Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiöviikot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keittiöviikot. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. tammikuuta 2022

2021 luetuimmat tekstit - parhaat hetket




Tänä vuonna mikään ei ole (vielä) jäätynyt, palanut tai vuotanut. Kukaan ei ole ottanut lopareita tai haastanut oikeuteen. IV-börjet toki ovat yhä jossain Jönköpingissä opiskelemassa röörien hoonausta ja / tai polskaa didgeridoolla, mutta ajattelin laskea viivästyskorvauksen juoksevan vähintäänkin meidän muuttotarkastuspäivästämme, joten rahaa pankkiinhan tässä vain pistetään, kun tuijotellaan noita järjettömiä ulostenäytevateja meidän seinissämme. 


Ja koska ei isosti ole tapahtunut, ajattelin yhdistää kaksi listaa: vuoden 2021 luetuimmat postaukset ja parhaat meille tapahtuneet jutut.

Tästä alkaa - härifrån med Börje: 


Runner-up


Vastaava mestari vastasi kerran puhelimeen ensi yrittämällä. Ei tämä ihan kliimaksien listalle nouse, mutta sen verran spesiaali juttu kuitenkin, että ansaitsee kunniamaininnan.


Lapsemme ovat nähneet Totoron useammin kuin me vastaavan mestarin.


10. kivoin juttu 


Onnistuneet hankinnat ja hankintakeikat


Mikäli joku kovan onnen prokrastinoija on erehtynyt lukemaan tätä ihmissielun avoviemäriä useampaankin otteeseen, hän on havainnut, että jollain viikolla olemme käyneet Ikeassa vain kolmasti. Useimpina viikkoina käyn kuitenkin Ikeassa useammin kuin suihkussa. Tai toki joskus käytän Ikean invavessan bideesuihkua - kaksi satiaista yhdellä iskulla. 


“Tänä vuonna mikään ei ole (vielä) jäätynyt, palanut tai vuotanut.”


Ikeassa on ollut kiva käydä sekä puolisoni Seija Ala-Kauttan että lasteni Perintörinsessan ja Nonstoppolosin kanssa. Paljon sieltä on hankittukin: Knullmorsa-keittiö, Runkeby-soffanpaloja ja annat smått och gott. 


Hemmetin hankala istua tällä tuolilla, kun se liikkuu koko ajan. Kai se on sitten sitä designia.


Lisäksi kotiseutumatkailun hengessä olemme reissanneet Askolaan hakemaan hellaleivinuunin huuvaa, Veikkolaan epäilyttävälle teollisuusalueelle hakemaan Calligarisin pöytää ja tuoleja (saimme kaupan päälle pari munuaista, mutta kylmälaukku jäi kotiin, joten vähän alkoi hylkiä), Nummelaan hakemaan ruokapöytää ja ajoinpa eestaas Somerolle asti hakemaan matkaharmoonin, koska. No, ajoin kuitenkin.


Ikävästi tökkää pöytälevy mahaan, kun se tollai yhtäkkiä aukeaa.

Kymmenenneksi luetuin postaus käsitteli sitä, että rahaa saa palamaan, vaikka työmaalla ei tapahtuisikaan. Ja että naapurin hinkuvinku hinkui ja vinkui talomme väristä. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/ei-se-siita-mokia-ja-mulkvisteja.html


9. mukavin hommeli / hokavin mummeli


Keittiö


Sitähän suunniteltiin ja veivattiin ja stressasin, mahtuuko ja välillä näytti että ei mahdu, kunnes päätettiinkin käyttää mittayksikkönä senttejä. Eniten jännitti, olinko laskenut Stalan terästiskipöydän mitat ja aukkojen kohdat oikein. 


Olen vähän katkera, kun tästä kuvasta huolimatta Glorian koti ei ole ottanut yhteyttä. Auttaisiko, jos nimeäisin kotimme Knullanlinnaksi?

Keittiöstä tuli avara, tilava, toimiva ja Ikea. 


Yhdeksänneksi luetuin postaus on suht tuore, suorastaan vielä höyryää. IV-staffanit onnistuivat jatkamaan aiheuttamaansa kyrpimyksen saagaa silloinkin, kun muistivat ilmaantua paikalle. Seiniin hätäpaskottiin meiltä kysymättä sellaisia albiinovalaan moloja, että itkisin ellei naurattaisi ellei oksettaisi.

https://kodotus.blogspot.com/2021/12/ilmanvaihtoventtiilit-ei-ole-todellista.html


8. pähein asia


Kaupungin asialliset asennukset ja tarkastukset 


Tarvittiin vesiliittymä. Seuraavana aamuna saatiin vesiliittymä. Tarvittiin saattolämpökaapeli. Seuraavana aamuna saatiin saattolämpökaapeli. KVV-IV tarkastus meni kivasti ja saatiin vielä lupa käyttää omistamaamme ojaakin. Olen käynyt nyt kovillakin pakkasilla kakkimassa siihen, koska sitähän varten ojat ovat. Muuttotarkastus meni myös mukavasti, ei jurputettu turhasta. Ihan aiheesta huomautettiin, että olisi kiva, ettei jalka menisi terassista läpi.


T-paita ja pannulappu ovat painovoimaisen ilmanvaihdon peruspilareita,

Kahdeksanneksi luetuimmassa postauksessa taas vaihteeksi joku lähtee kälppimään, tällä kertaa pystyttäjät. Helevetti, kun miehet ovat osaavia, kokeneita ja ihan mukavia - mutta jonkun muun työmaalla. Vaihtoon menivät, harmi vain että vaihtomiehet olivat farmiliigan harjoittelijoita.

https://kodotus.blogspot.com/2021/07/potkut-pystyttajille-helpotuksen-huokaus.html


7. kliffoin jutska


Toinen tilapäiskämppämme 


Ensimmäinen kämppä oli sekä henkisesti että fyysisesti hyvin lähellä nyt jo purettua taloamme. Plussaa: muutto oli helppo. Miinusta: tuskanhuudot kuuluivat parvekkeelle. 


“Seiniin hätäpaskottiin meiltä kysymättä sellaisia albiinovalaan moloja, että itkisin ellei naurattaisi ellei oksettaisi.”


Toinen kämppä taas sijaitsi käytännössä uuden kotikatumme toisessa päässä. Kun siis sähkömies soitti ja pyysi haarukkaa, jonka tökätä töpseliin, olin neljässä minuutissa tontilla. Olo oli kuin AirR’n’B-reissulla ja onnea lisäsi mahdollisuus päästä saunaan kahdesti viikossa, vaikka joku kakkikin pesuhuoneeseen. Ai niin, isosta telkkarista tuli joka päivä Simpsoneita ja Top Gear. 


Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset matkaharmoonit asuvat ahtaimmin.

Seitsemänneksi eniten selvästi kriminelliyteen kallellaan olevaa blogin lukijakuntaa kiehtoi luvaton muuttomme uuteen kotiimme. Ihan pokkana vaan kuulkaa tänne asetuttiin ja taisin ajaa vielä päin keltaisia valojakin. Kun on kärsinyt näin paljon kuin minä, sitä haluaa elää vähän reunalla. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/me-muutettiin-ilman-lupaa.html


6. hupaisin juttuhommeli


Terassilasit 


Ihan vaan siksi, että annoin mitat ja sain tarjouksen, firma teki tarkistusmittaukset, asensi lasit ja laittoi laskun. Ei jupinaa, ei myöhästymisia, ei vääriä tuotteita tai mokia. Eli normaalisti onnistunut toiminta on rakennusalalla ison juhlan paikka.


Luulen, että tässä on jo terassilasit asennettuna. Tai sitten ei. Ehkä.

Kuudenneksi luetuin postaus paljastaa, että vähän te pikku mussukat olette myös tirkistelynhaluisia ja vahingoniloisia. Kas kun edes meidän projektissamme kaikki ei ole mennyt aina ihan täydellisesti, vaikka kuinka suunnittelu, johtaminen, aikataulut ja tekijöiden tinkimättömyys olisikin ollut kohillaan. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/muuttotarkastus-pieleen-meni.html


5. jippijaijein hommelijuttu


Timpurit


Nämä voisivat olla korkeammallakin listalla. Mukavia, osaavia ja luotettavia. Vaikka muut ammattimiehet pistivät vihaksi, nämä hoitivat hommansa ja olivat lisäksi mukavia. Tammikuun puolivälistä muuttoon meidän talomme muovautui vähitellen kodiksi timpurien käsissä ja ansiosta. Kyllähän siinä alkoi alahuuli väpättää, kun timpuri kertoi pitäneensä palaverin muiden tekijöiden kanssa, jotta “me saataisiin tehtyä teille tästä koti”. 


Laitetaan tähän vaikka kuva lumen täyttämästä piharakennuksesta, ettei tulisi liian hyvä fiilis.

Viidenneksi eniten lukukertoja keräsi kesäinen hermoromahdus numero 304325823958 / ininäväninävinkuyhyyvonkunyyh. Mitä tästä opimme? Klikkiotsikot toimivat. Oho, mitkä mahtimelonit! Katso kuvat vain Kodotuksesta!

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/nyt-ei-jaksa-ei-vaan-jaksa.html


4. jebujeessein asiahommeli


Hellan muurausviikonloppu


Aika vähänhän tässä on mitään isoja hommia itse pystynyt tekemään. Oikeastaan suurimmat hommat, mitä olen tehnyt ovat mokat, virheet ja paskat valinnat. Perjantaista sunnuntai-iltaan meillä huhkineet muurarit pistivät meidätkin kiitettävästi hommiin. Vauhtia ja stressiäkin riitti, mutta loputuloksena oli mahtava hellaleivinuuni, savupiippu ja tiiliseinä. Väsynyt mutta onnellinen kuvasi tätä viikonloppua. 


Kaffetauolla muurarit maalasivat guassi-sekatekniikalla meille vielä kivan taulunkin.

Vuonna 2021 neljänneksi luetuin postaus on blogin kestohitti ja skuuppien skuuppi, jossa jo vuonna 2019 paljastin, että Ikean keittiöviikot loppuvat. Ja niinhän ne loppuivat. Myöhemminkin keittiöosastolla työskennelleitä jututettuani he ovat kertoneet, että keittiöviikkojen aikana meno oli ihan mahotonta. Ja lisäksi varmaan Ikean keittiöbisnes pyörii sen verran hyvin, että turha jaella sen kummempia alennuksia parina viikkona vuodessa. 

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html


3. uujea-tyyppisin hommelimummeli


Kaverien ja sukulaisten apu ja tuki


En halua tietää, mitä lähipiirimme on meistä ajatellut tai ääneen lausunut, kun olemme kertoneet, miten kukaan ei ole koskaan missään kärsinyt yhtä paljon kuin me. Siitä huolimatta olemme saaneet ymmärrystä, lohdutusta, apua ja tukea. On tullut siivousapua, lastenhoitoapua, neuvoja, maalausapua, jäätyneiden vesijohtojen sulatusapua, vinkkejä tekijöistä ja ihan taloudellistakin tukea. 


"Juho" ja "Vellu" (nimet muutettu) sutimassa. Kaljapalkalla.

Omasta etuoikeutettuuteni kuplasta en raksastressiltä ole kovinkaan usein kyennyt näkemään sitä tosiseikkaa, että tässähän saattaa syntyä kaunis ja kiva koti rakkaimmilleni. Siksi(kin) oli hienoa kuulla se kavereilta ja sukulaisilta, jotka kävivät tontilla proggista seuraamassa ja edistämässä. 


"Lauri" kävi vaihtamassa meille kesävuosirenkaat.

Kolmanneksi eniten yleisöä kiinnosti meidän taistelumme voutia vastaan. Kas kun jätehuolto oli lähettänyt muuttomme jälkeen loppulaskun vanhaan osoitteeseen. Ja sitten huomautuslaskun samaan osoitteeseen. Ja sitten muistutuslaskun samaan osoitteeseen. Ja sitten perintäfirma lähetti perintäkirjeen vanhaan osoitteeseen. Ja sitten uhkailukirjeen samaan osoitteeseen. Sitten tuli vielä “katkomme sormenpääsi ruosteisella venäläisellä sikarileikkurilla” -kirje yhä samaan osoitteeseen. Sitten Vasili ja Giovanni kävivät puretun talomme raunioilla jättämässä purettuun sänkyymme hevosenpään. 


“Kukaan ei ole koskaan missään kärsinyt yhtä paljon kuin me.”


Lopulta ulosottovirastolta tuli ulosottokirje. Uuteen osoitteeseen. Koko tämä puoli vuotta kestänyt kissa ja hiiri -leikki virkavaltaa vältellen maksoi meille n. 50 euroa. Linnanmäen ranneke maksaa saman verran päivässä. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/uusi-tuttavuus-ulosotto.html


2. lähesmahtavin asiajuttendaali (kelvolliset otsikkoideat loppuivat jo kauan sitten) 


Piharakennus ja sauna


Jossain vaiheessa tajusin, että jumanzuganov, mehän rakennetaankin näköjään kahta taloa. Miten tyhmä sitä voi olla? Ei se piharakennus tekeydykään siinä samalla, kun talo ottaa muotoaan, vaan se pitää erikseen suunnitella, tehdä ja - mikä hienointa - maksaa. 


Lampaanvilla kannattaa kastella kunnolla, niin se täyttää kolot paremmin.

Siinä se nyt tönöttää. Hirrestä tehty yksiö. Ennen korona-aikaa suunniteltu korona-ajan etätyöhuone (kiitos omikron-variantti, että ehdimme päästä nauttimaan myös tästä mahdollisuudesta). Teinikännien tyyssija. Napanuoran katkeamattomuuden mahdollistaja (nelikymppinen Nonstoppolos voi tulla pihan poikki mankumaan, että “mun jääkaappiin ei oo tuotu vieläkään makeaa chilikastiketta”). 


Ja sauna, joka saa luvan lämmetä vähintään kerran vuorokaudessa. Tai lämminhän se on koko ajan. 



Sauna, kylppäri, veski, keittiö, varasto, työtila ja vuodesohva - kaikki 33 neliössä. Tästä tuli kiva. Ja kivemmaksi vielä muuttuu, kun saadaan kämppä sisustettua kodikkaammaksi. Saatan itse muuttaa tänne. AirBnB and many dollars here we come!


“Jumanzuganov, mehän rakennetaankin näköjään kahta taloa.”


Ja myöntäkää pois, draamaa ja verta te janoatte. Siitä kertoo vuoden toiseksi luetuin postaus, jossa annoimme lähtöpassit ensimmäiselle vastaavalle mestarillemme. Näin jälkeenpäin ajatellen se tuskin kannatti, mutta olimme kaksi vuotta nuorempia kuin nyt ja luulimme, että jossain olisi asiansa osaava, hommat timmisti hoitava ja asiallisesti kommunikoiva ammattilainen. Olihan niitä, mutta kolmessa eri tyypissä. 

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html


1. ihquin ihquihanuus


Ehkä vähän laimean itsestäänselvä lopetus:


Tämä talo, josta tuli ja tulee kotimme


Meillä oli vanha talo, jossa meistä tuli perhe. Siitä oli raskasta luopua. Nyt on jopa hieman huono omatunto, kun sinne ei enää osaa ikävöidä. Tästä talosta tuli kiva. Sekä plussia että miinuksia varmasti löytyy vanhaan verrattuna, mutta uskoisin plussaa olevan huomattavasti enemmän. 


Kuvassa vasemmalla Jukka Virtanen, oikealla Massey Ferguson äestämässä kevätpeltoa Päntäneellä. 


Vietimme tunnelmallisen ja mukava joulun (iso)vanhempiemme kanssa. Tilaa ja tunnelmaa riitti. Tätä kirjoittaessani lapset katsovat olohuoneessa Netflixistä Kung Fu Pandaa, olemme käyneet saunassa ja joulukuusessa hohtaa (yhä) valot. Hirsiseinät ovat alkaneet halkeilla ja ne näyttävät rauhallisen kauniilta. Paljon on tehtävää, mutta onneksi paljon on jo tehtykin. 


“Sun pitää varoo mitä sä toivot, sillä sä voit saada sen virtahevon, josta luovut olohuoneessa” 

(Andy McHellsten) 


Ja nyt liikutuksen kyyneleitä pyyhkien julistan viime vuoden luetuimman tekstin, joka on julkaistu toissa vuonna. Se kertoo, minkä valmistajan hirsitalon päätimme valita. Ja kappas, nythän me asutaan siinä! Pyyhin vähän lisää kyyneleitä. 

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/kokemukset-talotoimittajista-minka.html



“Tämä talo, josta tuli ja tulee kotimme.”


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Koti tyhjäksi - kuukausi aikaa



Pitkään saatiin roikkua rakkaassa kodissamme. Salaa toivoin, että tätä roikotusta olisi jatkunut vielä pidempäänkin; vaikka lasten syntymäkoti onkin tehnyt hidasta kuolemaa jo vuosia siitä lähtien, kun olemme kotimme myynnistä sopineet rakennusyhtiön kanssa, asian realisoituminen tuntuu niin pahalta, että se ei oikein tunnu miltään. 


Tontillemme tulevan kerrostalon suunnittelu on - valitettavasti koronasta huolimatta - edennyt ja tästä täytyisi lähteä helmikuun lopussa. Hyvää on, että jokin asia saa päätöksensä. Huonoa on, että kaikki kamamme siirtyvät varastoon ja me tilapäiseen majoitukseen. Muutama kuukausi lisää, ja olisimme saattaneet voida muuttaa jonkinlaiseen piharakennukseen, mutta ihan ei letku niin pitkälle venynyt. Ensimmäiset muuttolaatikot on jo viety, viimeisiä kyyneleitä tuskin nähdään vielä pitkään aikaan. 


“Ei lapset, enää meillä ei ole kotia, mutta luin justiin internetistä, että lumeen kaivautumallakin voi elää hyvää ja laadukasta elämää monta kymmentä minuuttia.”

  

“Lasten syntymäkoti onkin tehnyt hidasta kuolemaa jo vuosia.”


Lapset ovat ottaneet asian meitä paremmin - alkushokin jälkeen. Työkoneista koko elämänsä meuhkannut poikamme haluaisi olla katsomassa, kun talomme puretaan. Meistä vanhemmista voi olla vaikea saada seuraa.


Timpurit teippaa tykimmin


Timpurit tulivat tosiaan tiistaina työmaalle toteamaan tuusaamisen turhaksi: kun alapohjan laudat tulivat tontille vasta perjantaina, niin aika pehmeä lasku heillä oli meidän hommiimme, mikä oli sekä meidän että heidän kannaltaan harmi. Lauantaina pääsivät vihdoin asiaan ja minä kantamaan rikkani rokkaan, korteni kekoon ja mattini teppoon. Koska vastaava ei vastaa viikonloppuna, häiritsin suoraan Eurohongan Akia ja sain kuin sainkin välittömästi vastauksen timpurien tarpeisiin - kukapa sitä nyt viikonloppuna kelkkaillessaan muuta haluaisikaan tehdä kuin vastailla kysymyksiin alapohjan ilmansulkupaperista ja teipistä. 


Ja se teippi. Vahvimman suosituksen sai Tesconin teippi ja sitäpä ei ihan naapurin Siwasta löydykään. Ei edes Prismasta. Eikä sen puoleen K-raudastakaan. Eikä Terrastakaan. Ei edes Bauhausista. Rönkköperän Joosuan sekatavarakaupastakin kysyin, mutta hyllyssä oli vain lumikon peräsuoli ja Arja Korisevan kasetti. Makuasia, kummassa on parempi soundi. 


“Meikäläinen laminoi, meikäläinen teippaa. Meikäläisen mielenterveys huutaa kohta heippaa.”

 

“Lumikon peräsuoli ja Arja Korisevan kasetti”


Lopulta Starkista tärppäsi. Lähimpään Starkkiin saikin ajella puoli tuntia, toki kunnon tuiskussa. Kannattiko, kysyy arvon keinosiemennysneuvos sieltä hyyppäläisen navetan tilatankista. Arvon neuvos, kannatti. Rakentajapalvelusta saamani palvelu oli erinomaista ja pääsimme hinnastakin yksimielisyyteen. Meinasin nimittäin saada itkukohtauksen teippirullan hinnan nähtyäni ja kymmenkertaisen itkukohtauksen joutuessani ostamaan niitä kymmenen. Ehkä iso (tai no, lyhyenläntä) mies itkemässä hellytti tai meininki oli muuten vaan reilu, mutta vähintään bensarahat ja paketillisen nessuja säästin saamallani alennuksella. Eheyttävä kokemus kaltaiselleni herkälle lyyrikolle, joka on kärsinyt enemmän kuin kukaan koskaan missään. 


Timpureiden ensimmäinen homma on siis laittaa alapohja kuntoon: ilmansulkupaperi ja teipit, jyrsijäverkko ja pohjalaudoitus. En kadehdi urakan alkua näissä pakkasissa enkä sen puoleen työasentojakaan - 80 sentin ryömintätila ei ole mikään varsinainen messuhalli. Viikonloppuna veimmekin miehille kaffea ja pullaa. Mutta heti sunnuntaina onnistuin mokaamaan: unohdin sokerin. Säikähdin, että nyt tulee tekstarilla ilmoitus työsuhteen päättymisestä, mutta selvisivät kuulemma ilmankin. Vähän jäi kuitenkin kalvamaan omaatuntoa. 


Siinä sitä olisi: tonnilla teippiä ja lopuilla irtokarkkia.

“Rakentajapalvelusta saamani palvelu oli erinomaista.”


Ikinä ei kuitenkaan ole ihan täysin hyvä, ei nytkään. Pakkasella ei sada vettä, se on hyvä. Mutta pakkasella ei myöskään (kallis mutta hyvä) teippi tartu toivotusti. Ei kuitenkaan oikein viitsisi odottaa plussakelejä teippien takia, eli tarttuu minkä tarttuu, mutta nyt teipataan!


Kyökkityötä


Operaatio Ikean keittiökin sai vielä jatkoa. Jo kauan sittenhän kirjoitinkin siitä, miten Ikean keittiöviikot loppuvat. Meidän elämämme on kuitenkin loppumatonta keittiöviikkoa. Piipahdimme nimittäin Ikeassa (taas kerran, yllätys) lounaalla Seija Ala-Kauttan kanssa. Samalla ajattelimme hiotuttaa timangisen keittiösuunnitelmani ammattiauttajalle lopulliseen loistoonsa. 


Lapsetkin pääsi kuvaan: vasemmalla Nonstoppolos, oikealla Perintörinsessa.


“Tarttuu minkä tarttuu, mutta nyt teipataan!”


Suunnittelijahan olikin melkoisen pätevä tapaus ja paiski hommia hartiavoimin. Muu ei olisi mokieni korjaamiseen riittänytkään. Lähdimme kuitenkin mukanamme erinomaisesti viimeistelty ehdotus kotimme keittiöksi. Se oli ihan ihanaa, mutta tällä kertaa Ikean lihapullat olivat vähemmän lihan lihanaa. Koska äskeinen sanaleikki oli huonompi kuin viikon sateessa seissyt pahvilaatikko, selkiytän tarinaa otsikolla


Ikean lihapullat ja lihattomat pullat


Lähdetään siitä, että Ikean lihapullat ovat klassikkoannos. Lähdetään myös siitä, että vuonna 2020 on lihan sijaan tarjolla paljon muutakin nyhtöä, härkistä, beyondmeatia ja ties mitä muuta. Ikea on ruotsalaisella nokkeluudella markkinoinut omia lihapullan korvikkeitaan lihattomina pullina. Me tilasimme sellaiset linjastolta. Maskin takaa mumistu “lihaton pulla” kuulostaa kuitenkin yllättävän samalta kuin “lihapulla”. Kun siis koetimme vähentää lihansyöntiä, sen seurauksena minä söin lihapullat ja puolisoni annos aiheutti ruokahävikkiä. Montakohan puuta pitää lahjoittaa ja vuohta istuttaa tämän kompensoidakseen?


Tähän kuvaan on piilotettu 7 lihapullaa sekä 15 Beatlesin kappaletta. Löydätkö ne kaikki?


“Ikean lihapullat ovat klassikkoannos.”


Siis herr Torbjörn ja fru Lillemor Ikea: Voisiko tuon nokkelan lihattoman pullan sijaan tuotteella olla jokin vähän paremmin lihapullasta erottuva nimi? Teillähän niitä keksitään muutenkin joka päivä. Tässä omat ehdotukseni:


Vegestikel

Kaurakassinen

Hernekelkeri

Rehumiitles

Mulgusgulgus (eikö kuulostaisikin kivalta, jos tilaisi “kaksi mulgusgulgusta bulgurilla ja kuskusilla. Juomaksi kuusi punatulkkua” (se on drinksu, sä et tiedä sitä, Nykissä me niitä vedettiin). 


Tai sitten ihan vaan kasvispullat


- Ai liha? 

- Eiku kasvis? 

- Mutta kasvikset on eläinten ruokaa! 

- Niin on eläimetkin. 

- Ooksä joku vegaanisivarilumihiutale? 

- En. Mä oon RRRRRRRRRRRRAKSAAJA ja mä syön mulgusgulgusia, jos mua huvittaa.

- Ai. Sori. Mä meen nyt nylkemään mun ahmaa. Ajoin sen moottorikelkalla kuoliaaksi, koska tosimiehet tekee niin. 


Ja tähän kitarasoolo.



“Pitkään saatiin roikkua rakkaassa kodissamme.”


keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Uusi vuosi - lunta, Ikea ja kyyneleitä




Mikäänhän ei ole koskaan hyvin. Ei koskaan. Etenkään meillä, jotka olemme kärsineet enemmän kuin kukaan. Pystytyksen aikana tähän mennessä on ollut kuivaa pikkupakkasta viikon verran. Lopun aikaa on taivaalta tullut vähintään anoppeja ellei jopa persuja. Ja minä olen totta kai (tätäkin) murehtinut ja murehtinut. Ja sitten: sade taukosi ja vartin sisällä tuli kolme metriä lunta. Ei siis paksuudeltaan mutta pituudeltaan. Jee! Hiihtämään! Pulkkamäkeen! Laskettelemaan! Iglu! Lumiukko! Enkeleitä! Saunan jälkeen hankeen! Tai ainakin perhe kirves kädessä!


Rahakkaampien blogiyhteistöiden toivossa esittelen lapseni, jotta blogini vaikuttaisi hellyttävämmältä. Tässä tyttäreni Stigan selässä. Söpö kuin sähkömies pienenä.


“Lopun aikaa on taivaalta tullut vähintään anoppeja, ellei jopa persuja.”


Lumityöt


Onhan se nyt oikeasti kiva, että taivaalta tulee muutakin kuin puolityhjiä Airbuseja kyydissään uutta koronatyyppiä. Mäenlaskun jälkeen sunnuntaina läksimme tontille lumitöihin. Ajateltiin vähän putsailla lumia, jotta maanantaina pystyttäjien olisi helppo taas aloittaa hommansa. 


VOI KETTU! Vähän? Hanget korkeat nietokset, vaan jäätä, jäätä on meillä!


VOI RUUTANA! Putsailla? Liekinheitin tähän tarvitaan!


VOI RUMANAUTA! Lumia? Grönlanti tuli keikalle!


Mitäs tää nyt on? Noiden ikkunoiden piti olla tosi energiatehokkaat, mutta eihän toi lumi ole sulanut yhtään!


“Ajateltiin vähän putsailla lumia.”


Lapsille sanottiin, että ollaan ehkä vartti. Puolitoista tuntia siellä väännettiin ja kotona väännettiin paidasta puolitoista litraa nestettä. Ja siinä oli vasta kyyneleet. 


Tässä taas poikani. Eiköhän nyt yhteistyökumppaneilta ala tarjouksia virrata kuin sähkömieheltä haastehakemuksia.


“Ollaan ehkä vartti.”


Ikea


Uudenvuodenaattona teimme perinteisen rekiretken Ikeaan. Tai no, rrrrrrrrrrrranskalaisella rrrrrrrrrraksa-autollamme sinne hurautimme, mutta hevosvoimia on suunnilleen sama kuin mitä torpparin kirkkoreessä. Ei nuaret, torppari ei ole se pelipaikka, jota Giovanni di Pierluigi pelasi AC Milanissa kaudella 2017-2018. Eikä kirkkoreki ole se, jolla kirkkovene kaiverretaan pulpetinkanteen.


Mutta että Ikeaan. Kasvishodareita, ladattavia akkuja pojan Lego-dumpperiin ja annos ruotsalaista itseironista huumoria. Miten ne osaavatkin:


Rakkaudesta taiteeseen? Ai niinku renesanssiin ja yhdys sanoihin?


No niin just!

“rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr”


Toki piti tsekata samalla keittiötarjonta. Oli niitä edelleen. Ikean keittiöviikot ja niiden loppuminenhan minulla oli postauksen aiheena jo silloin, kun Giovanni di Pierluigi kärsi AC Milanissa pohjevammasta. 


Paxkaax tässä


Se tosin hieman juili, että olin jo kauan sitten (silloin kun Giovanni di Pierluigi jne) suunnitellut taloomme Ikean Pax-vaatekaapit. Sain kaikista suunnitelmista koodit, joilla komeroihin pääsee myöhemminkin. Mutta olivat sitten Eskilstunassa päättäneet muuttaa suunnitteluohjelmaa, jolloin koodilla G65PIERLUIGI&)69KÖTTBULLE avautui kivasti, notta:


Entä nyt? Tai nyt? Huomenna? Ensi viikolla? Kyllä te Ikeassa osaatte tuollaisen kepeän skoonelaistyyppisen kiusoittelun. Ihan kuin Silta-sarjassa.


“G65PIERLUIGI&)69KÖTTBULLE”


Sexton också! Siispä 12 metriä kaappia uusiksi. Itse asiassa homma oli vaivattomampi kuin ajattelin, kun Ikean mallikuvista pystyi klikkaamaan jonkin itseä miellyttävän komeron suunnitelman pohjaksi ja siitä vain muokkaamaan Mjälte, Könsvårta ja Grums-sisusteita omaan makuun sopiviksi. 


Pakko luopua muutamasta koltusta, essusta ja tantusta.


“Mjälte, Könsvårta ja Grums”


Horror vacui


Nykyistä kotiamme pitäisi alkaa tyhjennellä, kun näillä näkymin lähtö jonnekin tuntemattomaan on helmikuun viimeinen päivä. Sanon näillä näkymin, koska taas kerran salaa toivon, että iiiiiiison rakennusyhtiön aikataulu vähän venyisi ja tulisi vielä pari kuukautta lisäaikaa. Mutta joskus se löysä toki loppuu, suitset vedetään tiukalle, ja silloin tämä ruuna hirnahtaa tuskasta. 


Kolmikerroksiseen rintamamiestaloon on nimittäin 14:ssä vuodessa päässyt kertymään kaikenlaista. Lisäksi täällä on edellisen / edellisien asukkien jäämistöä - kuten antrasiittia. Rouva sieltä sorsakoskelaisesta tuuletusraosta tiedustelee, mitä on antrasiitti. No rouva hyvä, antrasiitti on hiiltä. Sillä aikoinaan lämmitettiin taloa ja ilmeisesti valkopyykkiä ei tuolloin kannattanut kuivata ulkona kilometrin säteellä. Tätä ihanuutta tarjosin lähialueen sepälle, joka käyttää antrasiittia ahjossaan. Katsotaan, kelpaako. 


Minä: “Hei Antra, mikä sulla on tossa nelosluokan luokkakuvassa kädessä?”
Antra: “Siitin.”


“Tähän ei pysty laittamaan mitään lainausta, kun toi ylläoleva kuvateksti on niin hauska!”



Sähkärin ärinää


Sähkömiessaaga jatkuu ja virtaa koskipaikasta toiseen vuolaana ja elinvoimaisena. Minulla on oma mielipide siitä, mikä elin on kyseessä. Teimme (taas kerran) suht tiukan mutta mielestämme asiallisen vastineen hänen aatonaaton joulutervehdykseensä, jossa oikaisimme (taas kerran) mielestämme höpöhöpöväitteitä. Lisäksi totesimme, että emme hyväksy, että hän syyttää meitä laittomuuksista, koska niitä ei ole tapahtunut. Toivoimme häneltä vastausta (taas kerran) sovintoehdotukseemme, eli että hän pitää nyt maksamamme summan ja kumpikin osapuoli kärsii mielestään kärsimänsä kohtuuttomat vääryydet nahoissaan. Mikäli hän ei tätä hyväksy, viemme asian eteenpäin Kuluttajariitalautakuntaan. 


Vastaus itse asiassa oli tullut uudenvuodenyönä kello kaksi (tässähän on tiettyä juhlallisuutta, kun hänen viestinsä ovat tulleet itsenäisyyspäivänä, aatonaattona ja uudenvuodenyönä). Se kuului suunnilleen näin: onnea yrityksillenne. 


Mjaha.


Lumi, lumen, lumena, lunta, lumeksi, lumessa, lumesta, lumeen, muttei lumetta.


“Emme hyväksy, että hän syyttää meitä laittomuuksista.”



Riemua timpureista


Iloa ja lämmintä hyrinää tuottivat tulevat timpurimme. Kaverimme (kutsuttakoon heitä vaikkapa Johoksi ja Juhannaksi) olivat omalla työmaallaan heitä suitsuttaneet maasta sisäkattoon ja sopivasti heidän tarpeensa ovat päättymässä siihen, mistä meidän tarpeemme alkavat. Olimme siis käyneet timpurien kanssa sopimassa, että tehdään heidän kanssaan puolivakavasta oikealle kallellaan oleva puitesopimuksen valmistelumietintö mahdollisen potentiaalisen yhteistyön aloittamisen pohtimiseen ryhtymisestä. 


Hyrinää aiheutti se, että sovitusta pidetään kiinni ja ollaan reiluja:


Siis että niinku meille? Niinku reiluja, taitavia ja ahkeria? En ole itsestäni näitä ominaisuuksia löytänyt, mutta menköön tämän kerran. Tervetuloa.


“Puitesopimuksen valmistelumietintö”


Ja kun vielä tämän päälle toinen timpureista soitti ja tsekkasi tilanteen ja vahvisti aiemman puitesopimuksemme, voin nyt siis todeta, että meillä on timpurit!


Ja varmaan pian asianajajakin, koska olemme syyllistyneet laittomuuksiin. 


Vähän huolettaa, onko savupiipun perustus riittävän tukeva.


“Mjaha”


keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Hitit ja hutit - ekat 100 postausta



Nuorena aloittelevana bloggaajana en osannut kuvitellakaan, mitä kaikkea olisin saavuttanut ja saanut aikaan sataan postaukseen päästyäni. Uskomattomia asioita on tapahtunut: matkoja, hankintoja, yhteistöitä. Tai ainakin viivästyksiä, takaiskuja ja eroamisia. Käännetäänpä siis päätä 360 astetta ja katsotaan, mitä sivulla näkyy.

 

Edistymisiä

 

Ei tämä ihan pelkkää tuskaa ja hammastenkiristystä ole ollut. Jotain on tapahtunut ja eteenpäin päästy, joskin luulin meidän tähän aikaan jo lilluvan uuden terassimme ulkobörealtaassa. Tai ei se mikään poreallas ole, mutta meillä syödään paljon hernekeittoa ja roskalavalta löytyi lähes ehjä pesuvati.

 

Moonique-Böönique kiittää rakentamisen jumalia, kun tänään ei tullut kuin kymppitonnin lasku.



“Viivästyksiä, takaiskuja ja eroamisia.”


Tontti on toki hyvä olla. Hankimme siis sen.

https://kodotus.blogspot.com/2019/06/varoitus-asiasisaltoa-tontti-hankittu.html

 

Olimme suht tietoisia, että tonttimme ei ole kovinkaan jykevää peruskalliota, vaan se on kuorrutettu paksulti iiiiiihanalla, peeeeeeehmeällä savella. Savi on hyvä. Ehkä paras.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/maaperatutkimus-savea-australiaan-saakka.html

 

Aiemmin hankimme tontin, nyt ostimme sen. Mikähän juttu tämäkin oikein taas oli?

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/tontti-ostettu.html

 

Kaikenlaisia tuhnuja tuheron tuherruksia tuli tuherreltua. Jokin niistä livahti vahingossa rakennusvalvonnankin silmien ohi kelvollisena.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/pohjapiirros-kelpasi-nyt-nytkahti.html

 

Aloitettiin armoton talotoimittajien kilpailutus. Tai oikeastaan vähän kyseltiin eikä oikein kummemmin osattu tingata. Sellaista ihme töhinää ja pupellusta. Me mistään mitään tajuttu. “Joo, punainen on kiva”.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/talotoimittajien-kilpailutus.html

 

Hieman helpotti, kun nykyisen kotimme tontin kaavamuutos meni lopulta läpi. Naapurien valitus hallinto-oikeudessa ei mennyt läpi, vaikka ”mutku noi on tyhmiä kakkapäitä ja me ei tykätä näistä hommeleista” olikin pelottavan vahva juridinen argumentti.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/odottelu-ohi-kaavamuutos-meni-lapi.html

 

Moonique-Böönique sai vihdoin luvan rakentaa ydinjätteen käsittelylaitoksen esikoulun keittiötiloihin.


“Me mistään mitään tajuttu.”


Sellainen talvi. Paskempi kuin perusjuhannus. Tonttitieltämme kaadettiin puita, jotta naapuri pääsisi rakentamaan omaa taloaan. Saatiin ekat klapit.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/tontin-raivausta-hankien-kimmeltaessa.html

 

Korona. Tuo häröpallo helvetistä! Elämän suurimmat päätökset pamahtivat päälle suunnilleen samaan aikaan, kun covid-19 aloitti riemuretkensä. Kiva oli sekä myydä vanha tontti että ostaa uusi talo tässä tilanteessa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/ostettiin-sitten-hirsitalo-etana.html

 

Aikaa kului, selviteltiin, suunniteltiin ja seliteltiin. Rakennuslupa saatiin hakuun kesäkuun lopussa. Näppärä ajankohta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/rakennuslupa-hakuun-lomakaudella-tiatty.html

 

Mutta se oli yllättävän näppärä ajankohta. Lupa tuli. En olisi uskonut. Suurin osa rakentajistahan ei koskaan saa rakennuslupaa, alkoholisoituvat ja ryhtyvät läänintaiteilijoiksi.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/mutta-sehan-on-rakennuslupa.html

 

Vielä hämmentävämpää oli, kun tontilta katosivat puut ja siitä tuli kenttä. Tai se tontti. Kenttätontti? Tä kentt ti tont?

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/kaikki-kaatui-miten-jatketaan.html

 

Aloituskokouskin pidettiin. Rakennustarkastajamme oli ystävällinen. Olikohan siihen koira haudattuna. Ja jos oli, niin oliko chihuahauva vai maailman paskin haski? Ja vaaditaanko siitä selvitys Lupapisteeseen?

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/aloituskokous-ja-aikatauluangstia.html

 

Takaiskuja

 

Nyt kun nuo onnistumiset on käyty, päästään taas blogin ydinosaamisalueelle, eli marinoitumaan ensimmäisen maailman ongelmissa. Tosiasiahan kuitenkin on, että kukaan ei koskaan ole kärsinyt yhtä paljon kuin me. Mukaan lukien se Sterppa-Stegosaurus, joka juuttui mutaan, ja jonka Tyrannosaurus Nico-Johnnyque söi hitaasti elävältä.


Rakentaminen on elämän parasta aikaa - heti puuduttamatta tapahtuvan varpaiden amputoinnin ja KGB:n kuulustelujen jälkeen.

 

“Chihuahauva vai maailman paskin haski?”


Taloprojektin lisäksi jokin muukin jumitti, nimittäin meidän perheemme jumittuneet trumpit viemärissä. Katastrofi oli lähellä, mutta mämmipirtelön nousu talomme kellariin vältettiin viime hetkellä.

https://kodotus.blogspot.com/2019/06/jopas-jopas-ka-viemari-tukossa.html

 

Tähtihetkiä amatööriarkkitehdin elämässä oli, kun amatööriarkkitehti oli piirtänyt hienon talon, jota ei saanut rakentaa. Hienoa työtä, amatööriarkkitehti!

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/ei-kelpaa-pohjapiirros-meni-uusiksi.html

 

Trumpit tekivät comebackin / comekackin. Meinasi joulunakin tulla ruskea ylläri, eikä kyseessä ollut anopin kutoma villapaita.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/jouluyllatys-mordorista-viemari-tukossa.html

 

Ja sit ku meil oli välipäivinä vähä tylsää, nii me aateltiin, et vois vaikka ton vastaavan mestarin erottaa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html

 

Rrrrrrrrrrranskalainen rrrrrrrrrrrrraksa-auto teki saman, minkä Ranskan armeija toisessa maailmansodassa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/raksa-auto-romuna-halpa-auto-kallis.html

 

Renessanssinero Nico-Mään Jäbäleissonin symbolistinen tutkielma aiheesta Citroën hajoaa moottoritiellä.


“Ruskea ylläri, eikä kyseessä ollut anopin kutoma villapaita.”


Autosta puheenollen, ei sitä katoksessa tartte säilyttää.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/heippa-autokatos-hermo-meni.html

 

Tuli ihanan tervetullut olo, kun meidän talo meidän tontilla ei kelvannutkaan meidän naapureille, joten meidän projekti otti turpiin ja meille tuli paha mieli.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/naapurien-kuuleminen-unelmat-murskaksi.html

 

Paha mieli tuli myös vastaavalle mestarille, kun tajusi miten huonojen, rumien ja pahanhajuisten ihmisten projektia lähti vetämään ja lähti vetämään.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/vastaava-mestari-otit-sitten-loparit.html


Ex-vastaava mestari huhuili soidinhuutojaan suonsilmäkkeestä. Lasittunut katse silmissään KVV-IV-vastaava lähti ääntä / hajua kohti. Eikä palannut.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/kvv-iv-valvoja-viemarista-alas.html


Säätöä, selvityksiä ja suunnittelua 

 

Tonttimme on pieni kuin teksasilaisen kirjahylly, joten kaikkea on pitänyt sommitella. Toki ihan omaa idioottimaisuutta on ollut haluta painovoimainen ilmanvaihto, pilariperustus ja massiivihirsi. Niistä jokainen jo yksinkin olisi omiaan aiheuttamaan ongelmia saati sitten kokonainen kauhukolmikko. Siinä me idiootit sitten olemme etsineet ratkaisuja itse aiheuttamiimme ongelmiin.

 

Alkaa väsyttää nämä lomakkeet ja selvitykset. Nytkin rakennusvalvonnasta vaadittiin toimittamaan heille saksalainen veroilmoitus.



“Me idiootit”


Kun suunnittelee taloa, tontin koko on hyvä olla paperilla oikein. Sitä kun ei reaalimaailmassa juuri voi suurentaa. Mitä nyt tietty mattotelineen voi laittaa kaupungin puistoalueelle. Ja puuvajan. Ja toisen autopaikan. Ja ulkoporealtaan. Ja erkkerin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/vinkki-haluatko-saada-kaiken-mahtumaan.html

 

Visioita on piisannut. Niitä on myös ammuttu alas kuin norppia metsästyskaudella.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/pohjapiirros-sarkyneiden-toiveiden.html

 

Ja koska tontti on pienempi kuin Trumpin halu olla kelvollinen ihminen, pelivaraa ei liiemmin ole ollut.  

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/talon-sijoittaminen-tontille-palapelia.html

 

Sama teema jatkuu. Asemapiirrokseen koetettiin tunkea kaikki tarvittava. Fiilis oli sama kuin jos koettaisi tunkea sinivalasta katetriin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/asemapiirros-tunge-stadion-postimerkille.html

 

Ajateltiin tuplata ongelmamme ja hankkia myös piharakennus. Sinne ajateltiin tunkea viiteentoista neliöön sadan neliön edestä toimintoja. Ai miten niin padel-kenttä ei mahdu kamiinan ja sohvan väliin?

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/piharakennus-liikaa-tarpeita-liian.html

 

Kakalla on kiva käydä kiukaan vieressä. Ns. hiukka kiukakka.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vessanpontto-kylpyhuoneessa-pkaaks-tassa.html

 

Alun perin ideana oli laittaa naapurin kanssa piharakennukset kylki kylkeen. Se Sekin oli huono idea. Sekin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/palomuuri-palikat-uuteen-jarjestykseen.html

 

Koska kaupunki saa kaavoittaa yksityisten omistamia maita, kaupungin mielestä on reilua vetää itselleen korvauksena reilu satatonnia tontin myyntihinnasta. Mitäpä me sillä rahalla oltais tehtykään.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/maankayttomaksu-meidan-iskalla-on.html

 

Selluvillassa pohdituttaa hieman sen sisältämä painomuste, joten tilattiin rahapajalta tuoreita seteleitä, joita silputaan yläpohjaan.


“Hiukka kiukakka”



Hirsitalohan on aika huono kaikin tavoin. Rakennusvalvonta oli huolissaan unemme laadusta. Selviteltiin, voiko talossamme nukkua.

https://kodotus.blogspot.com/2020/03/aaneneristysselvitys-hiljaa-hiljaa.html

 

Hirsitalon seinän läpi tulee äänien lisäksi myös kylymä. Hirsiseinä kun on, sinne pakkasukko tekee asunnon. Eli piti selvittää myös, tarkeneeko talossamme asua energian tuhlailun näkökulmasta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/03/ensin-aaneneristysselvitys-sitten.html

 

Esteettömyysvaatimusten mukaan ulkoportaiden pitää olla niin loivat, että pyörätuolissa oleva vesi pääsee virtaamaan ylämäkeen. Ulkoportaidenkin kanssa piti siis vääntää. Lopulta olivat loivat kuin pohjalainen tasanko ja pitkät kuin, öö, meidän rakennusprojekti. Ja näyttivät avaruusalukselta. Tähän Star Trekin tunnari, se missä Hans Solo tapaa Jens Weissflogin ja kans Apollon.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/ulkoportaat-voihan-esteettomyys.html

 

Takkaleivinhellauunimuumi. Vai joku muu? Liekkejä piti saada muuallekin kuin lasten tatskoihin.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/kayn-kuumana-leivinuuniin.html

 

Kun aletaan lähestyä rakennuslupavaihetta, kannattaa alkaa muutella suunnitelmia. Ja aina voi toki syyttää muita.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/piharakennus-kikkaillaan-viela-vahan.html

 

Painovoimainen ilmanvaihto vaati omat kevätjuhlaliikkeensä. Helpommalla olisi päästy, jos oltaisiin otettu tekniseen tilaan kone. Nyt siellä on luomukaleeriorja.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/painovoimainen-ilmanvaihto-riemut-ja.html

 

Naapurit saivat halvauksen meidän suunnitelmista meidän talon suhteen meidän tontilla, joten oltiin kilttejä meidän naapureille ja tehtiin meidän talosta vähän paskempi. Mitä väliä, meidän kotihan se vaan on.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/muokattiin-taloa-tuli-huonompi-ja.html

 

Mmmmmmrrrrrr. Hrrrrrrrrmmmmmmmmrrrrrrmmmm. Ärrrrrrmmmmmmhrrrrmmmm. Murrrrrmmmmmmrrrrr. 



“Ulkoportaiden pitää olla niin loivat, että pyörätuolissa oleva vesi pääsee virtaamaan ylämäkeen.”


Ja sitten: rakennuslupa lähti hakuun. Näillä kuvilla, näillä tunnelmilla.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/lupakuvat-nailla-rakennuslupaa-haetaan.html

 

Ja pitihän ennen maatöiden alkuakin vielä vähän selvitellä.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/maatyot-ja-paalutus-selvittelyn.html

 

Lapset, nuo ihanat alivuokralaisemme

 

Jemmattiin lapsiltamme tietoa surutyöstämme ja supateltiin ja ressattiin ja suunniteltiin asioita piiiiitkään lapsilta salassa. Ja pelättiin kuollaksemme sitä hetkeä, kun lapsille piti kaikki paljastaa. Spoileri: pelättiin ihan syystä.


“Mä haluuuuuuun lamellihirttä ja koneellisen ilmanvaihdon! Te ootte paskimmat rakentajavanhemmat ikinä. Mä vihaaaaaaaan teitä!”

 

“Jemmattiin lapsiltamme tietoa surutyöstämme.”


Ja sitten paljastettiin. Ja hyvinhän se meni. Hyvin siinä mielessä, että ollaan hengissä. Päivitän tähän, jos tilanne muuttuu.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/surun-5-vaihetta-lapset-ja-tieto.html

 

Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä (C85 / baritoni) annoimme neuvoja, miten tuhota kaikki, mitä lapsilla on tähänastisessa elämässään ollut.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/8-vinkkia-miten-kertoa-taloprojektista.html

 

Terapiahommina siirreltiin kuvia vanerille. Koska mitä siitäkin tulisi, jos vanerilla ei olisi kuvia.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/paskartelua-sadepaivana-talokuvien.html

 

Oon muuten nähny maailmaaki ja kokeillu kaikkee

 

Me bloggaajat tiedetään oikeastaan vähän niinku kaikki. Siksi välillä sörkin asiantuntijaelintäni ties mihin suuntaan. Ja missä tietämyksessä on aukkoja, siellä ego paikkaa.

 

Kuvassa mainitaan neljä asiaa, jotka ovat menneet projektissamme päin helvettiä.


“Sörkin asiantuntijaelintäni ties mihin suuntaan.”


Käytiin sirkuksessa.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/sirkus-finlandia-ihmiset-ovat-efekti.html

 

Käytiin Forssassa. 

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/vierailulla-massiivihirsitaloissa.html

 

Käytiin suppailemassa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/the-last-supper-viimeinen-sup-lauta.html

 

Käytiin pakohuoneessa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/maailmanlopun-ravintola-pakohuoneiden.html

 

Messuja, messuja ja messuja. Laudatum Vaticanum cutuvetcutin!

 

Viimeiset vuodet on kierretty kaikemmaailmammessuja sillä ajatuksella, että ihan kohta projekti alkaa ihan tosissaan ja tiristetään messuhemmoilta parhaat tarjoukset ikänä. Kodinkonetarjousten suhteen aina ajateltiin, että ”seuraavilta messuilta sitten hankitaan Mielet mustan makkaran hinnalla”. Sitten korona tuli ja messut meni. Eikä me mitään kodinkoneita siis messuilta tiristellä. Mustan makkarankin tungin sanonkomämihin. No Forssaan.

 

Eikö se vähän niin ole, että jos kuvapankkikuvista löytyy liilasta jääkaapista banaanilla uhkaava mies, niin pakkohan sellaista kuvaa on käyttää...


“Käytiin Forssassa.”


Kouvolan asuntomessuilla. Meinasin kirjoittaa tähän jotain nokkelaa, mutten keksinyt muuta.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/7-asiaa-joita-tarkkailen-kouvolan.html

 

Enkä tähänkään.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/kouvolan-asuntomessut-nahty-tayttyiko.html

 

Habitare on se tapahtuma, josta Glorian koti ammentaa kaiken tulevana vuonna tontillaan tarvittavan kiisselin. Koetin vaikuttaa asiantuntevalta ja huutelin kovaan ääneen esim. ”tilaratkaisu!”, ”Mies van der Rohe!!” tai ”sohfa!”. Kysyin ständillä, paljonko tää ihana tilanjakaja maksaa. Esittelijä sanoi, että se on järjestysmies.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/habitare-2019-mita-tarjolla-rakentajille.html

 

...parikin kertaa.


“Meinasin kirjoittaa tähän jotain nokkelaa, mutten keksinyt muuta.”


Ja siellä Myyrmäki-hallin kodikkaassa interiöörissä haahuiltiin. Ja seuraavilta messuilta ruvetaan sitten tiristämään keittiökonetarjouksia.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/raksamessuilla-taas.html

 

Tai ehkä näiltä messuilta ruvetaan kyselemään niitä keittiökonetarjouksia. Tai seuraavilta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/suuria-tunteita-rakenna-ja-remontoi.html

 

Maskia naamaan ja menoksi. Jonojen ohi pääsi, kun vähän jaksoi yskiä.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/asuntomessut-tuusulassa-tylsat-vai.html

 

Hankintoja

 

Osallistun tällä kuvalla sarjoihin “luonnolliset ilmeet” sekä “luonnolliset ilmanvaihtojärjestelmät”.


“Maskia naamaan ja menoksi.”


Perusteltiin auton hankinta muka raksaprojektilla. Oikeasti ei vaan huvittanut enää kävellä. No, motarin penkalla käveltiin hinausauton koppiin, että ihan ei mennyt kuten suunniteltiin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/raksa-auto-hankittu.html

 

Koetin hankkia blogille lisää lukijoita. Maksoin vitosen facebookille ja sain yhtä paljon hyötyä kuin käden laittamisesta kuumalle hellalle. Pekoni haisi sentään vähemmän.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/ostin-facebook-mainontaa-sain-facebook.html

 

Luulin, että suppailu on mummojen ja muiden erityisryhmien hommaa. Olin joko väärässä tai itsekin erityisryhmää. Tai mummo. Tai erityismummo.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/the-last-supper-viimeinen-sup-lauta.html

 

Siinä vaiheessa, kun tontilla vielä huojuvat puut, kannattaa hankkia puuhellan värkit.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/pollimme-puuhellan-purkutalosta.html

 

Hauskoja / “hauskoja” / “taasko sen lääkitys loppui?” kirjoituksia

 

Jesse-Coolio naureskelee kirjoitettuaan äärimmäisen hulvattoman blogikirjoituksen. Hänen esimiehensä Sosiaali- ja terveysministeriössä oli eri mieltä.


“Erityismummo”


Mitä sitä itse rakentamaan, kun voi ostaa valmiin talon, jonka olohuoneen seinällä on täytetty näätä.

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/miksette-ostaisi-vanhaa-ja-valmista.html

 

Kun aloitin blogin, piti keksiä jotain sanottavaa. Kirjoitin kaksi vaihtoehtoista skenaariota: joko on tontti tai ei ole tonttia.

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/onko-tontti-skenaario-1.html

 

Ja se toinen skenaario. Kun on tontti tai ei ole. Tämä on se toinen. Joko se että on tai se että ei. Ole. Tai olé!

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/onko-tontti-skenaario-2.html

 

Moonique-Böönique tekee hassun ilmeen Spede-shown koekuvauksissa.



“Olohuoneen seinällä on täytetty näätä”


Talon suunnittelu oli pask mielenkiintoista. Jossain vaiheessa iski hybris, kun aloin uskoa kykyihini. Ei tule toistumaan.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/minahan-en-arkkitehtia-palkkaa.html

 

Blogin kaikkien aikojen suosituin postaus käsittelee Hämeen linnan rakennusvirheitä. Surkeahan se on, kun on kestänyt vasta 900 vuotta.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/hameen-linna-900-vuotta-rakennusvirheita.html

 

Ja on ne vanhat hirsitalotkin melkoista shaibaa. Katto itte. Peltikatto. Hehe.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vanha-hirsitalo-hirvea-morska.html


Vähitellen kameramiehenkin hartiat alkavat hytkyä pidätellystä naurusta.

 

“Aloin uskoa kykyihini. Ei tule toistumaan.”


Muuttovalmis, avaimet käteen, säältä suojaan. Mitä niitä nyt on. Tämän postauksen luettuasi et ymmärrä niistä yhtään enempää.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/talopaketit-valmiusvaihtoehtojen.html

 

Berliinin muurin murtumisesta tuli jotain pyöreitä vuosia. En muista, paljonko. Ehkä 137 vuotta. Sen rakennuslupahakemuksesta tein hulvattoman postauksen.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/berliinin-muuri-rakennuslupahakemus.html

 

Kävin rautakaupassa jouluostoksilla. Puoliso tunki saamansa lattaraudan sanonkomämihin. Sitä kesti hetken ja sekin synkkää ja ikävää.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/joululahjat-hankittu-rautakaupasta.html

 

Inspiraation voi saada mistä vaan, ihan kuin juhlamokkamainoksessakin. Esim. kierosilmäinen kauris karusellissa pitää ikuistaa blogiin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/joulun-murhanhimoisimmat-elukat.html

 

Nyt Simo ja Veskukin jo kierivät lattialla nauraen (LOFRTROFFOLORTTO). Mutta yhtäkkiä ovi käy ja Moonique-Bööniquen äippä tulee huoneeseen...


“Kierosilmäinen kauris karusellissa”


Taloesitteitä kerääntyi melkoisesti. Niissä on kaikkea hassua, kun oikein silmin katselee.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/hassut-taloesitteet-kuvituksen-kermaa.html

 

Jos dinosaurukset vielä eläisivät, jollain niistä olisi varmaan edelleen pesäprojekti kesken. Tai ehkä ne kuolivatkin ****tukseen, kun rakennusvalvonnan raptori vaati ääneneristysselvityksiä stegosaurusten parittelumelualueella.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/rakentaminen-dinosaurusten-hommaa.html

 

EVVK-, HV-, YYA-vastaavat. Mitä niillä tehdään rakennusprojektissa? Pian tiedät.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/rakennusprojektin-vastaavat-nama.html

 

"Joo, oot siis tosi hauska, mutta menisitkö nyt hoitoon. Äkkiä.", äippä sanoo.


“Rakennusvalvonnan raptori vaati ääneneristysselvityksiä stegosaurusten parittelumelualueella.”


Sisko on fiksu. Osti mökin ja mökki tuli. Ei yhtään yhtä tyhmää kuin meidän tyhmä touhu.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/siskoni-minua-fiksumpi-rakentaja.html

 

Asuntomessuilla oli kaikkea trendikästä ja merkittävää. Tässä olennaiset. Tai ainakin epä-.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/asuntomessut-kiva-kuvakavalkadi.html

 

Ikea-keikkoja

 

Henkinen kotini on joko mummun ja paapan navetta Päntäneen Käyränkylässä tai Ikean keittiöosasto. Siksi Ikeassa käynnitkin on pitänyt raportoida. Toki myös siksi, jos sieltä tarjottaisiin ilmaista kamaa. Ei ole Ingvar ottanut yhteyttä, vaikka ostin Dödet-ouijalaudankin.


Ikean Depresserad-hirsitalomallisto on ilmestynyt.

 

“Meidän tyhmä touhu”


Jo kauan sitten ajateltiin, että Ikean yksi keittiö olisi sopiva meille. Spoileri: ei ollut.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/ikean-mallikeittio-yllattavan-kohillaan.html

 

Bloggaajanurani isoin skuuppi. Kirjoitin kuulemani vinkin perusteella jutun Ikean keittiöviikkojen loppumisesta ja se piti paikkansa. Googlaa ”Ikean keittiöviikot” ja kappas, sieltähän putkahtaa tuttu kirjoitus…

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html

 

Kävin Ikeassa. Kirjoitin postauksen. Vieläkään ei tullut ilmaista kamaa, mutta pöllin sentään kaksi kiloa lyijäreitä, keltaisen kassin ja Knullig-korsetin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/ikea-musiikista-ja-kulinarismista.html

 

… mutta vihdoin keittiösuunnitelma alkoi näyttää kelvolta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/keittiosuunnitelma-olisiko-se-siina.html

 

Luetuimmat TOP 5


Hubbaque-Bubbaquen somepostaus meni viraaliseksi. Kissavideot toimivat aina, etenkin jos ne ovat omasta mirristä. 


“Pöllin sentään kaksi kiloa lyijäreitä, keltaisen kassin ja Knullig-korsetin.”


Tätä postausta on vuodessa luettu n. 213 244 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/hameen-linna-900-vuotta-rakennusvirheita.html


Tätä taas 244 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html


Tätä 44 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html


Tätä 4 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vanha-hirsitalo-hirvea-morska.html


Tätä ei

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/talopaketit-valmiusvaihtoehtojen.html


Jos jaksoit tänne asti, niin heitäpä minua merkiksi vaikka kivellä päähän, kun seuraavan kerran satutaan kadulla vastakkain. Minut tunnistaa siitä, että minulla on Glorian Kodin numero 19/2003 repussa. 


Tää on vaan niin kova kuva. Todella kova.

“Tätä ei”



Kaunis kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille sekä "Tuulalle", "Tuulalle" ja "Markulle", jotka ovat koettaneet mainostaa omia Ypäjän eturauhastähystys ja moottorisaha -firmojaan blogin kommenteissa. Hyvin tekin vedätte mussukat. 

Niin että kiitos sadasti!


Tämäkin kuva oli jo tuolla aiemmin, mutten jaksanut nyt etsiä muutakaan.

“Ypäjän eturauhastähystys ja moottorisaha”