Kouvolan asuntomessut nähty - täyttyikö tsekkauslista?

Kouvola, tuo myyttinen runonlaulajain kotitanner. Eiku se onkin Nilsiä. Vai sittenkin Juupajoki?

Helteinen maanantai Kouvolassa takana. Sentään välillä oli aurinko vähän pilvessä eikä Radio Novakaan soittanut kuin kerran Tomas Ledinin "Sommaren är kort" -biisin.

Puoliltapäivin saapuessamme näytti pahalta, kun pariin ensimmäiseen omakotikohteeseen jonotti väkeä kuin ilmaisia ämpäreitä noutamaan. Ohitimmekin ne ja kävimme niissä vasta päivän päätteeksi, jolloin niissä taas ei hiippaillut enää juuri ketään.

Ei hääppöinen kuva, mutta sentään tämän vuoden asuntomessuilta eikä esim. Ala-Niippalan lypsykekristä.

Kirjoittelen enemmän eri kohteista myöhemmin. Nyt käyn läpi, miten hyvin seitsemän kohdan tsekkauslistani napsahteli kohilleen. Siispä:

1. Viidensadan neliön tontit? 

Noilla susirajan taakse, tuonne myyttiseen pohjoiseen tai kaukoitään, miten vain, rakentaneilla ryökäleillä on ilmeisesti enemmän tilaa kuin meillä, jotka koettavat saada talojamme mahtumaan hyttysen peräaukon kokoisille pinta-aloille. Yli kahdeksansadan neliön tontteja! Oikeesti? Mitä te niillä teette? Onhan Kouvolassa ollut kaikenmaailman lennostosotilaiden tukikohtia, mutta ei kai nyt jokainen omakotitalo tarvitse omaa lentokenttää? Eikä niitä Prismojakaan nyt sentään joka pihaan kaavoiteta, vaikka kuinka S-ryhmän sedät kaupunginvaltuutettuja kahvittaisivat kelohonkamökeissä Saariselällä.

Vastaus on siis EI. Ei ollut näistä messuista apua siihen, miten talon saa sijoitettua bakteerin sieraimen kokoiselle tontille. Kouvolassa talot oli vain lätkäisty tonteille ja loppu tontista oli varattu golfkentälle, avolouhostoimintaan ja kaskiviljelyyn.

2. Yksikerroksiset omakotitalot? 

Olihan siellä Jukkaa, Sieviä ja Ainoaa. Tämän suhteen kannatti käydä, sillä etenkin yksi talo oli erittäin viisaasti suunniteltu (lue: me suunnittelemme samantapaista). Ihan perusfiksuja eikä liian pröystäileviä mörskiä suurin osa.

Vastaus on KYLLÄ. Joitain ideoita saatiin ja olimme tyytyväisiä näkemäämme.

Olohuone on kiva, koska olemme suunnitelleet samanlaista. Punamekkoinen tyyppi on kiva, koska maksaa asuntolainaa puoliksi kanssani.

3. Hirsitalot?

Kuulemma aika moni valmistaja satsaa panoksiaan ensi vuodeksi Tuusulaan. Ehkä tämä näkyi (myös) hirsitalojen puuttumisessa - niitä kun oli, öö ei yhtään. Lohtua toi sympaattinen hirsisauna / saunatupa, josta saimme konkreettista ideaa ja tuntumaa oman saunatupamme suunnitteluun ja näimme jälleen luonnossa, minkä kokoinen on minkäkin koon koko. Tai jotain.

Vastaus siis EI ja ihan vähän kyllä. Ei taloja, joo sauna.

4. Huoneiden koot?

Makuuhuone voi olla kymmenen neliötä, alle on ahdas. Viisitoista neliötä tuntui siltä, että sängynreunalta pitää mennä vessaan sähköskootterilla. Joko siis huone on turhan iso tai eturauhasessa on jotain häikkää.

Kodinhoitohuoneet olivat peruskauraa. Valkoisia kaappeja ja tasoja ja valkoisia tasoja ja kaappeja ja valkokaappitasoja ja tasovalkokaappeja. Sellaisia kapoisia huoneita, joissa vaatteet puhdistuvat kuin itsestään. Kuudesta neliöstä ylöspäin. Sanoinko jo, että valkoisia tasoja? Ja kaappeja?

Saunat. Upotettuja kiukaita, ihan kivoja lauteita. Isossa osassa taloja sauna oli saunomista varten. Kattoon ei ollut tehty ledeistä Sikstuksen kappelin freskoja eikä niissä ollut vesiurkuja soittamassa JVG:n Toccataa ja fuugaa pienissä häissä. Neljästä neliöstä etiäppäin, muttei kovin paljon etiäppäin.

Vessat olivat maltillisia. Ei kipsivenuksia tai -anuksia. Ei luonnollista kokoa olevia enkelinsiipiä pöntön takana. Ei mietelauseita tyyliin “The purest love comes from the heart of your bottom”. Vessat olivat täynnä vain sitä itteään, eli pönttö, kaappi ja lavuaari. Koot kahdesta neljään neliötä. Ihan riittävän kokoisia yksinäisyyden linnakkeita.

Vastaus on siis KYLLÄ. Ei tiloilla pröystäilyä, vaan järkevää neliöiden käyttöä.

5. Pihasaunat?

Kuten yllä kirjoitin, hirsitaloja ei liiemmin näkynyt. Yksi hirsinen pihasauna aluella jökötti, ja sangen sympaattisena jököttikin. Siitä lisää myöhemmässä kirjoituksessa. Mutta siinäpä se aika pitkälti pihasaunojen osalta olikin.

Vastaus on EI. Ilmeisesti kansallispuistojen kokoiset tontit on vuokrattu Suviseurojen parkkipaikoiksi, kun niille ei ole haluttu pihasaunoja. Siinähän veisaatte.

6. Mustat keittiöt?

Musta tuntuu, että norjalaiset kirkonpolttajahevifanit olisivat pitäneet tämän vuoden keittiöistä. Kai siellä oli muutakin kuin mustaa, mutta musta musta dominoi. Onhan se musta kiva väri. Se on vähän kuin syntinen valkoinen.

Vastaus on siis KYLLÄ. Oli mustaa. Juu. Mustaa oli. Ja avokeittiöitä oli myös. Paljon. Tai ehkä vähän niinku kaikki. Ja mustaa.

Jykevä. Kova mutta lämmin. Mutta eipä minun heijastustani kummemin kuvassa näy. 

7. Oliko muuta kuin pahoja ja kovia karkkeja? 

NO EI JUURI! Telialta sain Dumle-tikkarin, kun aloin vollottaa, kun en voittanut pika-arpajaisista mitään. Olisin halunnut In-Ear Noise Cancelling Waterproof Extra Bass 3D Vivid Sound Technology -lumikolan, mutten saanut. Ja tikkarikin suli taskuun. Ja koska tikkarissa oli suklaata ja tasku oli takatasku, kaikki luuli, että minulla oli asuntomessuilla vähän liiankin jännää.