Vanha hirsitalo - hirveä mörskä!

Siis ihan oikeasti. Elämme pian 2020-lukua. Känny hoitaa ja loput hoituu iPadillä. Eikö nyt sovittaisi, että ei olla enää vanhanaikaisia?

Vietimme nimittäin rapujuhlia hirsitalossa. Vanhassa hirsitalossa. Ja niille jotka eivät ole kiinnostuneita esihistoriasta, niin hirsitalo on siis sellainen, jonka joku esi-isä on koonnut puunrungoista. Luit oikein, niistä pitkistä metsäjutuista, joissa on vihreitä pisteleviä piikkejä ja jotka ei edes näytä samalta kuin palmut Nha Trangissa.

Lähdetään liikkeelle sijainnista: mitä järkeä on laittaa talo korkealle kalliolle? Alla kimalteleva järvi ottaa silmiin aamulla ja rantasaunan savu nenään illalla. Lähiöissä olisi ihan tarpeeksi kaavoitettua tonttimaata, os. entistä merenpohjaa, jonne voisi paaluttaa elementtitalon perustukset. Näin kalliot säästyisivät esim. sepelintuotantoon.

Entäs sitten itse talo ulkoapäin? Harjakatto ja konesaumapelti, kamoon! Jos kerran tehdään loppuelämän koti, niin eikö sisustuslehdessä olisi vähän siistimpää kertoa, että talon katto on uridiumpäällysteistä gojimarjaa, jonka värimaailma on syksyisestä itä-Hamptonsista? Ja katon muoto on sadan suosituimman lifestylebloggaajan nenien keskiarvo.

Värityskin on ihan vaan tylsästi keltainen, vaikka sävyjä löytyisi vaikka mitä. Omat suosikkini tällä hetkellä ovat Tikkurilan värikartaston sävyt Lutakko, Kärpännielu, Alatupsu, Rauhanen sekä Lehtolapsi.

Jotain rajaa näihin yksityiskohtiin. Niillä työmiehillä on ihan oikeasti kiire pystyttämään seuraavia ison rakennusfirman elementtejä, ennen kuin niiden villat pääsevät liikaa kuivumaan. Ei ne ehdi nakerrella mitään heart-emojeja (suomeksi 💓) ikkunaluukkuihin. Jos on pakko tuollaiset tehdä, niin 3D-printterillä ne saa suhautettua. Säästetään ikihongat siihen mihin ne on tarkoitettu, eli selluksi.

Entä sitten sisällä? Sama näpertely jatkuu. Mikä siinä on, kun pitää piirrellä kaarevia muotoja? Ei tässä nyt olla missään Steiner-koulussa, jossa musta väri ja suorat viivat on kiellettyjä, jotta biodynaaminen parsa itäisi paremmin.

Ja nämä seinät. Ihan epätasaiset. Eikö kukaan ole kertonut näille kipsilevystä? Saahan noillekin tietysti ripustettua englanninkielisiä mietelausetauluja tyyliin “Love Is Happy Bless Heart Home” (oma suosikkini). Olisivat edes maalanneet seinät valkoisella lateksilla (Tikkurilan värikartan sävy Nuhainen albiino). Se olisi tasoittanut pintaa. Nyt siinä näkyy kaiken maailman elämisen jäljet. Ja nuo halkeamat kannattaisi täyttää. Sieltähän tulee sisään lumi, luteet ja Teuvo Hakkarainen. Uretaani toimii tuohonkin, vaikka onkin oikeasti tarkoitettu salaattiin.

Portaat ovat jo kuluneet. Mikä siinä on, että niitäkään ei ole jaksettu 80 vuoden käytön aikana uusia. On pitänyt tehdä niin laadukkaasta puusta, että niitä ei päästä uusimaan, vaikka trendit muuttuvat. Mitä fiilistä ja vuodenaikaa nämä edes ilmentävät? Ovatko ne #happy vai #blessed? Ovatko ne just meidän perheen näköiset? Laittakaa edes epoksi päälle ja vähän ledinauhaa.

Ja entäs nämä antiikin Kreikan hömpötykset? Tähtiventtiilit. Ette sitten ole kuulleet uudesta Multi Velocity Home Air X-3.33.33 -ilmanvaihtokoneesta? Se vaihtaa koko talon ilman kolmessa minuutissa, perjantaisin puhtaat lakanat, motarilla neloselta vitoselle ja vieläpä puolisonkin viiden vuoden välein. Sen sijaan tästä venttiilistä ilma “ohjautuu” hormiin “luonnonlakien” mukaan.

Uskooko joku tosiaan, että ilma liikkuu itsestään? Kyllä luonto on aina tarvinnut koneiden apua. Ennen kun koneita ei ollut, kuoltiin ruttoon. Huomaatteko asiayhteyden?

Kirjahyllyssä voi säilyttää muistitikuilla ja -korteilla pdf:iä, joissa neuvotaan, miten vanhat talot kannattaa lisäeristää, ilmastoida ja purkaa.

Kuka ripustaa seinälle paperille printattuja giffejä, jotka ei edes liiku? Ja ketä kiinnostaa joku kalvea impi, joka soittaa jotain analogisynaa?

Kesken on jäänyt tämäkin: rumia nurkkia siellä täällä. Jos sitä puuta pitää nyt ihan ehdoin tahdoin käyttää, niin laittakaa se nyt herranjestas edes piiloon. Noloa käyttää materiaalia, joka tulee jostain metsästä. Se on samanlainen vanhanaikainen ilmiö kuin kirjojen lukeminen, ystävällisyys tai talvet. Nurkat voisi koristella vaikka M1-luokitellulla Vision Stretch -uranoidulla älykankaalla. Niihin voi printata esim. hää- tai vauvakuvia. Lisämaksusta omia.

Tohon on jäänyt muutama kanto.

Sentään jotain moderniakin: tilattiin crabsit AliExpressistä ja DHL toi ne valmiiksi keitettynä kotiovelle neljässä päivässä. Niiden päällä kasvoi kiva vihreä fleece ja sen alla oli toi punainen matsku.

Laitettiin ikkunalle analogiset valot ironisessa retrofiiliksessä.

Noi naiset flossaa ihan liian korkealta. Nyt Lillemor, Hjördis, Gudrun, Irma-Liisa (vaihto-oppilas Jurvasta), Antero, CatCat ja McGarmiwa, vähän yritystä!

Ei meinannut uni tulla näissä maisemissa. Onneksi päästiin kotiin tuijottamaan sähkömuuntajaa ja kuuntelemaan motaria.

Zum Zummarummarum: Vanhat talot ovat rumia, huonoja ja eivät toimi. Siinä. Jonkun piti se sanoa ääneen. Ei kestä.

Nyt lähden syömään melamiinia.