Hitit ja hutit - ekat 100 postausta

Nuorena aloittelevana bloggaajana en osannut kuvitellakaan, mitä kaikkea olisin saavuttanut ja saanut aikaan sataan postaukseen päästyäni. Uskomattomia asioita on tapahtunut: matkoja, hankintoja, yhteistöitä. Tai ainakin viivästyksiä, takaiskuja ja eroamisia. Käännetäänpä siis päätä 360 astetta ja katsotaan, mitä sivulla näkyy.

 

Edistymisiä

 

Ei tämä ihan pelkkää tuskaa ja hammastenkiristystä ole ollut. Jotain on tapahtunut ja eteenpäin päästy, joskin luulin meidän tähän aikaan jo lilluvan uuden terassimme ulkobörealtaassa. Tai ei se mikään poreallas ole, mutta meillä syödään paljon hernekeittoa ja roskalavalta löytyi lähes ehjä pesuvati.

 

Moonique-Böönique kiittää rakentamisen jumalia, kun tänään ei tullut kuin kymppitonnin lasku.

“Viivästyksiä, takaiskuja ja eroamisia.”

Tontti on toki hyvä olla. Hankimme siis sen.

https://kodotus.blogspot.com/2019/06/varoitus-asiasisaltoa-tontti-hankittu.html

 

Olimme suht tietoisia, että tonttimme ei ole kovinkaan jykevää peruskalliota, vaan se on kuorrutettu paksulti iiiiiihanalla, peeeeeeehmeällä savella. Savi on hyvä. Ehkä paras.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/maaperatutkimus-savea-australiaan-saakka.html

 

Aiemmin hankimme tontin, nyt ostimme sen. Mikähän juttu tämäkin oikein taas oli?

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/tontti-ostettu.html

 

Kaikenlaisia tuhnuja tuheron tuherruksia tuli tuherreltua. Jokin niistä livahti vahingossa rakennusvalvonnankin silmien ohi kelvollisena.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/pohjapiirros-kelpasi-nyt-nytkahti.html

 

Aloitettiin armoton talotoimittajien kilpailutus. Tai oikeastaan vähän kyseltiin eikä oikein kummemmin osattu tingata. Sellaista ihme töhinää ja pupellusta. Me mistään mitään tajuttu. “Joo, punainen on kiva”.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/talotoimittajien-kilpailutus.html

 

Hieman helpotti, kun nykyisen kotimme tontin kaavamuutos meni lopulta läpi. Naapurien valitus hallinto-oikeudessa ei mennyt läpi, vaikka ”mutku noi on tyhmiä kakkapäitä ja me ei tykätä näistä hommeleista” olikin pelottavan vahva juridinen argumentti.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/odottelu-ohi-kaavamuutos-meni-lapi.html

 

Moonique-Böönique sai vihdoin luvan rakentaa ydinjätteen käsittelylaitoksen esikoulun keittiötiloihin.

“Me mistään mitään tajuttu.”

Sellainen talvi. Paskempi kuin perusjuhannus. Tonttitieltämme kaadettiin puita, jotta naapuri pääsisi rakentamaan omaa taloaan. Saatiin ekat klapit.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/tontin-raivausta-hankien-kimmeltaessa.html

 

Korona. Tuo häröpallo helvetistä! Elämän suurimmat päätökset pamahtivat päälle suunnilleen samaan aikaan, kun covid-19 aloitti riemuretkensä. Kiva oli sekä myydä vanha tontti että ostaa uusi talo tässä tilanteessa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/ostettiin-sitten-hirsitalo-etana.html

 

Aikaa kului, selviteltiin, suunniteltiin ja seliteltiin. Rakennuslupa saatiin hakuun kesäkuun lopussa. Näppärä ajankohta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/rakennuslupa-hakuun-lomakaudella-tiatty.html

 

Mutta se oli yllättävän näppärä ajankohta. Lupa tuli. En olisi uskonut. Suurin osa rakentajistahan ei koskaan saa rakennuslupaa, alkoholisoituvat ja ryhtyvät läänintaiteilijoiksi.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/mutta-sehan-on-rakennuslupa.html

 

Vielä hämmentävämpää oli, kun tontilta katosivat puut ja siitä tuli kenttä. Tai se tontti. Kenttätontti? Tä kentt ti tont?

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/kaikki-kaatui-miten-jatketaan.html

 

Aloituskokouskin pidettiin. Rakennustarkastajamme oli ystävällinen. Olikohan siihen koira haudattuna. Ja jos oli, niin oliko chihuahauva vai maailman paskin haski? Ja vaaditaanko siitä selvitys Lupapisteeseen?

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/aloituskokous-ja-aikatauluangstia.html

 

Takaiskuja

 

Nyt kun nuo onnistumiset on käyty, päästään taas blogin ydinosaamisalueelle, eli marinoitumaan ensimmäisen maailman ongelmissa. Tosiasiahan kuitenkin on, että kukaan ei koskaan ole kärsinyt yhtä paljon kuin me. Mukaan lukien se Sterppa-Stegosaurus, joka juuttui mutaan, ja jonka Tyrannosaurus Nico-Johnnyque söi hitaasti elävältä.

Rakentaminen on elämän parasta aikaa - heti puuduttamatta tapahtuvan varpaiden amputoinnin ja KGB:n kuulustelujen jälkeen.

 

“Chihuahauva vai maailman paskin haski?”

Taloprojektin lisäksi jokin muukin jumitti, nimittäin meidän perheemme jumittuneet trumpit viemärissä. Katastrofi oli lähellä, mutta mämmipirtelön nousu talomme kellariin vältettiin viime hetkellä.

https://kodotus.blogspot.com/2019/06/jopas-jopas-ka-viemari-tukossa.html

 

Tähtihetkiä amatööriarkkitehdin elämässä oli, kun amatööriarkkitehti oli piirtänyt hienon talon, jota ei saanut rakentaa. Hienoa työtä, amatööriarkkitehti!

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/ei-kelpaa-pohjapiirros-meni-uusiksi.html

 

Trumpit tekivät comebackin / comekackin. Meinasi joulunakin tulla ruskea ylläri, eikä kyseessä ollut anopin kutoma villapaita.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/jouluyllatys-mordorista-viemari-tukossa.html

 

Ja sit ku meil oli välipäivinä vähä tylsää, nii me aateltiin, et vois vaikka ton vastaavan mestarin erottaa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html

 

Rrrrrrrrrrranskalainen rrrrrrrrrrrrraksa-auto teki saman, minkä Ranskan armeija toisessa maailmansodassa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/raksa-auto-romuna-halpa-auto-kallis.html

 

Renessanssinero Nico-Mään Jäbäleissonin symbolistinen tutkielma aiheesta Citroën hajoaa moottoritiellä.

“Ruskea ylläri, eikä kyseessä ollut anopin kutoma villapaita.”

Autosta puheenollen, ei sitä katoksessa tartte säilyttää.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/heippa-autokatos-hermo-meni.html

 

Tuli ihanan tervetullut olo, kun meidän talo meidän tontilla ei kelvannutkaan meidän naapureille, joten meidän projekti otti turpiin ja meille tuli paha mieli.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/naapurien-kuuleminen-unelmat-murskaksi.html

 

Paha mieli tuli myös vastaavalle mestarille, kun tajusi miten huonojen, rumien ja pahanhajuisten ihmisten projektia lähti vetämään ja lähti vetämään.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/vastaava-mestari-otit-sitten-loparit.html

Ex-vastaava mestari huhuili soidinhuutojaan suonsilmäkkeestä. Lasittunut katse silmissään KVV-IV-vastaava lähti ääntä / hajua kohti. Eikä palannut.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/kvv-iv-valvoja-viemarista-alas.html

Säätöä, selvityksiä ja suunnittelua 

 

Tonttimme on pieni kuin teksasilaisen kirjahylly, joten kaikkea on pitänyt sommitella. Toki ihan omaa idioottimaisuutta on ollut haluta painovoimainen ilmanvaihto, pilariperustus ja massiivihirsi. Niistä jokainen jo yksinkin olisi omiaan aiheuttamaan ongelmia saati sitten kokonainen kauhukolmikko. Siinä me idiootit sitten olemme etsineet ratkaisuja itse aiheuttamiimme ongelmiin.

 

Alkaa väsyttää nämä lomakkeet ja selvitykset. Nytkin rakennusvalvonnasta vaadittiin toimittamaan heille saksalainen veroilmoitus.

“Me idiootit”

Kun suunnittelee taloa, tontin koko on hyvä olla paperilla oikein. Sitä kun ei reaalimaailmassa juuri voi suurentaa. Mitä nyt tietty mattotelineen voi laittaa kaupungin puistoalueelle. Ja puuvajan. Ja toisen autopaikan. Ja ulkoporealtaan. Ja erkkerin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/vinkki-haluatko-saada-kaiken-mahtumaan.html

 

Visioita on piisannut. Niitä on myös ammuttu alas kuin norppia metsästyskaudella.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/pohjapiirros-sarkyneiden-toiveiden.html

 

Ja koska tontti on pienempi kuin Trumpin halu olla kelvollinen ihminen, pelivaraa ei liiemmin ole ollut.  

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/talon-sijoittaminen-tontille-palapelia.html

 

Sama teema jatkuu. Asemapiirrokseen koetettiin tunkea kaikki tarvittava. Fiilis oli sama kuin jos koettaisi tunkea sinivalasta katetriin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/asemapiirros-tunge-stadion-postimerkille.html

 

Ajateltiin tuplata ongelmamme ja hankkia myös piharakennus. Sinne ajateltiin tunkea viiteentoista neliöön sadan neliön edestä toimintoja. Ai miten niin padel-kenttä ei mahdu kamiinan ja sohvan väliin?

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/piharakennus-liikaa-tarpeita-liian.html

 

Kakalla on kiva käydä kiukaan vieressä. Ns. hiukka kiukakka.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vessanpontto-kylpyhuoneessa-pkaaks-tassa.html

 

Alun perin ideana oli laittaa naapurin kanssa piharakennukset kylki kylkeen. Se Sekin oli huono idea. Sekin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/palomuuri-palikat-uuteen-jarjestykseen.html

 

Koska kaupunki saa kaavoittaa yksityisten omistamia maita, kaupungin mielestä on reilua vetää itselleen korvauksena reilu satatonnia tontin myyntihinnasta. Mitäpä me sillä rahalla oltais tehtykään.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/maankayttomaksu-meidan-iskalla-on.html

 

Selluvillassa pohdituttaa hieman sen sisältämä painomuste, joten tilattiin rahapajalta tuoreita seteleitä, joita silputaan yläpohjaan.

“Hiukka kiukakka”

Hirsitalohan on aika huono kaikin tavoin. Rakennusvalvonta oli huolissaan unemme laadusta. Selviteltiin, voiko talossamme nukkua.

https://kodotus.blogspot.com/2020/03/aaneneristysselvitys-hiljaa-hiljaa.html

 

Hirsitalon seinän läpi tulee äänien lisäksi myös kylymä. Hirsiseinä kun on, sinne pakkasukko tekee asunnon. Eli piti selvittää myös, tarkeneeko talossamme asua energian tuhlailun näkökulmasta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/03/ensin-aaneneristysselvitys-sitten.html

 

Esteettömyysvaatimusten mukaan ulkoportaiden pitää olla niin loivat, että pyörätuolissa oleva vesi pääsee virtaamaan ylämäkeen. Ulkoportaidenkin kanssa piti siis vääntää. Lopulta olivat loivat kuin pohjalainen tasanko ja pitkät kuin, öö, meidän rakennusprojekti. Ja näyttivät avaruusalukselta. Tähän Star Trekin tunnari, se missä Hans Solo tapaa Jens Weissflogin ja kans Apollon.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/ulkoportaat-voihan-esteettomyys.html

 

Takkaleivinhellauunimuumi. Vai joku muu? Liekkejä piti saada muuallekin kuin lasten tatskoihin.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/kayn-kuumana-leivinuuniin.html

 

Kun aletaan lähestyä rakennuslupavaihetta, kannattaa alkaa muutella suunnitelmia. Ja aina voi toki syyttää muita.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/piharakennus-kikkaillaan-viela-vahan.html

 

Painovoimainen ilmanvaihto vaati omat kevätjuhlaliikkeensä. Helpommalla olisi päästy, jos oltaisiin otettu tekniseen tilaan kone. Nyt siellä on luomukaleeriorja.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/painovoimainen-ilmanvaihto-riemut-ja.html

 

Naapurit saivat halvauksen meidän suunnitelmista meidän talon suhteen meidän tontilla, joten oltiin kilttejä meidän naapureille ja tehtiin meidän talosta vähän paskempi. Mitä väliä, meidän kotihan se vaan on.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/muokattiin-taloa-tuli-huonompi-ja.html

 

Mmmmmmrrrrrr. Hrrrrrrrrmmmmmmmmrrrrrrmmmm. Ärrrrrrmmmmmmhrrrrmmmm. Murrrrrmmmmmmrrrrr. 

“Ulkoportaiden pitää olla niin loivat, että pyörätuolissa oleva vesi pääsee virtaamaan ylämäkeen.”

Ja sitten: rakennuslupa lähti hakuun. Näillä kuvilla, näillä tunnelmilla.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/lupakuvat-nailla-rakennuslupaa-haetaan.html

 

Ja pitihän ennen maatöiden alkuakin vielä vähän selvitellä.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/maatyot-ja-paalutus-selvittelyn.html

 

Lapset, nuo ihanat alivuokralaisemme

 

Jemmattiin lapsiltamme tietoa surutyöstämme ja supateltiin ja ressattiin ja suunniteltiin asioita piiiiitkään lapsilta salassa. Ja pelättiin kuollaksemme sitä hetkeä, kun lapsille piti kaikki paljastaa. Spoileri: pelättiin ihan syystä.

“Mä haluuuuuuun lamellihirttä ja koneellisen ilmanvaihdon! Te ootte paskimmat rakentajavanhemmat ikinä. Mä vihaaaaaaaan teitä!”

 

“Jemmattiin lapsiltamme tietoa surutyöstämme.”

Ja sitten paljastettiin. Ja hyvinhän se meni. Hyvin siinä mielessä, että ollaan hengissä. Päivitän tähän, jos tilanne muuttuu.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/surun-5-vaihetta-lapset-ja-tieto.html

 

Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä (C85 / baritoni) annoimme neuvoja, miten tuhota kaikki, mitä lapsilla on tähänastisessa elämässään ollut.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/8-vinkkia-miten-kertoa-taloprojektista.html

 

Terapiahommina siirreltiin kuvia vanerille. Koska mitä siitäkin tulisi, jos vanerilla ei olisi kuvia.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/paskartelua-sadepaivana-talokuvien.html

 

Oon muuten nähny maailmaaki ja kokeillu kaikkee

 

Me bloggaajat tiedetään oikeastaan vähän niinku kaikki. Siksi välillä sörkin asiantuntijaelintäni ties mihin suuntaan. Ja missä tietämyksessä on aukkoja, siellä ego paikkaa.

 

Kuvassa mainitaan neljä asiaa, jotka ovat menneet projektissamme päin helvettiä.

“Sörkin asiantuntijaelintäni ties mihin suuntaan.”

Käytiin sirkuksessa.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/sirkus-finlandia-ihmiset-ovat-efekti.html

 

Käytiin Forssassa. 

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/vierailulla-massiivihirsitaloissa.html

 

Käytiin suppailemassa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/the-last-supper-viimeinen-sup-lauta.html

 

Käytiin pakohuoneessa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/maailmanlopun-ravintola-pakohuoneiden.html

 

Messuja, messuja ja messuja. Laudatum Vaticanum cutuvetcutin!

 

Viimeiset vuodet on kierretty kaikemmaailmammessuja sillä ajatuksella, että ihan kohta projekti alkaa ihan tosissaan ja tiristetään messuhemmoilta parhaat tarjoukset ikänä. Kodinkonetarjousten suhteen aina ajateltiin, että ”seuraavilta messuilta sitten hankitaan Mielet mustan makkaran hinnalla”. Sitten korona tuli ja messut meni. Eikä me mitään kodinkoneita siis messuilta tiristellä. Mustan makkarankin tungin sanonkomämihin. No Forssaan.

 

Eikö se vähän niin ole, että jos kuvapankkikuvista löytyy liilasta jääkaapista banaanilla uhkaava mies, niin pakkohan sellaista kuvaa on käyttää...

“Käytiin Forssassa.”

Kouvolan asuntomessuilla. Meinasin kirjoittaa tähän jotain nokkelaa, mutten keksinyt muuta.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/7-asiaa-joita-tarkkailen-kouvolan.html

 

Enkä tähänkään.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/kouvolan-asuntomessut-nahty-tayttyiko.html

 

Habitare on se tapahtuma, josta Glorian koti ammentaa kaiken tulevana vuonna tontillaan tarvittavan kiisselin. Koetin vaikuttaa asiantuntevalta ja huutelin kovaan ääneen esim. ”tilaratkaisu!”, ”Mies van der Rohe!!” tai ”sohfa!”. Kysyin ständillä, paljonko tää ihana tilanjakaja maksaa. Esittelijä sanoi, että se on järjestysmies.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/habitare-2019-mita-tarjolla-rakentajille.html

 

...parikin kertaa.

“Meinasin kirjoittaa tähän jotain nokkelaa, mutten keksinyt muuta.”

Ja siellä Myyrmäki-hallin kodikkaassa interiöörissä haahuiltiin. Ja seuraavilta messuilta ruvetaan sitten tiristämään keittiökonetarjouksia.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/raksamessuilla-taas.html

 

Tai ehkä näiltä messuilta ruvetaan kyselemään niitä keittiökonetarjouksia. Tai seuraavilta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/suuria-tunteita-rakenna-ja-remontoi.html

 

Maskia naamaan ja menoksi. Jonojen ohi pääsi, kun vähän jaksoi yskiä.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/asuntomessut-tuusulassa-tylsat-vai.html

 

Hankintoja

 

Osallistun tällä kuvalla sarjoihin “luonnolliset ilmeet” sekä “luonnolliset ilmanvaihtojärjestelmät”.

“Maskia naamaan ja menoksi.”

Perusteltiin auton hankinta muka raksaprojektilla. Oikeasti ei vaan huvittanut enää kävellä. No, motarin penkalla käveltiin hinausauton koppiin, että ihan ei mennyt kuten suunniteltiin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/raksa-auto-hankittu.html

 

Koetin hankkia blogille lisää lukijoita. Maksoin vitosen facebookille ja sain yhtä paljon hyötyä kuin käden laittamisesta kuumalle hellalle. Pekoni haisi sentään vähemmän.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/ostin-facebook-mainontaa-sain-facebook.html

 

Luulin, että suppailu on mummojen ja muiden erityisryhmien hommaa. Olin joko väärässä tai itsekin erityisryhmää. Tai mummo. Tai erityismummo.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/the-last-supper-viimeinen-sup-lauta.html

 

Siinä vaiheessa, kun tontilla vielä huojuvat puut, kannattaa hankkia puuhellan värkit.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/pollimme-puuhellan-purkutalosta.html

 

Hauskoja / “hauskoja” / “taasko sen lääkitys loppui?” kirjoituksia

 

Jesse-Coolio naureskelee kirjoitettuaan äärimmäisen hulvattoman blogikirjoituksen. Hänen esimiehensä Sosiaali- ja terveysministeriössä oli eri mieltä.

“Erityismummo”

Mitä sitä itse rakentamaan, kun voi ostaa valmiin talon, jonka olohuoneen seinällä on täytetty näätä.

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/miksette-ostaisi-vanhaa-ja-valmista.html

 

Kun aloitin blogin, piti keksiä jotain sanottavaa. Kirjoitin kaksi vaihtoehtoista skenaariota: joko on tontti tai ei ole tonttia.

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/onko-tontti-skenaario-1.html

 

Ja se toinen skenaario. Kun on tontti tai ei ole. Tämä on se toinen. Joko se että on tai se että ei. Ole. Tai olé!

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/onko-tontti-skenaario-2.html

 

Moonique-Böönique tekee hassun ilmeen Spede-shown koekuvauksissa.

“Olohuoneen seinällä on täytetty näätä”

Talon suunnittelu oli pask mielenkiintoista. Jossain vaiheessa iski hybris, kun aloin uskoa kykyihini. Ei tule toistumaan.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/minahan-en-arkkitehtia-palkkaa.html

 

Blogin kaikkien aikojen suosituin postaus käsittelee Hämeen linnan rakennusvirheitä. Surkeahan se on, kun on kestänyt vasta 900 vuotta.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/hameen-linna-900-vuotta-rakennusvirheita.html

 

Ja on ne vanhat hirsitalotkin melkoista shaibaa. Katto itte. Peltikatto. Hehe.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vanha-hirsitalo-hirvea-morska.html

Vähitellen kameramiehenkin hartiat alkavat hytkyä pidätellystä naurusta.

 

“Aloin uskoa kykyihini. Ei tule toistumaan.”

Muuttovalmis, avaimet käteen, säältä suojaan. Mitä niitä nyt on. Tämän postauksen luettuasi et ymmärrä niistä yhtään enempää.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/talopaketit-valmiusvaihtoehtojen.html

 

Berliinin muurin murtumisesta tuli jotain pyöreitä vuosia. En muista, paljonko. Ehkä 137 vuotta. Sen rakennuslupahakemuksesta tein hulvattoman postauksen.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/berliinin-muuri-rakennuslupahakemus.html

 

Kävin rautakaupassa jouluostoksilla. Puoliso tunki saamansa lattaraudan sanonkomämihin. Sitä kesti hetken ja sekin synkkää ja ikävää.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/joululahjat-hankittu-rautakaupasta.html

 

Inspiraation voi saada mistä vaan, ihan kuin juhlamokkamainoksessakin. Esim. kierosilmäinen kauris karusellissa pitää ikuistaa blogiin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/joulun-murhanhimoisimmat-elukat.html

 

Nyt Simo ja Veskukin jo kierivät lattialla nauraen (LOFRTROFFOLORTTO). Mutta yhtäkkiä ovi käy ja Moonique-Bööniquen äippä tulee huoneeseen...

“Kierosilmäinen kauris karusellissa”

Taloesitteitä kerääntyi melkoisesti. Niissä on kaikkea hassua, kun oikein silmin katselee.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/hassut-taloesitteet-kuvituksen-kermaa.html

 

Jos dinosaurukset vielä eläisivät, jollain niistä olisi varmaan edelleen pesäprojekti kesken. Tai ehkä ne kuolivatkin ****tukseen, kun rakennusvalvonnan raptori vaati ääneneristysselvityksiä stegosaurusten parittelumelualueella.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/rakentaminen-dinosaurusten-hommaa.html

 

EVVK-, HV-, YYA-vastaavat. Mitä niillä tehdään rakennusprojektissa? Pian tiedät.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/rakennusprojektin-vastaavat-nama.html

 

"Joo, oot siis tosi hauska, mutta menisitkö nyt hoitoon. Äkkiä.", äippä sanoo.

“Rakennusvalvonnan raptori vaati ääneneristysselvityksiä stegosaurusten parittelumelualueella.”

Sisko on fiksu. Osti mökin ja mökki tuli. Ei yhtään yhtä tyhmää kuin meidän tyhmä touhu.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/siskoni-minua-fiksumpi-rakentaja.html

 

Asuntomessuilla oli kaikkea trendikästä ja merkittävää. Tässä olennaiset. Tai ainakin epä-.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/asuntomessut-kiva-kuvakavalkadi.html

 

Ikea-keikkoja

 

Henkinen kotini on joko mummun ja paapan navetta Päntäneen Käyränkylässä tai Ikean keittiöosasto. Siksi Ikeassa käynnitkin on pitänyt raportoida. Toki myös siksi, jos sieltä tarjottaisiin ilmaista kamaa. Ei ole Ingvar ottanut yhteyttä, vaikka ostin Dödet-ouijalaudankin.

Ikean Depresserad-hirsitalomallisto on ilmestynyt.

 

“Meidän tyhmä touhu”

Jo kauan sitten ajateltiin, että Ikean yksi keittiö olisi sopiva meille. Spoileri: ei ollut.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/ikean-mallikeittio-yllattavan-kohillaan.html

 

Bloggaajanurani isoin skuuppi. Kirjoitin kuulemani vinkin perusteella jutun Ikean keittiöviikkojen loppumisesta ja se piti paikkansa. Googlaa ”Ikean keittiöviikot” ja kappas, sieltähän putkahtaa tuttu kirjoitus…

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html

 

Kävin Ikeassa. Kirjoitin postauksen. Vieläkään ei tullut ilmaista kamaa, mutta pöllin sentään kaksi kiloa lyijäreitä, keltaisen kassin ja Knullig-korsetin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/ikea-musiikista-ja-kulinarismista.html

 

… mutta vihdoin keittiösuunnitelma alkoi näyttää kelvolta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/keittiosuunnitelma-olisiko-se-siina.html

 

Luetuimmat TOP 5

Hubbaque-Bubbaquen somepostaus meni viraaliseksi. Kissavideot toimivat aina, etenkin jos ne ovat omasta mirristä. 

“Pöllin sentään kaksi kiloa lyijäreitä, keltaisen kassin ja Knullig-korsetin.”

Tätä postausta on vuodessa luettu n. 213 244 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/hameen-linna-900-vuotta-rakennusvirheita.html

Tätä taas 244 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html

Tätä 44 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html

Tätä 4 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vanha-hirsitalo-hirvea-morska.html

Tätä ei

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/talopaketit-valmiusvaihtoehtojen.html

Jos jaksoit tänne asti, niin heitäpä minua merkiksi vaikka kivellä päähän, kun seuraavan kerran satutaan kadulla vastakkain. Minut tunnistaa siitä, että minulla on Glorian Kodin numero 19/2003 repussa. 

Tää on vaan niin kova kuva. Todella kova.

“Tätä ei”

Kaunis kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille sekä "Tuulalle", "Tuulalle" ja "Markulle", jotka ovat koettaneet mainostaa omia Ypäjän eturauhastähystys ja moottorisaha -firmojaan blogin kommenteissa. Hyvin tekin vedätte mussukat. 

Niin että kiitos sadasti!

Tämäkin kuva oli jo tuolla aiemmin, mutten jaksanut nyt etsiä muutakaan.

“Ypäjän eturauhastähystys ja moottorisaha”

Kokemukset talotoimittajista - minkä valitsimme?

Talotoimittajien kilpailutus alkoi jo viime vuoden puolella. Kilpailutus tosin on tässä tapauksessa hieman yliampuva termi: laittelimme kyselyä hirsitalofirmoille, jotka tekevät taloja myös massiivihirrestä. Se karsi melkoisesti toimittajia listoilta. Pyysimme anteeksi, että häiritsemme ja varovaisesti kysyimme, saisimmeko antaa heille joitain satoja tonneja rahaa. Kilpailutuksen aloittamisesta sekä sen kiihkeistä ensitunnelmista kirjoitin omat postauksensa.

Seuraavan sisältöinen viesti lähti ensin niille firmoille, joita ajattelimme alkaa arasti riiaamaan, jos vaikka kihiloohin päästääsiin iliman puukkua selijässä:

Hei!

Juttelimme tänään puhelimessa. Tässäpä hieman taustoitusta projektiimme.

Meillä on (pieni) tontti Linnunradan tähtikuviosta (paikka muutettu) ja kaupungin rakennusvalvonta on hyväksynyt ideamme ja suunnitelmamme (EI MUUTEN OLE! TOIM. HUOM.), jonka perusteella nyt kysyn tarjousta. Vastaavan mestarin tekemät piirrokset liitteenä.

Taloon olisi toiveissa puinen tuulettuva alapohja, perustus paaluille, (koivu)lautalattia, lämmönjako joko lattialämmityksellä tai patterilla sekä painovoimainen ilmanvaihto. Osa on hieman keskenään ristiriidassa, mutta olen ymmärtänyt, että näilläkin kriteereillä on taloja toteutettu.

Kattomateriaali olisi joko peltikatto tai tiilikatto. Hirrellä ylös asti ja kylmä käyttöullakko.

Piharakennuksen suhteen otamme vastaan ehdotuksia sen hirren paksuudesta.

Haluaisimme edetä projektissa melko nopeasti (HIHIHIHIIIII, TOIM. HUOM.), jotta voisimme viedä asioita eteenpäin yhdessä samaan aikaan rakentavien naapuriemme kanssa (NIILLÄ LÄMPIÄÄ JO SAUNA SAATANA, TOIM. HUOM.). Siksi toivoisin saavani vastauksen marraskuun (NYT ON TOUKOKUU JA MINÄ OLEN VILJAA, TOIM. HUOM. FEAT. JUICE LESKINEN) aikana. Puhun mielelläni asiasta puhelimessa ja annan tarvittaessa myös sähköpostilla lisätietoja.

Ystävällisin terveisin,

Lassi Massi-Kassi ja Seija Ala-Kautta, Linnunradan tähtikuvio (kaikki muutettu)

“Haluaisimme edetä projektissa melko nopeasti (HIHIHIHIIIII, TOIM. HUOM.)”

Näistä hirsifundamentalistien periaatteista tingimme ensimmäisenä päätykolmioista. Taloon tulee tuulettuva yläpohja, eli ullakolla voi varastoida tavaraa, mutta siellä ei vietetä laatuaikaa hirsien pyhiä eettereitä nuuhkien. Kun sitten muutama tarjous oli edullisempi runkorakenteisilla päädyillä, hylkäsin tältä osin pyhien kirjoitusten tekstit ja otin nämäkin tarjoukset huomioon.

Tarjouksen pyysimme seitsemältä toimittajalta, joilta tiesimme saatavan massiivihirttä. Jokaista voisin kokemuksemme mukaan suositella, varauksin tai suuremmin varauksin. Talofirmat ovat aakkosjärjestyksessä ilman sympatiapainotuksia. Subjektiivisia plussia ja miinuksia on jaettu ihan yhtä reilusti kuin Trump twiittaa. #molopää.

“Ullakolla voi varastoida tavaraa, mutta siellä ei vietetä laatuaikaa hirsien pyhiä eettereitä nuuhkien.”

Aatos Hirsitalot

Aktiivinen ja asiantunteva myyjä oli sitkeä ja avulias. Tiedusteli tilannettamme säännöllisesti ja jopa kiersimme hänen kanssaan ensin Peuratalojen ja firman kaaduttua firman raunioilta nousseen uuden Aatos Hirsitalojen kohteita. Omaa tuotantoa firmalla ei ollut, vaan massiivihirret olisivat tulleet Pellopuulta. Tämän oman tuotannon puuttumisen koimme miinuksena. Myös firman tuoreus ja pieni koko pohdituttivat. Kolikon kääntöpuolena toisaalta ketteryys.

Eurohonka

Asiallista ja asiantuntevaa palvelua. Kysymyksiin reagoitiin nopeasti ja ystävällisesti. Hinta oli edullisemmasta päästä. Olimme muutamia heidän talojaan käyneet katsomassakin esimerkiksi eeppisellä syysturneellamme, jossa Forssassa oli lounaaksi tarjolla liha-, liha- ja lihavaihtoehtoja. Kasvokkain emme tavanneet.

Eurohongan massiivihirsitalon rakentamisesta kertoo Talvikaato-blogi. Allaolevan kuvan talo ei ole blogista todistajien suojelemiseksi.

Eurohongan massiivikuusihirsi. Tai talohan tuo oikeastaan on. 

“Forssassa oli lounaaksi tarjolla liha-, liha- ja lihavaihtoehtoja.”

Hobbiton, Viro

Saimme ystävällistä palvelua ja asiantuntevia vastauksia. Firma ja talo olisivat varmasti olleet huippuja. Mutta se hinta. Jesus Maria de Gutierrez de Santo Domingo y Sangre de Toro con Carne! Sanotaanko nyt näin, että tarjouksessa oli loppusumman kohdalla tosi paljon euroja. Meillä oli tilillä vähemmän euroja. Hobittien taloa emme siis saaneet, vaikka jalkani (JA SANONKOMÄMIKÄ, TOIM. HUOM) ovat yhtä karvaiset.

Hobbitonin työnjälkeä voi tiirata Moderni hirsitalo -blogissa.

Honkatalot

Juttelimme pitkät pätkät myyjän kanssa Habitare-messuilla ja pohjustin tarjouspyyntöämme puhelimessa. Emme kuitenkaan koskaan saaneet siihen vastausta - emmekä myöskään tiedusteluun tarjouspyyntömme tilasta. Turhan myöhään lähdin tiedustelemaan asiaa toiselta firman myyjältä. Tuolloin juna oli jo vähän turhan kaukana asemalta ja Honkatalot jäi. Jätin raiteille muutaman tonnin lohdutukseksi.

“Emme kuitenkaan koskaan saaneet vastausta tarjouspyyntöömme.”

Ollikaisen hirsirakenne

Hyvämaineinen firma. Kuten alussa kirjoitin, mitenkään kovin vimosen päälle emme osanneet tai jaksaneet kilpailuttaa, joten Ollikainen saattoi kärsiä tästä osaamattomuudestamme. Tästä ehkä voi päätellä, että talomme ei tule Ollikaiselta, vaikka se ei olekaan heidän vikansa.

Tender Ehitus, Viro

Kiinnostava ja asialleen omistautunut firma. Käsinveistettyä komeaa mäntyhirttä, osaavat tekijät ja oman firman pystyttäjät. Kävimme katsomassa useampaakin heidän kohdettaan Suomessa ja myös juttelimme useampaan otteeseen firman omistajan Marguksen kanssa. Oma säätämisensä oli toimittaa kuvat tarjouspyyntöä varten, sillä firma haluaa selvästi keskittyä omimpaan alaansa, eli talojen tekemiseen, ei suunnitteluun ja kuvien kanssa nysväämiseen. Siksipä vastaava mestarimme - tuolloinen vastaava mestarimme - piirsi kuvia, joiden pohjalta tarjousta haimme. Hinta yllätti - olin odottanut edullisempaa. Sitä en tiedä, miksi.

Työnjälkeä ja tekstiä Tender Ehituksen talosta on Aika rakentaa -blogissa.

Virolainen mänty kuulostaa hyvin samalta kuin suomalainen mänty. Ne ovat sukupuita.

Tenderin käsinveistettyä hirsiseinää. Tai kai ne sentään puukkoa käyttävät. Kuva ei ole edellisestä talosta. Tärkeä tieto.

“Käsinveistettyä komeaa mäntyhirttä, osaavat tekijät ja oman firman pystyttäjät.”

Vaaran aihkitalot 

Paljon referenssejä ja osaavat tekijät. Myös paria Aihki-taloa olin päässyt katsomaan kuluneen vuoden aikana. Komeita olivat. Vaihtoehtoina oli joko koko matkalta tasainen höylähirsi tai perinteisesti toiseen päähän kapeneva aihkihirsi. Kyllä, jälkimmäinen on perinteisemmän, elävämmän (JA KALLIIMMAN, TOIM. HUOM.) näköinen.

Vaaran Aihkitalojen massiivihirsitalo rakentuu Hyvän ilman hirsitalo -blogissa. Kuvan nurkka toivoo saavansa pysyä tuntemattomana, joten sillä on salainen numero, eikä se ole blogin talosta.

Aihkitalon nurkka harmaantuu nopeammin kuin ensimmäistä taloaan rakentavan parta. Vaikka olisi nainenkin. 

Vaikka uskon, että olisimme saaneet kelvon talon kaikilta firmoilta, niin erojakin oli. Yksi firma vastasi nopsaan mutta ylimalkaisesti. Tuli kuva, johon oli vedetty ulkoseinät punaisella ja sisäseinät vihreällä. Punainen = hirsi, vihreä = rankarakenne. Vastaava mestari kommentoi tarjousta seuraavasti:

- ei juuri mitään SUUNNITTELU JA MUUT PALVELUT osastolta, todella huonosti tehty tarjous!!!
-ei hirsiväliseiniä
-sisältää eristeet
-sisältää alapohjan
-sisältää sisäverhoiluja + listat
-melko vaatimaton asennussisältö

Halusimme karsia lupaavimmat tarjoukset jatkoon, joten tämä toimittaja tipahti suht nopsaan listalta. Muutamasta firmasta jäi ehkä vähän myös sellainen olo, että heidät pitää haluta heidät saadakseen. Että sitten voidaan raottaa aitan ovea, jos ensin mennään kihloihin.

Jossain vaiheessa olimme alkaneet pähkäillä myös talon ulkonäköä - tai ehkä enemmänkin sisänäköä. Mänty kun tummuu ja kuusi taas kellastuu. Massiivikuusi alkoi vähitellen kuiskia korviimme yhä voimallisemmin ikiaikaisia loitsujaan. Massiivikuusihirsi ei vain kovin monella toimittajalla ole listalla ja yksi näistä toimittajista (tai siis myyjistä) ei meille suvainnut vastailla, joten vähiin kävivät vaihtoehdot.

Tenttasin massiivikuusihirren toimivuudesta mäntyiseen vastaavaan verrattuna, kuusihirren vääntyily kun aina silloin tällöin eri foorumeilla puhututtaa. Sain valitsemastamme firmasta vakuuttelua, että ihan yhtä toimivaa seinää saadaan molemmista. Siinä se sitten oli, päätös. Massiivikuusihirsitalo. Tulipahieno yhdys sana.

“Massiivikuusi alkoi vähitellen kuiskia korviimme yhä voimallisemmin ikiaikaisia loitsujaan.”

Jaa että mikä firma? kysyy tuiman näköinen eläkeläisherra sieltä lasivillalla täytetystä deprivaatiotankista.

Eurohonka - epäilyttävällä ulkomaan murteella Euro Loghouses.

Alkupään keskustelut aloitimme Aki Maskosen kanssa ja tarjousprosessista lähtien olemme olleet tekemisissä Sari Vainionpään kanssa.

Ja että ollaanko tyytyväisiä tähän mennessä, tiedustelee sieniä maanvaraisessa puisessa alapohjassa viljelevä neiti-ihminen.

Juu. Hupaisaa sinänsä, että kun nykypäivänä pitää tietää suunnilleen neliösentin tarkkuudella, mistä karsinasta ja minkä nimisen sian luusta irtokarkin liivate on peräisin, niin meikäläiset ostavat talon etänä ja sokkona. Ei siinä, että tässä nyt tarttisi neniä hieroa vastakkain tai lapsille kummeja hankkiakaan, mutta en siis vielä tänä päivänä tiedä, minkä näköisiltä ihmisiltä olemme talomme tilanneet. Ja ihan periaatteesta en ole viitsinyt googlata. Pieni jännitys pitää asiakassuhteen tuoreena. Paljon on kuitenkin sekä puhuttu ja sähköpostia lähetelty (ai jaa, vaikka vaan talon ostitte, sieltä kyyninen peräkammarin poika 70-luvun miestenlehtien keskeltä huutelee), joten ehkei tässä nyt ihan hämärältä kujalta olla rolexia ostamassa.

"Niin kuka teistä oli se, jolta me tää hirsitalo ostettiin?"

Ja nyt siis ollaan tässä. Rakennuslupa pitäisi saada sisään ihanjustnythetikohta (VÄHÄN SAMA TEEMA TOISTUU, TOIM. HUOM.) Mutta koska ääneneristysselvitys ja ihan muutama muukin muuttuja, niin Kodotus on ja pysyy nimensä mukaisena.

Kodin odotus on käynnissä ja sen kodin toimittaa Eurohonka.

“Meikäläiset ostavat talon etänä ja sokkona.”

Hassut taloesitteet - kuvituksen kermaa

Onko tuttua: taloa (tai miksei muutakin projektia) suunnittelevalla on muutama kuutiometrillinen esitteitä. Muuttovalmis. Ilmanvaihto. Kylpyhuone. Keittiö. Tapetit. Perinteiset sumatralaiset nenänkarvaleikkurit.

Vaikka kaiken muka voi löytää netistä, on paperisten brosyyrien selailussa oma tenhonsa. Istua sohvannurkassa ja pohtia, millaiseen pönttöön haluaisi jöötinsä jysäyttää tai millaisen integroidun jääkaapin taakse suojautua, kun puoliso viskaa kahvipannulla.

Esitettä oli siis kertynyt. Ja koska käärinliinoissa ei ole paperinkeräysastiaa, päätimme luopua osasta. Vastaavasta työnjohtajastahan olimmekin jo luopuneet. Syntyi kolme pinoa:

1. säilytettävät esitteet

2. paperinkeräykseen menevät esitteet (vaikka melkoisen vedenkestäviä tuntuvat monet olevan)

ja se tämän postauksen aihe:

3. hassut esitteet (tai esitteet, joissa on hassuja kuvia)

Vähän harmittaa, että muutamat hupaisat brosyyrit ovat jo matkan varrella kadonneet. Kuten se, jossa hottis beibe pitelee tiukoissa vaatteissa keskuspölynimuria. Tai sitten piilotin sen jonnekin liian hyvään salaiseen paikkaan.

Mutta kivahko kavalkadi näistäkin saadaan. Olkaapa hyvät:

“Oih. Toi Nico-Uolevi on niin taitava ampumaan noilla linnuilla noita ilkeitä possuja. Mun on ihan pakko tilata se korsetti.”

“Pitkän työuran jälkeen eläkkeellä on ihana istua paljussa sarvet päässä. Tulee mieleen se onnellinen aika, jolloin naisia sai vielä sanoa lehmiksi ja miehet oli sonneja. Taustalla näkyy valtaisa hiekkakasa muistuttamassa umpeen lapioidusta haudasta. Paljusta olet sinä tullut, paljuun on sinun mentävä.”

“Taloa suunnittelevalla on muutama kuutiometrillinen esitteitä.”

“Laitetaan hei tohon sellainen unenomainen kuva, missä homeelle altistunut blondi nuuhkii heinän siitepölyä. Koska siltä uusi koti tuntuu. Tai mistä mä tiedän, me AD:t asutaan Punavuoressa 1900-luvun alun kerrostalossa.”

“Toi unenomainen efekti on hei tosi bueno. Käytetään sitä koko brosyyrissä. Laitetaan vaikka hipsteri-reilaajabeiben syliin däppäävä sikiö. Koska siltä uusi koti tuntuu. Tai emmätiä tosta reilaamisesta. Mähän lennän Stokkan herkkuunkin.”

“Tää unenomainen efekti on siis toooooosi buenissimo. Käytetään tällä samalla aukeamalla tota samaa kuvaa uudelleen, MUTTA irrotetaan se sikiö ja se beibe eri kuviksi JA käännetään se sikiö peilikuvaksi. Kukaan ei huomaa, sano raksamies kun alapohjaan märät lasivillat jätti. Tai emmätiä alapohjista, kun mullon penthouse ja terassilla jacuzzi.”

“Toi unenomainen efekti on hei tosi bueno. Käytetään sitä koko brosyyrissä.”

“Jatketaan vielä tätä unenomaista linjaa. Laitetaan kuva huoltajuuskiistan siitä hetkestä, kun lapsi päättää, että se haluaa asua isin luona. Tai emmätiä huoltajuuskiistoista, kun mun exä vei ihan sovussa meidän Pigallen sileäksiajellun brasserie-tupsuhännän.”

“Siis mä en tajuu, miten ultrabuenissimo idea tää unenomaisuus on. Laitetaas tän talofirman esitteeseen kuva pariskunnasta, joka haluaa rakentaa talonsa suolle. Tai emmätiä suosta mitään, kun mä käyn meditoimassa yleensä autiomaassa. Atacama oli tosi jees. Sairaan nopee wifi siellä lodgessa.”

“Muistatsä, kun laitettiin siihen yhteen brosyyriin kuva siitä miehestä, joka sylkee kahleissa olevan bikiniasuisen naisen päälle? Siitä tuli vähä sanomista, kun oltiin vissiin photoshopattu se beibe liian hoikaksi. Laitetaan tähän siis kuva ihan vaan naisesta, joka mitätöi miehen ja vielä viereen mittanauha väheksymään sitä lisää. Tostahan saa kivan viittauksen siihen Bukowskin novelliinkin. Tää on silleen kiva silmänisku feministeille, et näinhän sen pitäiskin mennä. Tai emmätiä, mun sisäkkö on täällä ilman passia.”

“Laitetaan tähän siis kuva ihan vaan naisesta, joka mitätöi miehen ja vielä viereen mittanauha väheksymään sitä lisää.”

Talotoimittajien kilpailutus - ensitunnelmat

Talotoimittajien kilpailutus on siis alkanut. Luulin, että nyt homma alkaa edetä kuin entisen miehen dementia, mutta olin taas väärässä. Toimitussisällöt päästään vertailemaan ehkä tällä alkavalla viikolla, eroja on niissäkin. Kaikkia yhdistää toki massiivihirsi, joka myös rajaa talotoimittajia melkoisesti. Potentiaaliset hirsitalofirmat olemme nähdäkseni sinänsä osanneet valita hyvin. Olen päässyt yllättymään myös prosessin dialogisuudesta. Me kysymme, he vastaavat. Myös tarkentavia kysymyksiä hirsifirmojen taholta on ropissut kiitettävästi. Osin ihan siksi, että emme ole itse ihan kaikkea tajunneet. Aika jännä sinänsä, vaikka olemme jo ensimmäistä omakotitaloa rakentamassa.

"Näistä me sit sormijatketaan sitä hirsimatskuu. Peruskäytäntö alalla kato."

Tarjoukset on pyydetty seitsemältä hirsifirmalta - kuudelta suomalaiselta ja parilta virolaiselta. Yhdestä ei ole tiedusteluista huolimatta kuulunut mitään ja yhdeltä on vielä varsinaiset numerot tulossa. Neljä näistä ovat hinnaltaan suunnilleen kolmenkymmenen tuhannen euron sisällä ja yksi jossain Saturnuksen kiertoradalla.

Toden totta: yksi tarjous oli about kaksisataa tonnia - KYLLÄ - kaksisataa tuhatta kalliimpi kuin muut. Pitänee vielä varmistaa, että olen ymmärtänyt oikein. Ilmeisesti rakennusmateriaali on mäntyä, jonka juuria on vuodesta 1678 ravittu täysikuun valossa piharatamon lehdiltä kerätyllä tapiirinvirtsalla. Tai sitten en vain ole tajunnut jotain. Ehkä summa olikin Puolan zlotyissä.

"Höyläämme hirret Narnian tehtaassamme Äiti Gaian kasvattamasta maailmanpuusta."

Olen jo asennoitunut, että lienee täysin mahdotonta laittaa tarjouksia hinnoiltaan täysin samalle viivalle. Vastaavan mestarin kanssa on istuttava alas ja pyydettävä häntä kampaamaan tarjouksista olennaiset esiin. Kaikista toimittajista löytyy paljon positiivista (toki myös negatiivista, koska internet) ja olemmepa useamman toimittajan käden- tai höylänjälkeä käyneet toljottelemassakin. Kun luvut ovat selvillä, viimeinen sentti vedetään perstuntumalla, hatusta tai arvalla.

"Tää mökki on sinänsä ihan jees, mutta mitä toi Aleksis Kiven kalmo tekee parvella?"

Odotellaan nyt kuitenkin yhden toimittajan tarjousta ja katsellaan, kuullaanko toisesta vielä jotain. Vai onko kyse talomyyjien erityistaidosta, kuolleeksi tekeytymisestä.

"Mä vetäsen tässä pikku tupluurit ton Szigetin paritalon ja Saskatchewanin lomakylätarjousten välissä. Palataan siihen teidän uusmaalaiseen omakotitaloon vaikka jonain ens vuonna tai myöhzzzzzzz."

Ja hei, jos tuntuu siltä, että haluaisi jakaa jotain jollekin, niin jaa vaikka tämä teksti.