Kattoristikot tulivat - timpuri lähti

Mikään ei tapahdu sattumalta. Ei tässäkään tapauksessa. Luulen, että kaikki alkoi siitä, kun löysin matkalla töistä kotiin roskalavalta viulun. Totta kai poimin sen mukaan - eihän se ollut marinoitunut kuin yhdessä syysmyrskyssä. Olen lisäksi sitä mieltä, että soittimia roskikseen heittäviltä tulisi takavarikoida esikoislapsi / Moccamaster - kummalla sitten koetaankin olevan enemmän arvoa. 

Vein viulun kotiin ja tyttäreni halusi soittaa sitä. Olisi ehkä jo pitänyt aavistaa, että tästä ei hyvää seuraa. Silti annoin hänen kihnuttaa Tuiki tuiki tähtöstä. Pari paikkaa irtosi hampaistani, mutten vieläkään tajunnut uhan läheisyyttä. Hänen soitettuaan vielä musiikkiteokset Puuha-Pete, Paljon onnea vaan sekä Sukkula Venukseen sisäseinistä oli rapissut maalit ja Hornetit olivat tehneet tarkastuslennon. Tätä saatanallista kräähkettä säesti uhkaavien rumpujen kumu jostain kaukaa. Halloweenin läheisyys tuntui vielä kutinana sarvissa ja hännässä.

Kaiken pahan alku ja duuri.

“Soittimia roskikseen heittäviltä tulisi takavarikoida esikoislapsi.”

Puolisoni Seija Ala-Kautta saapui iltasella kotiin. Hän oli saanut kesken töidensä tekstarin, että timpurimme onkin kiinni muissa kohteissa ensi syksyyn. Tämä viesti saatiin siis viikkoa ennen hirsien pystytystä. Oletettavasti hommat olivat hänelle ropisseet ihan yllättäen ja pyytämättä aurinkoisena keskiviikkona ja kalenteri täyttynyt automaagisesti. Heippa!

Tässä vaiheessa käännän marttyyrinappulaa hieman pienemmälle ja kehun timpurin kärsivällisyyttä: meillähän talon pystytys on lykkääntynyt ja lykkääntynyt (lähinnä koska olen idiootti). Maaliskuusta lähtien olemme optimistisesti viestittäneet, milloin arvioitu pystytys olisi. Ei ollut maaliskuussa. Eikä toukokuussa. Eikä lykkääntynyt edes kesäkuulle. Tai kesän loppuun. Tai syyskuun loppuun. Kiesus. Hommaanhan on mennyt enemmän aikaa kuin USA:n pressanvaalien ääntenlaskuun Georgiassa. 

Tämä työmies ei sentään kadonnut usvaan.

“Heippa!”

Tuossa mielessä on siis ymmärrettävää, että emme ole olleet ihanneasiakkaita. Emme toisaalta ole myöskään vaatineet, että soittoamme olisi odoteltava suitsuketta poltellen, vaan toki timpuri on tehnyt koko ajan hommia muissa kohteissa (“ai jaa, tosi yllättävää”). Nyt sitten kuitenkin joko kalenteri, mitta tai molemmat tulivat täyteen ja timpurikin tästä projektista lähti.

Jos vähän saa sitä marttyyrinappulaa kääntää isommalle, niin lähes vuoden aikana, jona olimme proggiksemme tiimoilta puheissa, emme saaneet timpurilta tarjousta tai hintatietoja pyynnöistämme huolimatta. Emme siis tiedä, menetimmekö kolmen pennin vai tonnin timpurin. 

Käristyvä maalämpöporaaja tuoksuu jännästi vähän grillibroilerilta.

“Emme ole olleet ihanneasiakkaita.”

Mitä siis teimme? Talon pystytys viikon päästä ja meillä ei ole pystytyksen jälkeen ketään sisätöitä tekemässä.

Sitten muistimme: Alkusyksystä lähistölle rakentavat kaverimme kehua retostelivat, kuinka hyvät timpurit heillä on. Ja vastaava mestarikin oli pysynyt hommissa ja vieläpä hoitanut hommansakin vauhdilla ja aktiivisesti. Kuuntelimme korvat kateudesta punoittaen. Ajattelimme, että kunhan leuhkivat. 

Silti tartuin nöyränä puhelimeen ja annoin Whatsappin laulaa:

“Ajattelimme, että kunhan leuhkivat.”

Ja kappas. Homma saattoi olla hoidossa. Melkein vartin sisällä yksi timpuri meni, toinen timpuri tuli. Paskimmanvärisessä pilvessäkin on multareuna ja kell’ sonni on, se sonnin kytkeköön. 

Ja nyt tosiaan tapahtuu siihen malliin, että kun taas sai tuon kaiken ylläolevan kirjoitettua, niin sen päälle tapahtui mm. että:

- meillä ei ole edelleenkään tontilla sähköä, koska sähkömies ei reagoi. Hän sai pari päivää aikaa vastata viestiimme, eikä sitten vastannut. Tästä ehkä voi jo päätellä potentiaalista tulevan blogipostauksen otsikkoa. 

- sain tiistaina töihin tekstarin hitsaajalta “Kattoristikot tuli nyt”. Mjaha. Hirret olivat tulossa torstaina, mutta että ristikot ovat nyt sitten tontilla. Mjaha. No, siellä olivat. Sainpahan postauksen otsikkoon uuden sanan. 

- söin pizzaa

Näitä kaabeleita pitäisi Sähkö-Pärttylin hässelehtiä, jotta saataisiin tontin tuikkuihin tökyä. Vaan ei kuulu Sähkö-Pärttylistä mitään.

“Olisi ehkä jo pitänyt aavistaa, että tästä ei hyvää seuraa.”

Pilarit ja pora - katastrofi lähellä

Meidän talommehan pystytetään teräspilareille. Joku voisi väittää, että valitsimme tämän tavan välttääksemme maasta nousevan kosteuden ja saadaksemme tuulettuvan alapohjan. Perimmäinen syy oli kuitenkin se, että miksi tehdä asiat helposti, jos ne voi tehdä monimutkaisesti, hitaasti ja kalliisti.

80 senttimetriä, paina tämä maaginen luku mieleesi. 

Olisimme voineet sanoa perustusfirmalle, että tossa rahat ja lasten vasemmat munuaiset, vetäkää betonit reunoille, kuraa tuuttiin ja röppöä tötteröön. Sen sijaan sössimme ensin maatyöt (arvioitua kalliimmat), sähläämme paalutuksen (arvioitua kalliimpi), räpellämme rälläköinnillä teräspilarit oikeaan korkoon ja hönöilemme hitsattuna päälle 15 x 15 senttiset teräslaatat, joille talo (ehkä vielä joskus mahdollisesti hyvällä säkällä) nousee. 

Muista: 80 senttimetriä. 

(Kuvateksteissä on mielen virkistykseksi tällä kertaa lauluja, joiden sanat on paalutettu. Seuraavassa postauksessa on sitten sanaristikko suosikkipakkopaitojeni solmutyypeistä.)

Tolopati tolo tolppani pani (fiuuu!) tolppani pani, tolopati pati tolppani pani tolppani pani tolppa. (Savonmurteella laulettu juna-aiheinen biisi)

“Kuraa tuuttiin ja röppöä tötteröön.”

Kirjoitin tuossa yllä “oikeaan korkoon”. Meillä päin nimittäin 50 senttimetriä on eri kuin 80 senttimetriä. Talon alle pitää jäädä siis vapaata tilaa 80 senttiä. Se on nimeltään ryömintätila ja rakennuslain kuudennen kappaleen seitsemännen luvun neljännessätoista jakeessa Ukko Ylijumala os. Batman sanoo Erabbanabbahille, Henahsbbahhille ja Pasille Siinain erämaassa, että “sinun on kyettävä ryömimään talosi alle, jotta hitaammin kuoliaaksi paleltuisit puolisosi sinulta sisäänpääsyn evättyään sinun palatessasi pikkujouluista, jossa reskontran Irma-Hermanni ei sisäänpääsyä sinulta evännyt kopiohuoneen pimiässä nurkassa ja tämän vuoksi supikoiran syleilyyn tulee sinun käpertymän syntejäsi puntaroimaan!”

Kai sillä ryömintätilalle jokin muukin merkitys on kuin vain rangaistussiirtolallinen. Itse panen toivoni siihen, että kaikki mahdollinen vähänkään pakkasta kestävä roina olisi varastoitavissa talon alle. Esim. sukulaiset.

Mutta tilaa olisi siis oltava 80 senttimetriä. 

Tolppa tolpan tolppati tolppa, tolpati tolpan tolppaa (Kansallissäveltäjämme paaluttaa Karjalassa)

“Supikoiran syleilyyn tulee sinun käpertymän”

Hommat alkoivat perjantaina mittaamisella. Nämä mittahommat ovat sillai spesifejä, että jotkut mittamiehet tekevät x-akselin suuntaisia mittaushommia ja toiset y-akselin suuntaisia. Jos kaksi eri akselin mittamiestä tapaa kadulla, he heristelevät nyrkkejään, sähisevät, sylkevät ja solvaavat toisiaan esim. “yy-kakkapääksi” tai “äksäpeppuliksi”. 

Talomme paalupisteiden paikat merkkasi siis pätevä x-mittamies, mutta hän taas ei merkkaile paalujen korkeuksia, joten siihen tarvittiin eri hemmo. Tämä y-hemmo oli perjantaina tontillamme rälläkkähemmon kanssa. Tontille tullessamme siellä oli jo merkkailtu pilareihin korkoja. Juttelimme hetken mukavia ja sitten he vähän kuin ohimennen näyttivät paaluun merkatun katkaisukohdan. 

50 senttimetriä… Mitä helevettiä, kysyi Robin Hood ja ratsasti jälleen. 

Tolppappaa tolppappadaa, tolppappaa tolppa! (Musakauppojen kitaraosastojen kirotuin kappale)

 

“Y-hemmo oli perjantaina tontillamme rälläkkähemmon kanssa.”

Koska en rakentamisesta mitään ymmärrä, köhin hieman epävarmasti, että vähän näyttää matalalta (KOSKA 50 SENTTIMETRIÄ EI OLE 80 SENTTIMETRIÄ! huusi sisäinen vastaava mestarini). Mutta mittamies näytti, että kyllä se laser piippaa ihan oikeassa kohdassa ja laser nyt on aina laser, katso vaikka Taisteluplaneetta Galacticasta. 

Silti vähän köhin lisää ja mietittiin, että mikähän tässä nyt on ja että onko mikään muu kuin minä ja sivuäänien sekakuoro pääni sisällä.

Teoria 1: Jos paalujen päälle tulee ontelolaatat ja sitä myöten lisää tilaa alle?

Vastaus 1: Ei tule ontelolaattoja.

Teoria 2: Jos alapohja alkaa vasta ensimmäisen hirsivarvin yläosasta ja siitä tulee alle lisätilaa?

Vastaus 2: Lattia alkaa heti ensimmäisen hirsivarvin alaosasta, ei tule lisätilaa.

Teoria 3: Jos tontin maanpinnan taso on liian korkealla ja siksi tilaa jää liian vähän?

Vastaus 3: Naapurimme ehti jo ihmetellä, miten tonttimme on niin korkealla ja hädissämme selvitimme asian. Selvisi, että tonttimme on oikealla korkeudella ja naapurin tontti liian matalalla. Ei lisätilaa siitäkään.

Teoria 4: Jos otetaan korko uusiksi kaupungin merkkaamasta korkopisteestä ja todetaan, että vissiin mittakepin kiristysruuvi oli luistanut ja kaikki korot oli mitattu siksi 30 senttiä väärin.

Vastaus 4: No perkele, kappas. Niinpä onkin. 

Tolopati tolopati tolopati tolppa, tolo tolo tolppa ja tolopati tolppa (Tässä jenkassa menevät nuoret ja vanhat yhtälailla)

“Mittakepin kiristysruuvi oli luistanut ja kaikki korot oli mitattu siksi 30 senttiä väärin.”

Pikkasen meinasi eilinen sushi nousta paksusuolesta suuhun, kun mietin, että kaikki 80 teräspilaria olisi rälläköity 30 senttiä liian lyhyiksi. Nyt sentään selvittiin maksamalla joitain satasia hukkaan menneestä työajasta. Tai tonneja - pyöristetään saman tien vähän ylöspäin, kato kun rakennusalalla ei ole niin nokonnuukaa.

Itseeni tyytyväisenä kirjoitin tuon yllä olevan ja taputtelin itseäni olalle, kun niin hienosti olin hommani hoitanut. Noh, ei olisi kannattanut. Olisi mieluummin kannattanut tilata maalämpöporaus ennen kuin tontilla on 28 704 853 709 teräspilaria. Kas kun porat ovat vähän isompia kuin leskirouva von Knösselbergin dosetti ja meidän tonttimme on jo ilman paalujakin ahdas kuin sanonkomäkenen sanonkomämikä.

Tolppaa, tolppaappaa, pa tolppa tolppa tolppa tolppa tolppa tolppa tolppaa (maailman myydyimmän levyn kauhistuttava nimibiisi)

“Olisi mieluummin kannattanut tilata maalämpöporaus ennen kuin tontilla on 28704853709 teräspilaria.”

Saimme lopulta tehtyä maalämpödiilin (arvioitua kalliimpi) ja samalla totesin, että kun tontillemme aletaan hirsiä pinota, niin siinä vaiheessa poran on hieman hankalaa seassa surrata. Jollain voodoolla onnistuin saamaan viimeisen ajan viimeiselle viikolle ennen pystytystä. Parin päivän päästä soitettiinkin, että poraa ollaan tuomassa tontille seuraavan aamun porausta varten. Minä jätin kanafileet muihin suihin ja suhahdin tontille. Porahemmon kanssa todettiin, että ahdasta on. Ehkä jopa ahtaampaa kuin sanonkomäkenen sanonkomämissä.

Jos pora nimittäin ei mahtuisi paalujen välistä, seuraava vaihtoehto olisi ajaa se tontille kaupungin metsän kautta. Ja koska metsässä on puita (koska siksi se on metsä), olisi puita saattanut ihan vaan vahingossa kaatua. Syynä syysmyrsky Husqvarna. No mahtuiko?

Tolppaamme tolppa tolppapaa, paa tolppa tolppainen (käsi sydämelle ja katse lippuun)

“Arvioitua kalliimpi”

No mahtui! Liukui kuin sanonkomäkenen sanonkomämikä sanonkomämihin. Saattoi siinä jäädä vielä lähes puolitoista senttiä tyhjääkin poran ja paalun väliin, että ei mennyt edes tiukille. Siihen päälle vielä lapiohommia, sillä viidenkymmenen sentin kynnys talon tasolta pihamme pohjalle olisi kuulemma nyykäyttänyt poran naamalleen. Ei muuta kuin lapiota murskeeseen ja törkiän ankaraa lapioottemista. 

Katastrofi lähellä, mutta lähellä ei lasketa, paitsi jos pääsee Sanna Marinin viereen.  

Tolppaa, tolppa tolppa tolppaa! Tolppaa, tolppa tolppa tolppaa! (lauletaan remuenglannilla)

“Sanna Marinin viereen”

Sain muuten palautetta tästä blogista. Kaverimme - kutsuttakoon häntä vaikka nimellä Terhi - sanoi, että blogini olisi hauskempi, jos ei tuntisi minua. Ja nyt mietityttää, tarkoittiko hän, että 

1. blogi ei ole yhtään hauska
2. blogi olisi hauska, ellei se olisi lähinnä sairaskertomus
3. pitääkö nämä samat kaskut vielä lukea blogistakin
4. Ismo Leikola teki tämän(kin) paremmin

Täten lapset siis opimme, että raksamiehen 80 senttiä on maksajan 50 senttiä. Harmi, ettei tätä voi soveltaa saamiimme laskuihin.

Tolppaa tolpitella tolppiaa! Tolppaa tolpitella tolppiaa! Tolppikoo tolo tolppia? (Paaluttamisesta kertoo tämäkin punk-klassikko) 

“Miksi tehdä asiat helposti, jos ne voi tehdä monimutkaisesti, hitaasti ja kalliisti.”

Hitit ja hutit - ekat 100 postausta

Nuorena aloittelevana bloggaajana en osannut kuvitellakaan, mitä kaikkea olisin saavuttanut ja saanut aikaan sataan postaukseen päästyäni. Uskomattomia asioita on tapahtunut: matkoja, hankintoja, yhteistöitä. Tai ainakin viivästyksiä, takaiskuja ja eroamisia. Käännetäänpä siis päätä 360 astetta ja katsotaan, mitä sivulla näkyy.

 

Edistymisiä

 

Ei tämä ihan pelkkää tuskaa ja hammastenkiristystä ole ollut. Jotain on tapahtunut ja eteenpäin päästy, joskin luulin meidän tähän aikaan jo lilluvan uuden terassimme ulkobörealtaassa. Tai ei se mikään poreallas ole, mutta meillä syödään paljon hernekeittoa ja roskalavalta löytyi lähes ehjä pesuvati.

 

Moonique-Böönique kiittää rakentamisen jumalia, kun tänään ei tullut kuin kymppitonnin lasku.

“Viivästyksiä, takaiskuja ja eroamisia.”

Tontti on toki hyvä olla. Hankimme siis sen.

https://kodotus.blogspot.com/2019/06/varoitus-asiasisaltoa-tontti-hankittu.html

 

Olimme suht tietoisia, että tonttimme ei ole kovinkaan jykevää peruskalliota, vaan se on kuorrutettu paksulti iiiiiihanalla, peeeeeeehmeällä savella. Savi on hyvä. Ehkä paras.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/maaperatutkimus-savea-australiaan-saakka.html

 

Aiemmin hankimme tontin, nyt ostimme sen. Mikähän juttu tämäkin oikein taas oli?

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/tontti-ostettu.html

 

Kaikenlaisia tuhnuja tuheron tuherruksia tuli tuherreltua. Jokin niistä livahti vahingossa rakennusvalvonnankin silmien ohi kelvollisena.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/pohjapiirros-kelpasi-nyt-nytkahti.html

 

Aloitettiin armoton talotoimittajien kilpailutus. Tai oikeastaan vähän kyseltiin eikä oikein kummemmin osattu tingata. Sellaista ihme töhinää ja pupellusta. Me mistään mitään tajuttu. “Joo, punainen on kiva”.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/talotoimittajien-kilpailutus.html

 

Hieman helpotti, kun nykyisen kotimme tontin kaavamuutos meni lopulta läpi. Naapurien valitus hallinto-oikeudessa ei mennyt läpi, vaikka ”mutku noi on tyhmiä kakkapäitä ja me ei tykätä näistä hommeleista” olikin pelottavan vahva juridinen argumentti.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/odottelu-ohi-kaavamuutos-meni-lapi.html

 

Moonique-Böönique sai vihdoin luvan rakentaa ydinjätteen käsittelylaitoksen esikoulun keittiötiloihin.

“Me mistään mitään tajuttu.”

Sellainen talvi. Paskempi kuin perusjuhannus. Tonttitieltämme kaadettiin puita, jotta naapuri pääsisi rakentamaan omaa taloaan. Saatiin ekat klapit.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/tontin-raivausta-hankien-kimmeltaessa.html

 

Korona. Tuo häröpallo helvetistä! Elämän suurimmat päätökset pamahtivat päälle suunnilleen samaan aikaan, kun covid-19 aloitti riemuretkensä. Kiva oli sekä myydä vanha tontti että ostaa uusi talo tässä tilanteessa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/ostettiin-sitten-hirsitalo-etana.html

 

Aikaa kului, selviteltiin, suunniteltiin ja seliteltiin. Rakennuslupa saatiin hakuun kesäkuun lopussa. Näppärä ajankohta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/rakennuslupa-hakuun-lomakaudella-tiatty.html

 

Mutta se oli yllättävän näppärä ajankohta. Lupa tuli. En olisi uskonut. Suurin osa rakentajistahan ei koskaan saa rakennuslupaa, alkoholisoituvat ja ryhtyvät läänintaiteilijoiksi.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/mutta-sehan-on-rakennuslupa.html

 

Vielä hämmentävämpää oli, kun tontilta katosivat puut ja siitä tuli kenttä. Tai se tontti. Kenttätontti? Tä kentt ti tont?

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/kaikki-kaatui-miten-jatketaan.html

 

Aloituskokouskin pidettiin. Rakennustarkastajamme oli ystävällinen. Olikohan siihen koira haudattuna. Ja jos oli, niin oliko chihuahauva vai maailman paskin haski? Ja vaaditaanko siitä selvitys Lupapisteeseen?

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/aloituskokous-ja-aikatauluangstia.html

 

Takaiskuja

 

Nyt kun nuo onnistumiset on käyty, päästään taas blogin ydinosaamisalueelle, eli marinoitumaan ensimmäisen maailman ongelmissa. Tosiasiahan kuitenkin on, että kukaan ei koskaan ole kärsinyt yhtä paljon kuin me. Mukaan lukien se Sterppa-Stegosaurus, joka juuttui mutaan, ja jonka Tyrannosaurus Nico-Johnnyque söi hitaasti elävältä.

Rakentaminen on elämän parasta aikaa - heti puuduttamatta tapahtuvan varpaiden amputoinnin ja KGB:n kuulustelujen jälkeen.

 

“Chihuahauva vai maailman paskin haski?”

Taloprojektin lisäksi jokin muukin jumitti, nimittäin meidän perheemme jumittuneet trumpit viemärissä. Katastrofi oli lähellä, mutta mämmipirtelön nousu talomme kellariin vältettiin viime hetkellä.

https://kodotus.blogspot.com/2019/06/jopas-jopas-ka-viemari-tukossa.html

 

Tähtihetkiä amatööriarkkitehdin elämässä oli, kun amatööriarkkitehti oli piirtänyt hienon talon, jota ei saanut rakentaa. Hienoa työtä, amatööriarkkitehti!

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/ei-kelpaa-pohjapiirros-meni-uusiksi.html

 

Trumpit tekivät comebackin / comekackin. Meinasi joulunakin tulla ruskea ylläri, eikä kyseessä ollut anopin kutoma villapaita.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/jouluyllatys-mordorista-viemari-tukossa.html

 

Ja sit ku meil oli välipäivinä vähä tylsää, nii me aateltiin, et vois vaikka ton vastaavan mestarin erottaa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html

 

Rrrrrrrrrrranskalainen rrrrrrrrrrrrraksa-auto teki saman, minkä Ranskan armeija toisessa maailmansodassa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/raksa-auto-romuna-halpa-auto-kallis.html

 

Renessanssinero Nico-Mään Jäbäleissonin symbolistinen tutkielma aiheesta Citroën hajoaa moottoritiellä.

“Ruskea ylläri, eikä kyseessä ollut anopin kutoma villapaita.”

Autosta puheenollen, ei sitä katoksessa tartte säilyttää.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/heippa-autokatos-hermo-meni.html

 

Tuli ihanan tervetullut olo, kun meidän talo meidän tontilla ei kelvannutkaan meidän naapureille, joten meidän projekti otti turpiin ja meille tuli paha mieli.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/naapurien-kuuleminen-unelmat-murskaksi.html

 

Paha mieli tuli myös vastaavalle mestarille, kun tajusi miten huonojen, rumien ja pahanhajuisten ihmisten projektia lähti vetämään ja lähti vetämään.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/vastaava-mestari-otit-sitten-loparit.html

Ex-vastaava mestari huhuili soidinhuutojaan suonsilmäkkeestä. Lasittunut katse silmissään KVV-IV-vastaava lähti ääntä / hajua kohti. Eikä palannut.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/kvv-iv-valvoja-viemarista-alas.html

Säätöä, selvityksiä ja suunnittelua 

 

Tonttimme on pieni kuin teksasilaisen kirjahylly, joten kaikkea on pitänyt sommitella. Toki ihan omaa idioottimaisuutta on ollut haluta painovoimainen ilmanvaihto, pilariperustus ja massiivihirsi. Niistä jokainen jo yksinkin olisi omiaan aiheuttamaan ongelmia saati sitten kokonainen kauhukolmikko. Siinä me idiootit sitten olemme etsineet ratkaisuja itse aiheuttamiimme ongelmiin.

 

Alkaa väsyttää nämä lomakkeet ja selvitykset. Nytkin rakennusvalvonnasta vaadittiin toimittamaan heille saksalainen veroilmoitus.

“Me idiootit”

Kun suunnittelee taloa, tontin koko on hyvä olla paperilla oikein. Sitä kun ei reaalimaailmassa juuri voi suurentaa. Mitä nyt tietty mattotelineen voi laittaa kaupungin puistoalueelle. Ja puuvajan. Ja toisen autopaikan. Ja ulkoporealtaan. Ja erkkerin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/vinkki-haluatko-saada-kaiken-mahtumaan.html

 

Visioita on piisannut. Niitä on myös ammuttu alas kuin norppia metsästyskaudella.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/pohjapiirros-sarkyneiden-toiveiden.html

 

Ja koska tontti on pienempi kuin Trumpin halu olla kelvollinen ihminen, pelivaraa ei liiemmin ole ollut.  

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/talon-sijoittaminen-tontille-palapelia.html

 

Sama teema jatkuu. Asemapiirrokseen koetettiin tunkea kaikki tarvittava. Fiilis oli sama kuin jos koettaisi tunkea sinivalasta katetriin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/asemapiirros-tunge-stadion-postimerkille.html

 

Ajateltiin tuplata ongelmamme ja hankkia myös piharakennus. Sinne ajateltiin tunkea viiteentoista neliöön sadan neliön edestä toimintoja. Ai miten niin padel-kenttä ei mahdu kamiinan ja sohvan väliin?

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/piharakennus-liikaa-tarpeita-liian.html

 

Kakalla on kiva käydä kiukaan vieressä. Ns. hiukka kiukakka.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vessanpontto-kylpyhuoneessa-pkaaks-tassa.html

 

Alun perin ideana oli laittaa naapurin kanssa piharakennukset kylki kylkeen. Se Sekin oli huono idea. Sekin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/palomuuri-palikat-uuteen-jarjestykseen.html

 

Koska kaupunki saa kaavoittaa yksityisten omistamia maita, kaupungin mielestä on reilua vetää itselleen korvauksena reilu satatonnia tontin myyntihinnasta. Mitäpä me sillä rahalla oltais tehtykään.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/maankayttomaksu-meidan-iskalla-on.html

 

Selluvillassa pohdituttaa hieman sen sisältämä painomuste, joten tilattiin rahapajalta tuoreita seteleitä, joita silputaan yläpohjaan.

“Hiukka kiukakka”

Hirsitalohan on aika huono kaikin tavoin. Rakennusvalvonta oli huolissaan unemme laadusta. Selviteltiin, voiko talossamme nukkua.

https://kodotus.blogspot.com/2020/03/aaneneristysselvitys-hiljaa-hiljaa.html

 

Hirsitalon seinän läpi tulee äänien lisäksi myös kylymä. Hirsiseinä kun on, sinne pakkasukko tekee asunnon. Eli piti selvittää myös, tarkeneeko talossamme asua energian tuhlailun näkökulmasta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/03/ensin-aaneneristysselvitys-sitten.html

 

Esteettömyysvaatimusten mukaan ulkoportaiden pitää olla niin loivat, että pyörätuolissa oleva vesi pääsee virtaamaan ylämäkeen. Ulkoportaidenkin kanssa piti siis vääntää. Lopulta olivat loivat kuin pohjalainen tasanko ja pitkät kuin, öö, meidän rakennusprojekti. Ja näyttivät avaruusalukselta. Tähän Star Trekin tunnari, se missä Hans Solo tapaa Jens Weissflogin ja kans Apollon.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/ulkoportaat-voihan-esteettomyys.html

 

Takkaleivinhellauunimuumi. Vai joku muu? Liekkejä piti saada muuallekin kuin lasten tatskoihin.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/kayn-kuumana-leivinuuniin.html

 

Kun aletaan lähestyä rakennuslupavaihetta, kannattaa alkaa muutella suunnitelmia. Ja aina voi toki syyttää muita.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/piharakennus-kikkaillaan-viela-vahan.html

 

Painovoimainen ilmanvaihto vaati omat kevätjuhlaliikkeensä. Helpommalla olisi päästy, jos oltaisiin otettu tekniseen tilaan kone. Nyt siellä on luomukaleeriorja.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/painovoimainen-ilmanvaihto-riemut-ja.html

 

Naapurit saivat halvauksen meidän suunnitelmista meidän talon suhteen meidän tontilla, joten oltiin kilttejä meidän naapureille ja tehtiin meidän talosta vähän paskempi. Mitä väliä, meidän kotihan se vaan on.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/muokattiin-taloa-tuli-huonompi-ja.html

 

Mmmmmmrrrrrr. Hrrrrrrrrmmmmmmmmrrrrrrmmmm. Ärrrrrrmmmmmmhrrrrmmmm. Murrrrrmmmmmmrrrrr. 

“Ulkoportaiden pitää olla niin loivat, että pyörätuolissa oleva vesi pääsee virtaamaan ylämäkeen.”

Ja sitten: rakennuslupa lähti hakuun. Näillä kuvilla, näillä tunnelmilla.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/lupakuvat-nailla-rakennuslupaa-haetaan.html

 

Ja pitihän ennen maatöiden alkuakin vielä vähän selvitellä.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/maatyot-ja-paalutus-selvittelyn.html

 

Lapset, nuo ihanat alivuokralaisemme

 

Jemmattiin lapsiltamme tietoa surutyöstämme ja supateltiin ja ressattiin ja suunniteltiin asioita piiiiitkään lapsilta salassa. Ja pelättiin kuollaksemme sitä hetkeä, kun lapsille piti kaikki paljastaa. Spoileri: pelättiin ihan syystä.

“Mä haluuuuuuun lamellihirttä ja koneellisen ilmanvaihdon! Te ootte paskimmat rakentajavanhemmat ikinä. Mä vihaaaaaaaan teitä!”

 

“Jemmattiin lapsiltamme tietoa surutyöstämme.”

Ja sitten paljastettiin. Ja hyvinhän se meni. Hyvin siinä mielessä, että ollaan hengissä. Päivitän tähän, jos tilanne muuttuu.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/surun-5-vaihetta-lapset-ja-tieto.html

 

Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä (C85 / baritoni) annoimme neuvoja, miten tuhota kaikki, mitä lapsilla on tähänastisessa elämässään ollut.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/8-vinkkia-miten-kertoa-taloprojektista.html

 

Terapiahommina siirreltiin kuvia vanerille. Koska mitä siitäkin tulisi, jos vanerilla ei olisi kuvia.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/paskartelua-sadepaivana-talokuvien.html

 

Oon muuten nähny maailmaaki ja kokeillu kaikkee

 

Me bloggaajat tiedetään oikeastaan vähän niinku kaikki. Siksi välillä sörkin asiantuntijaelintäni ties mihin suuntaan. Ja missä tietämyksessä on aukkoja, siellä ego paikkaa.

 

Kuvassa mainitaan neljä asiaa, jotka ovat menneet projektissamme päin helvettiä.

“Sörkin asiantuntijaelintäni ties mihin suuntaan.”

Käytiin sirkuksessa.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/sirkus-finlandia-ihmiset-ovat-efekti.html

 

Käytiin Forssassa. 

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/vierailulla-massiivihirsitaloissa.html

 

Käytiin suppailemassa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/the-last-supper-viimeinen-sup-lauta.html

 

Käytiin pakohuoneessa.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/maailmanlopun-ravintola-pakohuoneiden.html

 

Messuja, messuja ja messuja. Laudatum Vaticanum cutuvetcutin!

 

Viimeiset vuodet on kierretty kaikemmaailmammessuja sillä ajatuksella, että ihan kohta projekti alkaa ihan tosissaan ja tiristetään messuhemmoilta parhaat tarjoukset ikänä. Kodinkonetarjousten suhteen aina ajateltiin, että ”seuraavilta messuilta sitten hankitaan Mielet mustan makkaran hinnalla”. Sitten korona tuli ja messut meni. Eikä me mitään kodinkoneita siis messuilta tiristellä. Mustan makkarankin tungin sanonkomämihin. No Forssaan.

 

Eikö se vähän niin ole, että jos kuvapankkikuvista löytyy liilasta jääkaapista banaanilla uhkaava mies, niin pakkohan sellaista kuvaa on käyttää...

“Käytiin Forssassa.”

Kouvolan asuntomessuilla. Meinasin kirjoittaa tähän jotain nokkelaa, mutten keksinyt muuta.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/7-asiaa-joita-tarkkailen-kouvolan.html

 

Enkä tähänkään.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/kouvolan-asuntomessut-nahty-tayttyiko.html

 

Habitare on se tapahtuma, josta Glorian koti ammentaa kaiken tulevana vuonna tontillaan tarvittavan kiisselin. Koetin vaikuttaa asiantuntevalta ja huutelin kovaan ääneen esim. ”tilaratkaisu!”, ”Mies van der Rohe!!” tai ”sohfa!”. Kysyin ständillä, paljonko tää ihana tilanjakaja maksaa. Esittelijä sanoi, että se on järjestysmies.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/habitare-2019-mita-tarjolla-rakentajille.html

 

...parikin kertaa.

“Meinasin kirjoittaa tähän jotain nokkelaa, mutten keksinyt muuta.”

Ja siellä Myyrmäki-hallin kodikkaassa interiöörissä haahuiltiin. Ja seuraavilta messuilta ruvetaan sitten tiristämään keittiökonetarjouksia.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/raksamessuilla-taas.html

 

Tai ehkä näiltä messuilta ruvetaan kyselemään niitä keittiökonetarjouksia. Tai seuraavilta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/suuria-tunteita-rakenna-ja-remontoi.html

 

Maskia naamaan ja menoksi. Jonojen ohi pääsi, kun vähän jaksoi yskiä.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/asuntomessut-tuusulassa-tylsat-vai.html

 

Hankintoja

 

Osallistun tällä kuvalla sarjoihin “luonnolliset ilmeet” sekä “luonnolliset ilmanvaihtojärjestelmät”.

“Maskia naamaan ja menoksi.”

Perusteltiin auton hankinta muka raksaprojektilla. Oikeasti ei vaan huvittanut enää kävellä. No, motarin penkalla käveltiin hinausauton koppiin, että ihan ei mennyt kuten suunniteltiin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/raksa-auto-hankittu.html

 

Koetin hankkia blogille lisää lukijoita. Maksoin vitosen facebookille ja sain yhtä paljon hyötyä kuin käden laittamisesta kuumalle hellalle. Pekoni haisi sentään vähemmän.

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/ostin-facebook-mainontaa-sain-facebook.html

 

Luulin, että suppailu on mummojen ja muiden erityisryhmien hommaa. Olin joko väärässä tai itsekin erityisryhmää. Tai mummo. Tai erityismummo.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/the-last-supper-viimeinen-sup-lauta.html

 

Siinä vaiheessa, kun tontilla vielä huojuvat puut, kannattaa hankkia puuhellan värkit.

https://kodotus.blogspot.com/2020/08/pollimme-puuhellan-purkutalosta.html

 

Hauskoja / “hauskoja” / “taasko sen lääkitys loppui?” kirjoituksia

 

Jesse-Coolio naureskelee kirjoitettuaan äärimmäisen hulvattoman blogikirjoituksen. Hänen esimiehensä Sosiaali- ja terveysministeriössä oli eri mieltä.

“Erityismummo”

Mitä sitä itse rakentamaan, kun voi ostaa valmiin talon, jonka olohuoneen seinällä on täytetty näätä.

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/miksette-ostaisi-vanhaa-ja-valmista.html

 

Kun aloitin blogin, piti keksiä jotain sanottavaa. Kirjoitin kaksi vaihtoehtoista skenaariota: joko on tontti tai ei ole tonttia.

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/onko-tontti-skenaario-1.html

 

Ja se toinen skenaario. Kun on tontti tai ei ole. Tämä on se toinen. Joko se että on tai se että ei. Ole. Tai olé!

https://kodotus.blogspot.com/2019/05/onko-tontti-skenaario-2.html

 

Moonique-Böönique tekee hassun ilmeen Spede-shown koekuvauksissa.

“Olohuoneen seinällä on täytetty näätä”

Talon suunnittelu oli pask mielenkiintoista. Jossain vaiheessa iski hybris, kun aloin uskoa kykyihini. Ei tule toistumaan.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/minahan-en-arkkitehtia-palkkaa.html

 

Blogin kaikkien aikojen suosituin postaus käsittelee Hämeen linnan rakennusvirheitä. Surkeahan se on, kun on kestänyt vasta 900 vuotta.

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/hameen-linna-900-vuotta-rakennusvirheita.html

 

Ja on ne vanhat hirsitalotkin melkoista shaibaa. Katto itte. Peltikatto. Hehe.

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vanha-hirsitalo-hirvea-morska.html

Vähitellen kameramiehenkin hartiat alkavat hytkyä pidätellystä naurusta.

 

“Aloin uskoa kykyihini. Ei tule toistumaan.”

Muuttovalmis, avaimet käteen, säältä suojaan. Mitä niitä nyt on. Tämän postauksen luettuasi et ymmärrä niistä yhtään enempää.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/talopaketit-valmiusvaihtoehtojen.html

 

Berliinin muurin murtumisesta tuli jotain pyöreitä vuosia. En muista, paljonko. Ehkä 137 vuotta. Sen rakennuslupahakemuksesta tein hulvattoman postauksen.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/berliinin-muuri-rakennuslupahakemus.html

 

Kävin rautakaupassa jouluostoksilla. Puoliso tunki saamansa lattaraudan sanonkomämihin. Sitä kesti hetken ja sekin synkkää ja ikävää.

https://kodotus.blogspot.com/2019/11/joululahjat-hankittu-rautakaupasta.html

 

Inspiraation voi saada mistä vaan, ihan kuin juhlamokkamainoksessakin. Esim. kierosilmäinen kauris karusellissa pitää ikuistaa blogiin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/12/joulun-murhanhimoisimmat-elukat.html

 

Nyt Simo ja Veskukin jo kierivät lattialla nauraen (LOFRTROFFOLORTTO). Mutta yhtäkkiä ovi käy ja Moonique-Bööniquen äippä tulee huoneeseen...

“Kierosilmäinen kauris karusellissa”

Taloesitteitä kerääntyi melkoisesti. Niissä on kaikkea hassua, kun oikein silmin katselee.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/hassut-taloesitteet-kuvituksen-kermaa.html

 

Jos dinosaurukset vielä eläisivät, jollain niistä olisi varmaan edelleen pesäprojekti kesken. Tai ehkä ne kuolivatkin ****tukseen, kun rakennusvalvonnan raptori vaati ääneneristysselvityksiä stegosaurusten parittelumelualueella.

https://kodotus.blogspot.com/2020/02/rakentaminen-dinosaurusten-hommaa.html

 

EVVK-, HV-, YYA-vastaavat. Mitä niillä tehdään rakennusprojektissa? Pian tiedät.

https://kodotus.blogspot.com/2020/06/rakennusprojektin-vastaavat-nama.html

 

"Joo, oot siis tosi hauska, mutta menisitkö nyt hoitoon. Äkkiä.", äippä sanoo.

“Rakennusvalvonnan raptori vaati ääneneristysselvityksiä stegosaurusten parittelumelualueella.”

Sisko on fiksu. Osti mökin ja mökki tuli. Ei yhtään yhtä tyhmää kuin meidän tyhmä touhu.

https://kodotus.blogspot.com/2020/07/siskoni-minua-fiksumpi-rakentaja.html

 

Asuntomessuilla oli kaikkea trendikästä ja merkittävää. Tässä olennaiset. Tai ainakin epä-.

https://kodotus.blogspot.com/2020/09/asuntomessut-kiva-kuvakavalkadi.html

 

Ikea-keikkoja

 

Henkinen kotini on joko mummun ja paapan navetta Päntäneen Käyränkylässä tai Ikean keittiöosasto. Siksi Ikeassa käynnitkin on pitänyt raportoida. Toki myös siksi, jos sieltä tarjottaisiin ilmaista kamaa. Ei ole Ingvar ottanut yhteyttä, vaikka ostin Dödet-ouijalaudankin.

Ikean Depresserad-hirsitalomallisto on ilmestynyt.

 

“Meidän tyhmä touhu”

Jo kauan sitten ajateltiin, että Ikean yksi keittiö olisi sopiva meille. Spoileri: ei ollut.

https://kodotus.blogspot.com/2019/07/ikean-mallikeittio-yllattavan-kohillaan.html

 

Bloggaajanurani isoin skuuppi. Kirjoitin kuulemani vinkin perusteella jutun Ikean keittiöviikkojen loppumisesta ja se piti paikkansa. Googlaa ”Ikean keittiöviikot” ja kappas, sieltähän putkahtaa tuttu kirjoitus…

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html

 

Kävin Ikeassa. Kirjoitin postauksen. Vieläkään ei tullut ilmaista kamaa, mutta pöllin sentään kaksi kiloa lyijäreitä, keltaisen kassin ja Knullig-korsetin.

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/ikea-musiikista-ja-kulinarismista.html

 

… mutta vihdoin keittiösuunnitelma alkoi näyttää kelvolta.

https://kodotus.blogspot.com/2020/04/keittiosuunnitelma-olisiko-se-siina.html

 

Luetuimmat TOP 5

Hubbaque-Bubbaquen somepostaus meni viraaliseksi. Kissavideot toimivat aina, etenkin jos ne ovat omasta mirristä. 

“Pöllin sentään kaksi kiloa lyijäreitä, keltaisen kassin ja Knullig-korsetin.”

Tätä postausta on vuodessa luettu n. 213 244 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/hameen-linna-900-vuotta-rakennusvirheita.html

Tätä taas 244 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html

Tätä 44 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html

Tätä 4 974 kertaa

https://kodotus.blogspot.com/2019/09/vanha-hirsitalo-hirvea-morska.html

Tätä ei

https://kodotus.blogspot.com/2019/10/talopaketit-valmiusvaihtoehtojen.html

Jos jaksoit tänne asti, niin heitäpä minua merkiksi vaikka kivellä päähän, kun seuraavan kerran satutaan kadulla vastakkain. Minut tunnistaa siitä, että minulla on Glorian Kodin numero 19/2003 repussa. 

Tää on vaan niin kova kuva. Todella kova.

“Tätä ei”

Kaunis kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille sekä "Tuulalle", "Tuulalle" ja "Markulle", jotka ovat koettaneet mainostaa omia Ypäjän eturauhastähystys ja moottorisaha -firmojaan blogin kommenteissa. Hyvin tekin vedätte mussukat. 

Niin että kiitos sadasti!

Tämäkin kuva oli jo tuolla aiemmin, mutten jaksanut nyt etsiä muutakaan.

“Ypäjän eturauhastähystys ja moottorisaha”

Blogiyhteistyöt - myinkö sieluni?

”Heippulispippulis kaikki! Mulla on aina ollut tosi kuivat karvat. Kun toisten karvat on paksut ja hulmuavat tuulessa, mun karvat on aina jotenkin elottomat ja haisevat tunkioon kuolleelta näädältä. Siksi mä kokeilin tätä uutta Epidural Thermologic Menstrual Eyelashes Hydropoetic Magnesia Amnesia Ambrosia Rönttösiä -kosteusvoidetta sisäisesti takakautta kulkematta lähtöruudun kautta.”

Että ihan vaan tiedoksi, jos kosmetiikka- / teräsbetonibisnes tarvitsee vanhaa ja rumaa sikainfluensseria, niin täältä löytyy. Jos tuotteenne tehoaa minuun, se tehoaa jopa Berliinin muuriin (siihen 90-luvulla purettuun osaan). 

Lumique-Ihque saa Pahique-Äitipuoliquelta uuden kauneudenhoitotuotteen alennuskoodilla.

”Epidural Thermologic Menstrual Eyelashes Hydropoetic Magnesia Amnesia Ambrosia Rönttösiä -kosteusvoidetta sisäisesti.”

Mutta vakavasti: teidän kaikkien molempien äiskän ja iskän selkien takana olen punonut juonieni tahmaista seittiä. Olen ollut yhteyksissä muutamiin alan toimijoihin. Ja KYLLÄ ihan siksi, että vaikka rahaa piisaakin, niin vähän olen alennuksia vinkunut blogiyhteistyötä vastaan. Muutama jopa suostui. Muutama vaan nauroi. Ei siksi, että blogi olisi hauska, vaan siksi, että olen tyhmä.

”Tyhmyyteen muuten auttaa hei tosi kivasti tää DeTyhmäx-peräpuikko, joka nautitaan suun kautta. Mä otan näitä joka ilta ja aamulla mun ääni kuulostaa ja henki tuoksuu ihan Trumpin kannattajilta.”

Lumique-Ihque ei huomaa, että Pahique-Äitipuoliquella on musta tukka ja ilkeä ilme. Se tarkoittaa, että Pahique-Äitipuolique on paha. Paha!

”Olen tyhmä.”

Asiaan! Sori väärä blogi. Mutta siis edes lähelle asiaa: taloon uppoaa järjettömästi rahaa. Ja jos on kaltaiseni idiootti aloittelija, joka on haukanut ihan liian ison palan tässä projektissa, rahaa uppoaa vielä enemmän. Koska olen tyhmä, toisin kuin siskoni.  

”Tyhmyyteen auttaa edelleen se sama peräpuikko, joka…”

Lumique-Ihque ottaa Pahique-Äitipuoliquelta vastaan kaupallisen yhteistyön, muttei huomaa lukea pientä pränttiä Pahique-Äitipuoliquen oikean käden nimettömän rakennekynen alalaidassa, joka sanoo, että Google Analyticsin mukaan Lumique-Ihquen blogilla on oltava 2 398 561 844 uniikkia kävijää päivässä, tai Lumique-Ihquen perna syötetään Korkeasaaren verenhimoisille norsupäästäisille.

”Olen tyhmä.”

Rahan lisäksi taloon uppoaa kaikenlaisia juttuja - ovia, ikkunoita, putkia, kaappeja, kryptoniittia, pohjoisgürbenistanilaista mirhamia. Olen blogiyhteistyöt selittänyt itselleni (ja nyt sinulle arvon lukija) seuraavasti: Jos hankimme kotiimme värpäkkeitä, meidän kannattaa hankkia laadukkaita värpäkkeitä. Ja jos joka tapauksessa tarvitsemme näitä hyväksi havaitsemiamme värpäkkeitä, miksi en samalla kertoisi niistä ja siitä, miksi ne valitsimme. Ja jos kerron, miksi ne valitsimme, miksi en samalla koettaisi saada jotain (järjettömän valtavaa) taloudellista hyötyä asiasta.

”Taloudellista hyötyä voit muuten saada myös voitelemalla vartalosi uudella hunajanöyhtäemulsiolla. Sitä on saatavissa ihotyypistäsi riippuen Tikkurilan värikartan sävyissä ”Kupanruntelema klovni”, ”Kutuvetkutin” tai ”Balrogin maksa”.”

Lumique-Ihque jakaa linkkiä blogiinsa Instassa, Facessa, Twitterissä, Jodelissa, Geocitiesissä, Habbo Motelissa, ihan vaan motellissa, LinkedInissä, HolidayInissä ja Alepan ilmoitustaululla. Seuraajia tulee, Lumique-Ihque antaa itsestään kaiken, koska niin pitää somessa tehdä. Lumique-Ihque on matkalla kuuluisuuteen!

”Kutuvetkutin”

Kerron vielä yhden salaisuuden: vaikka postauksistani välittyykin kuva raksa-alan täydellisesti hallitsevasta varakkaasta miesoletettujumalasta, olen vielä enemmän omimman osaamisalueeni äärellä tässä kirjallisessa kommunikoinnissa. Juu, sekavaa, outoa ja pelottavia diagnooseja tuottavaa, mutta silti. Ja jos pystyn tällä kirjoittamisellani laskemaan raksakulujamme edes pikkuisen, niin oma panokseni on ollut edes joten kuten kelpo tässä projektissa. 

Siksi.

Lumique-Ihque saa kuulla Pahique-Äitipuoliquelta, että on endorssannut väärin Pahique-Äitipuoliquen uutta kauneudenhoitotuotetta. Lumique-Ihque vaipuu koomankaltaiseen somettajan katatoniaan eikä saa edes instastööriään päivitettyä moneen minuuttiin.

”Sekavaa, outoa ja pelottavia diagnooseja tuottavaa.”

(Enkä minä mitään sieluani ole tässä myymässä. Sen myin jo ala-asteen neljännellä luokalla kuudesta sitruunapommista ja kahdesta lätkäliigasta Vellulle vastineeksi Taijan puoliksi käytetystä hajukumista.)

”Nyt saat koodilla ”kodotus” puoliksi käytetyn hajukumin. Mä käytän ite näitä granolan seassa ja yhdynnöissä. Yhtä aikaa.” 

SEO-guru Seppo Stor-Gürbelssön löytää Lumique-Ihquen makaamasta filttereiden ja giffien keskeltä ja tajuaa oitis, että Lumique-Ihquella on juuri ne kasvot, joita Oy Kauvatsan Kuppavoide- ja Ketjurasva Ab on etsinyt jo kauan. Pahique-Äitipuolique syöksyy Tuonelan rotkoon, jossa julmat koalat syövät hänen maksansa ja saatanallinen saimaannorppa raatelee hänen sometilinsä.

”Mun karvat on aina jotenkin elottomat ja haisevat tunkioon kuolleelta näädältä.”

Kuvat: Pixabay / AdinaVoicu