maanantai 27. tammikuuta 2020

Suuria tunteita - Rakenna ja remontoi -messuilla


Minulle ja puolisolleni tarjottiin viikonloppumatkaa testaamaan uutta All Inclusive Honeymoon Resortia Karibialla Ilha dos Ciculos -saarella. Hyvä yritys! Ihan kuin olisimme jättäneet väliin Vantaan Myyrmäessä pidettävät Rakenna ja remontoi -messut. Älkää nyt viitsikö. Kamoon. Gimme a break ja oolapa looma blankka.

Lapset Pelimannien päivähoitolaan ja rrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrraksa-auton kyytiin. Kyllä, sen saman, joka jätti meidät Hämeenlinnaan jakopään hihnan katkettua.

Tämä kuva kilpailee parhaan käytäväaiheisen kuvan tittelistä Käyränkylän pienviljelijäyhdistyksen raksamessuaiheisessa valokuvauskilpailussa, sarja miehet alle 100 kiloa. 

Ja otetaankin tähän väliin pieni gallup.

Sinun pitää käyttää 1471 euroa. Käytätkö sen mieluiten

  • a) pitkään viikonloppuun New Yorkissa puolison kanssa
  • b) ostamalla Lidlistä 588 kappaletta miesten boksereita
  • c) pitkään viikonloppuun New Yorkissa yksin JA ostamalla Lidlistä 294 kappaletta miesten boksereita 
  • d) hankkimalla aika helevetin hyvän kodinkoneen
  • e) hankkimalla aika helevetin monta huonoa kodinkonetta (ja parit kalsarit Lidlistä)
  • f) tilaamalla lontoolaiselta soitinrakentajalta citternin
  • g) ostamalla iPadin ja googlaamalla, mikä on cittern. Nykissä.
  • hv) korjauttamalla jakopäänhihnan katkeamisen seurauksena soiroksi menneet venttiilit, infanttiilit, jännät männät ja tiivistekannen kytkentävarsien johdotushilat sekä mitä noita nyt siellä konepellin alla on. Kerran oli kuollut orava.

Niinpä. Kaikki ollaan samaa mieltä. Äläkä naura. Ite oot.

”Lapset Pelimannien päivähoitolaan ja rrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrraksa-auton kyytiin.”

Tämän kuvan ilmoitin National Geographicin valokuvakilpaan. Sarja on "Kaarihallit ja kävelevät naiset takaapäin".

Laatuaikaa luvassa. Ja siellähän pyllyiltiin kuin Eero ja Simeoni Turun visiitillään.

Päivän paras iskurepliikki kuultiin erään energiayhtiön juipilta:

”Meillä on samanlaiset paidat.” 

”Joo, näitä mustia kauluspaitoja on aika paljon”, vastasin.

Kun näin oli bondattu, hän olisi halunnut tehdä muutamia kysymyksiä ja oletettavasti osoittaa, että meidän sähkömme maksaa enemmän kuin rrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrraksa-auton korjaaminen. Kerroin meidän olevan sangen tyytyväisiä oman kotikaupunkimme energiayhtiön asiakkaita ja maksavamme mieluusti ihan edulliseksikin todetusta sähköstämme kotikaupunkimme kehittämiseksi.

Olikohan tämä kuva jo?

Juippi kuitenkin yhä intti, paljonko maksamme sähköstämme. Mistä minä tiedän! En minä kanna povitaskussani printattua exceliä vuotuisesta sähkönkulutuksestamme. Todennäköisesti hinta on jossain seitsemän sulmun ja kolmenkymmenen hopearahan väliltä. Silti olisi pitänyt jäädä käännytettäväksi. Mutku ei ollut tarvetta. Ja silloin juippi veti herneen nenäänsä ja alkoi vain tuijotella nyrpeänä papereitaan vielä puhuessani.

Toisaalta, ihanaa että joku tekee messujuipin interruptiotyötä noin suurella sydämellä. Siitäkin voi saada väreitä.

Tämä kuva taitaa olla se sama, joka oli tuolla ylempänä.

Toinen kohtaaminen. Kysyin, minkä hintainen firman tuote X on. Vastaus: ”Ne hinnat vois katsoa koneelta. Sieltä ne näkis suoraan, mutta kun meillä ei ole läppäriä mukana.” Miettikää, miten mahtavaa: mindfulnessia Myyrmäessä. Unohdetaan kylmät faktat, hinnat ja myyminen. Keskitytään olemaan yhtä Myyrmäkihallin rakkaudellisessa universumissa.  Kukapa sitä toisaalta konkreettisista asioista messuilla olisikaan kiinnostunut. Ihan teoria- ja konseptitasollahan me tätä taloa rakennetaan.

”Päivän paras iskurepliikki kuultiin erään energiayhtiön juipilta: ”Meillä on samanlaiset paidat”.
Eiku se olikin tämä. Vai onko tämä se joku eri?

Keikka oli ihan hyödyllinen(kin). Saimme hyvää ja asiallista infoa keittiöistä Keittiömaailman ja Puustellin pisteillä. Ekoeristeen pisteellä hypistelimme Huntonin puukuitua ja Tiilerin pisteellä puhuttiin piipuista (-savu, toim. huom.). Mutta eihän tämä nyt edelleenkään mitenkään edisty. Kelläs tässä kiire olisi.

Kodotus - ja kuulet kuinka ruoho kasvaa.

”Ne hinnat vois katsoa koneelta. Sieltä ne näkis suoraan, mutta kun meillä ei ole läppäriä mukana.”

Miksi pitää laittaa sama kuva joka paikkaan?

Mikä kuvista kosketti sinua syvimmältä ja kuinka syvältä? Kerro se kommenteissa. Älä laita kuvia, ettei tiliäni taas suljeta. 

No nyt on eri kuva kuin nuo aiemmat. Otettiin lounaat. Nämä oli jääneet joltain pöytään. Hirveää haaskausta. Poistin tölkistä tupakantumpit ja maku oli ihan bueno. Tai se kyllä lausutaan "bueeno" oikeasti. Oon käynytkin Norjassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, jos kommentoit tai kyselet. Toivomme asiallista kielenkäyttöä. Tai no, vaadimme.