Mutta sehän on - rakennuslupa!

Rakennuslupa. Tuo maailman toiseksi ihanin sana (ihanin on visvayskös). Huolemme ovat ohi. Aurinko paistaa. Pulssi tasaantuu. Verenpaine laskee. Rahanmeno loppuu. Urakoitsijat alkavat puhua kaksitavuisilla sanoilla.

No jos ei muu yllä pidä paikkaansa, niin saatiin ainakin rakennuslupa. Kai tuon olisi voinut huutomerkkiinkin lopettaa. Kokeillaas siis huutomerkin kanssa:

Visvayskös!

Jes, toimii heti paremmin.

Miten tähän on tultu?

Kesäkuussa 2019 ostettiin tontti. Täällä päin se tarkoittaa, että maksetaan paljon pienestä alasta huonoa maata. Jossain muualla tällä rahalla olisi saanut kokonaisen järviylängön, jonka reunasta reunaan ajamiseen autolla kuluu kuutio bensaa. Täällä sai suota ja ojan, johon ei saa itse laskea hulevesiä, mutta naapurit saa.

Olisihan se ollut kiva omistaa Ripulivaarojen vuoriylänkö. Mutta kyllä pieni pala keskiuusmaalaista suota silti joteski kolahti enämpi.

“Jossain muualla tällä rahalla olisi saanut kokonaisen järviylängön”

Elokuussa 2019 tehtiin maaperätutkimus. Tai siis ammattilaiset tekivät. Minun maaperätutkimukseni mukaan tontillamme kasvoi lintuja, esim. mänty tai kirahvi. Todettiin, että savea tontilla riittää  työväenopiston dreijauskurssin tarpeiksi seuraavaksi sadaksi vuodeksi.

Perustamistapalausunto siis määräsi, että terästolppaa junttaamaan beibi all night long!

Siinäpä sitä aikaa kuluikin. Parta kasvoi. Ostin puolisolleni koneen. Ei tykännyt vitsistä. Loppuvuosi suunniteltiin, keskusteltiin, pohdittiin, mietittiin, tuumailtiin, perehdyttiin, selviteltiin sekä raaputeltiin napojamme gerbiilillä. Otettiin myös ensituntumat potentiaalisiin talotoimittajiin.

Vuosi vaihtui. Tässä vaiheessa joku oli jossain jo päättänyt maistaa lepakkoa al dente con molto covid, mutta me olimme asiasta autuaan tietämättömiä.

Nigolo-Gigogol ei tiennyt, että hänen suhteessaan schuangzinglaiseen lepakkoon oli sairas pohjavire.

“Tontillamme kasvoi lintuja, esim. mänty tai kirahvi.”

Tammikuussa 2020 jätimme hellät jäähyväiset vastaavalle mestarillemme. Eipä silloin arvattu, että näitä jäppisiä ramppaisi projektissamme sisään ja ulos enemmänkin. Näillä main tämä postaus alkaakin jo vaikuttaa sairaskertomukselta.

Maaliskuussa 2020 sitten alkoi rytistä (sen lepakon puremisen ja covid ikävied seurausded lisäksid): myytiin kotimme, ja itku pääsi.

Ja koska hirsitalo on tyhmä ja me ollaan kakkapyllyjä, rakennusvalvonnasta haluttiin ääneneristysselvitys.

Ja koska mutsis on painovoimainen ilmanvaihto ja mun isällä on isompi ilmalämpöpumppu kuin sun isällä, piti toimittaa myös energialaskelma.

"Tää tekis tästä vaikka selvityksen jättiläsivompattien rektaalikarvojen esiintymistiheydestä pohjavesialueella."

“Mutsis on painovoimainen ilmanvaihto.”

Tässä vaiheessa välihuomautuksena, että rakennusvalvonnan puolelta toiminta on ollut kyllä alusta tähän asti asiallista, kannustavaa ja ripeää. Ihan aikuisten oikeasti. Mutta koska blogini tyylilaji on idiotismi, on pakko vähän vetää överiksi ja hatusta, etteivät isot pojat huomaisi minun käyttävän hirvimettällä pinkkejä stringejä.

Huhtikuussa 2020 huppistakeikkaa koronan kurittaessa ostettiin sitten se talo. Tai siis sovittiin Eurohongan kanssa, että tilataan talo heiltä. Useamman firman kanssa tuli oltua tekemisissä, joten näistäkin kokemuksista yhden postauksen kirjoitin.

Toukokuussa 2020 päästiin hoitamaan naapurien kuulemiset. Tai näin luulimme. Koska talomme oli yksien naapurien mielestä liian korkea ja me haistaan pahemmalta kuin ahman vehje, hukuttauduimme henkisesti suohon. Siellä oli myös kolme polkupyörää, lypsykoneen nännikupit, Juhon Telecasterin tallamikki, Timo Soinin urakehitys ja Kyllikki Saari.

Jessendeeros-Jäbändeeroksen elämään mahtui paljon raksapohjaista ahdistusta. Välillä oli myös huonoja päiviä.

“Lypsykoneen nännikupit.”

Kesäkuussa 2020 muokattiin siis taloa rumemmaksi ja huonommaksi. Tätähän sitä useimmat kodiltaan toivovat. Saatiin madallettua taloa erinäisillä konsteilla. Kelpasi naapureille, kai - nythän on vielä rakennusluvan valitusaikataulu auki.

Ja sitten, rumpujen pärinää… 

Naapurien kuulemiset kunnossa. Kaikenmaailman selvitykset kunnossa. Seppo Räty miesten seipään SE-kunnossa. Nytkö sitä rakennuslupaa pääsisi hakemaan? Silmät innosta tuikkien soitto vastaavalle. Vastaava rähjää, ilmoittaa ottavansa loparit ja lyö luurin korvaan.

Thank you raksaprojekti. You have been an adventure!

"Love Home Together Always Sun Heart Smile Hope Happiness Pyllysaatana"

“Thank you raksaprojekti.”

Kun itkut saatiin itkettyä, uusi vastaava mestari sentään löytyi suht kivuttomasti. Tarvittavia selvityksiä vielä Lupapisteeseen. Lomailua, koska heinäkuu. Ja sitten lopulta elokuun alussa:

RAKENNUSLUPA!

Riemuisa keskustelu puolisoni Seija Ala-Kauttan kanssa:

- Se lupa sit tuli.

- Ok.

- No mitäs ny?

- Emmätiä.

- Kai me jatketaan?

- Joo kai.

- Millanen fiilis?

- On.

Niin että rakennuslupa on. Sanoinko jo, että on rakennuslupa?

jee

Covid-David iloitsee, kun rakennuslupa on plakkarissa. Hymyilyttää ihan virusti.

“Kai me jatketaan?”