maanantai 28. lokakuuta 2019

Raksamessuilla - taas


Projekti jumittaa tällä hetkellä sen verran, että on melkoinen déjà-vu olla samoilla messuilla, samoille paikoille pystytetyillä ständeillä juttelemassa samoista aiheista samojen myyjien kanssa.

Viime vuoden Omakoti-messuihin verrattuna ei tavallaan ole tapahtunut paljon. Toisaalta voi olla, että asiat saattavat piankin vyörähtää aivan uudelle nextille levelille. On toki myös mahdollista, että istun vuoden päästä saman Myyrmäki-hallin samassa pöydässä syömässä samaa sämpylää (tai ei nyt siis ihan samaa) ja kertomassa samoja sydämeenkäypiä juttuja tilanteestamme, joka toivottavasti pian nytkähtää eteenpäin.

 Ulkoporealtaan vedenkulutus on arvioitu pikkuisen ehkä alakanttiin. 

Piipahdin siis messuilla lauantaina. Ehdin paikalle pian avaamisajan jälkeen, sillä nukkuminen on luusereille kuten karhuille ja kansanedustajille. Paikalle oli kuitenkin jo raahautunut kiitettävästi muitakin raksastajia. Ensimmäiset kymmenet minuutit olikin sellainen olo, että haluan vain vältellä kaikkia työnsä puolesta minulle ystävällisiä ihmisiä. Jossain vaiheessa kommunikoiva apina minussa kuitenkin heräsi ja uskalsin ryhtyä juttusillekin.

Tältä siellä näytti:


Tältä minusta tuntui, että siellä näytti:

Se ei tainnutkaan olla messukarkki.

Ei nämä messut nyt mitään ratkaisseet, mutta muutaman kivan idean takia täällä kannatti käydä. Lähdetään liikkeellä keittiöstä, koska keittiö on kodin perna. Asumme tällä hetkellä rintamamiestalossa, joten on aika vaikea suhtautua kriittisesti 50-lukulaisen näköiseen keittiöön - varsinkin, kun sen toiminnallisuus on tuotu tähän päivään.

Vielä lavuaariin mummo kutomaan sukkaa, ja illuusio viattomuuden ajasta on täydellinen.

Aika ihana, vaikka itse sanonkin. Valmistajana Keittiötehdas Karamelli. Nyt kun Ikean keittiöviikotkin on kuopattu, niin tänne lähtee tarjous, jos joskus projektissa sinne saakka päästään.

Keittiöissä pysytään. Minua on aina häirinnyt työtasoihin erikseen kiinnitettävissä tiskialtaissa se, että altaan ja tason liitokseen kertyy kosteutta ja kaikenlaista ryönää. Viime siivouspäivänä sieltä löytyi mm. tauhkaa, nöyhtää, sälpettä ja Britannian pääministeri. Toiveissani olisikin teräksinen tiskipöytä. Yllättäen sellainenkin löytyy rintamamiestalostamme. Stala on kuitenkin kehittänyt uuden ratkaisun ryönän välttelyyn: hieno, teräksinen, pelkkää allasta isompi mutta koko tiskipöytää pienempi pesuallas tasoineen. Aika upea! Tällainen tulee meille!

Tämä upea taso oli tehdä minusta jo objektiseksuaalin, kunnes päätin pysyä uskollisena rakkaalle valurautapatterilleni. Sillä on niin lempeä huumori.

Jaahans, tämä onkin kuulemma tilaustuote. Hinta 1600 euroa. Ei tulekaan. Ämpäri kelpaa ihan hyvin.

Välissä oli käytävä syömässä sämbylä ja kaffi. Ja pitäähän sitä minua ruokkinutta kättä hieman nuolaista: sain vetää nämä särpimet Aatos-hirsitalojen piikkiin. Kuka väittää, ettei bloggaaminen kannata? Pian on verottaja perässä.

Kappas, muovia, mieliainettani!

Kyllä egolokisuuskin on hyvin messuilla hoidossa. Ei muovia harmita, kun on seurana kaikkea muutakin.

Ja hei, yksi pyyntö kiltit järjestäjät ja näytteilleasettajat: älkää jakako niitä ilmapalloja! Parin minuutin välein hehtaarihallissa kuului tuskainen pamaus, kun jonkun nöösin pallo puhkesi. Jos haluatte larpata paskojen timpureiden teloittamista, niin tehkää se jotenkin muuten. Uskon, että kaikkien korvat ja hermot kiittävät.

Oli pikkasen ankea kylpytynnyri. Vartija kiskoi minut uikkareista pois. Kiristi ikävästi. 

Pois lähtiessä teki tiukkaa päästä ulos parkkialueelta, mutta alueelle pääseminen vasta hankalan takana olikin. Hykertelin tyytyväisenä, kun olin tajunnut tulla paikalle ajoissa. Jos jossain on ilmainen pysäköinti, niin silloin tullaan todellakin autolla. Tai minun tapauksessani, ranskalaisella autolla.

Laittakaa selkeä lappu näihin, jos eivät ole käytössä! Ei ole minun syytäni, jos kahvi vetää pakin sekaisin. 

Zum zumpparumppa rumpatirei: kyllähän näissä bileissä nyt ihan mieluusti käy, jos vaihtoehtona on viettää aikaa perheen kanssa. Sain syödä itse kaikki messukarkitkin. Tai no, yhdelle ständille jätin pari.

Loppuun vinkki fitnesshenkisille raksaajille: laittakaa vessan kulkureitille teräspalkki, niin askelmittariin kertyy kivasti ylimääräistä joka päivä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, jos kommentoit tai kyselet. Toivomme asiallista kielenkäyttöä. Tai no, vaadimme.