Näytetään tekstit, joissa on tunniste kosmetiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kosmetiikka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Blogiyhteistyöt - myinkö sieluni?



”Heippulispippulis kaikki! Mulla on aina ollut tosi kuivat karvat. Kun toisten karvat on paksut ja hulmuavat tuulessa, mun karvat on aina jotenkin elottomat ja haisevat tunkioon kuolleelta näädältä. Siksi mä kokeilin tätä uutta Epidural Thermologic Menstrual Eyelashes Hydropoetic Magnesia Amnesia Ambrosia Rönttösiä -kosteusvoidetta sisäisesti takakautta kulkematta lähtöruudun kautta.”


Että ihan vaan tiedoksi, jos kosmetiikka- / teräsbetonibisnes tarvitsee vanhaa ja rumaa sikainfluensseria, niin täältä löytyy. Jos tuotteenne tehoaa minuun, se tehoaa jopa Berliinin muuriin (siihen 90-luvulla purettuun osaan). 


Lumique-Ihque saa Pahique-Äitipuoliquelta uuden kauneudenhoitotuotteen alennuskoodilla.


”Epidural Thermologic Menstrual Eyelashes Hydropoetic Magnesia Amnesia Ambrosia Rönttösiä -kosteusvoidetta sisäisesti.”


Mutta vakavasti: teidän kaikkien molempien äiskän ja iskän selkien takana olen punonut juonieni tahmaista seittiä. Olen ollut yhteyksissä muutamiin alan toimijoihin. Ja KYLLÄ ihan siksi, että vaikka rahaa piisaakin, niin vähän olen alennuksia vinkunut blogiyhteistyötä vastaan. Muutama jopa suostui. Muutama vaan nauroi. Ei siksi, että blogi olisi hauska, vaan siksi, että olen tyhmä.


”Tyhmyyteen muuten auttaa hei tosi kivasti tää DeTyhmäx-peräpuikko, joka nautitaan suun kautta. Mä otan näitä joka ilta ja aamulla mun ääni kuulostaa ja henki tuoksuu ihan Trumpin kannattajilta.”


Lumique-Ihque ei huomaa, että Pahique-Äitipuoliquella on musta tukka ja ilkeä ilme. Se tarkoittaa, että Pahique-Äitipuolique on paha. Paha!


”Olen tyhmä.”


Asiaan! Sori väärä blogi. Mutta siis edes lähelle asiaa: taloon uppoaa järjettömästi rahaa. Ja jos on kaltaiseni idiootti aloittelija, joka on haukanut ihan liian ison palan tässä projektissa, rahaa uppoaa vielä enemmän. Koska olen tyhmä, toisin kuin siskoni.  


”Tyhmyyteen auttaa edelleen se sama peräpuikko, joka…”


Lumique-Ihque ottaa Pahique-Äitipuoliquelta vastaan kaupallisen yhteistyön, muttei huomaa lukea pientä pränttiä Pahique-Äitipuoliquen oikean käden nimettömän rakennekynen alalaidassa, joka sanoo, että Google Analyticsin mukaan Lumique-Ihquen blogilla on oltava 2 398 561 844 uniikkia kävijää päivässä, tai Lumique-Ihquen perna syötetään Korkeasaaren verenhimoisille norsupäästäisille.


”Olen tyhmä.”


Rahan lisäksi taloon uppoaa kaikenlaisia juttuja - ovia, ikkunoita, putkia, kaappeja, kryptoniittia, pohjoisgürbenistanilaista mirhamia. Olen blogiyhteistyöt selittänyt itselleni (ja nyt sinulle arvon lukija) seuraavasti: Jos hankimme kotiimme värpäkkeitä, meidän kannattaa hankkia laadukkaita värpäkkeitä. Ja jos joka tapauksessa tarvitsemme näitä hyväksi havaitsemiamme värpäkkeitä, miksi en samalla kertoisi niistä ja siitä, miksi ne valitsimme. Ja jos kerron, miksi ne valitsimme, miksi en samalla koettaisi saada jotain (järjettömän valtavaa) taloudellista hyötyä asiasta.


”Taloudellista hyötyä voit muuten saada myös voitelemalla vartalosi uudella hunajanöyhtäemulsiolla. Sitä on saatavissa ihotyypistäsi riippuen Tikkurilan värikartan sävyissä ”Kupanruntelema klovni”, ”Kutuvetkutin” tai ”Balrogin maksa”.”


Lumique-Ihque jakaa linkkiä blogiinsa Instassa, Facessa, Twitterissä, Jodelissa, Geocitiesissä, Habbo Motelissa, ihan vaan motellissa, LinkedInissä, HolidayInissä ja Alepan ilmoitustaululla. Seuraajia tulee, Lumique-Ihque antaa itsestään kaiken, koska niin pitää somessa tehdä. Lumique-Ihque on matkalla kuuluisuuteen!


”Kutuvetkutin”


Kerron vielä yhden salaisuuden: vaikka postauksistani välittyykin kuva raksa-alan täydellisesti hallitsevasta varakkaasta miesoletettujumalasta, olen vielä enemmän omimman osaamisalueeni äärellä tässä kirjallisessa kommunikoinnissa. Juu, sekavaa, outoa ja pelottavia diagnooseja tuottavaa, mutta silti. Ja jos pystyn tällä kirjoittamisellani laskemaan raksakulujamme edes pikkuisen, niin oma panokseni on ollut edes joten kuten kelpo tässä projektissa. 


Siksi.


Lumique-Ihque saa kuulla Pahique-Äitipuoliquelta, että on endorssannut väärin Pahique-Äitipuoliquen uutta kauneudenhoitotuotetta. Lumique-Ihque vaipuu koomankaltaiseen somettajan katatoniaan eikä saa edes instastööriään päivitettyä moneen minuuttiin.


”Sekavaa, outoa ja pelottavia diagnooseja tuottavaa.”


(Enkä minä mitään sieluani ole tässä myymässä. Sen myin jo ala-asteen neljännellä luokalla kuudesta sitruunapommista ja kahdesta lätkäliigasta Vellulle vastineeksi Taijan puoliksi käytetystä hajukumista.)


”Nyt saat koodilla ”kodotus” puoliksi käytetyn hajukumin. Mä käytän ite näitä granolan seassa ja yhdynnöissä. Yhtä aikaa.” 


SEO-guru Seppo Stor-Gürbelssön löytää Lumique-Ihquen makaamasta filttereiden ja giffien keskeltä ja tajuaa oitis, että Lumique-Ihquella on juuri ne kasvot, joita Oy Kauvatsan Kuppavoide- ja Ketjurasva Ab on etsinyt jo kauan. Pahique-Äitipuolique syöksyy Tuonelan rotkoon, jossa julmat koalat syövät hänen maksansa ja saatanallinen saimaannorppa raatelee hänen sometilinsä.

”Mun karvat on aina jotenkin elottomat ja haisevat tunkioon kuolleelta näädältä.”

Kuvat: Pixabay / AdinaVoicu 

tiistai 28. huhtikuuta 2020

Blogi täytti vuoden - onnitteluni!


Kuka olisi uskonut vuosi sitten, kun aloitin viisastelun, veren kerjäämisen nenästäni ja omasta nokkeluudestani humaltumisen, että olen vuotta myöhemmin suunnilleen samassa pisteessä. Omistamme sentään palan maata, mutta se näyttää samalta kuin vuotta aiemmin. Olemme kyllä maksaneet jo jonkin verran kymppitonneja talofirmalle, mutta talomme puuvärkit saattavat yhä huojua jossain Päijät-Hämeessä. Kirjoitan yhä blogia, mutten edelleenkään ole sen ansiosta miljonääri.

Olihan tässä toki kaikenlaista juhlallisuutta. Aamulla otin parvekkeella vastaan Suomen rakennusmestareiden liiton kuoron onnittelulaulun “Olet sisäilma jota hengitän”. Sitten sain Suomen viisastelevat raksabloggajat ry:ltä pöytästandardin (jossain rakennusalallakin sentään on standardeja). Siihen oli kuvattu asiakkaalle pyllistävä urakoitsija.

Raudoittaja-Reiska tekstasi: "Siis OMG mä en kestä. Nää ihqut kynttilät on just niinku Jaskan koolaukset LOL!"

“Aamulla otin parvekkeella vastaan Suomen rakennusmestareiden liiton kuoron onnittelulaulun “Olet sisäilma jota hengitän”.”

Juhlat jatkuivat vastaanotolla, jonne ei tullut ketään, koska korona. Illalla oli jatkot, jonne ei olisi muutenkaan tullut ketään. Pidin kuitenkin kiitospuheeni, jossa käsittelin rakennusalan nykytilaa, Suomen euroviisumenestystä, henkistä terveyttäni sekä muita asioita, jotka ovat huonoissa kantimissa. Tarjolla oli kattopelliltä tarjoiltua makkarasushia, jossa riisi oli korvattu urakoitsijan ojaan kippaamalla betonilla sekä sormisyötävää, jossa oli vielä kynnetkin tallella. Proteiinia, sanoi entinen muurari, kun myyrän nielaisi.

Seinälle heijastettiin videotykillä blogin saamia kommentteja ympäri maailmaa, eli siellä pyöri nonstoppina teksti “Ihan kiva, mutta et viittis kiroilla niin paljon t. äiti”. Loppuillasta luulin, että joku oli järjestänyt spontaanin tanssiesityksen, mutta järjestysmies vain kompastui linjalankaan. Luulin myös, että JVG tuli keikalle, mutta se olikin vain mäkihypyn ensimmäinen kierros Garmisch-Sportengürckhenistä ja jurpo pipo narikassa.

Muurari-Maukka oli bongannut ihanan spelttijauhokuppikakkureseptin netin vauvapalstalta. Soija oli korvattu härkäpavulla, joka oli korvattu luomulla.

Vieraiden vähyydestä johtuen minglailin täyttämään skumppalasini vessan hanasta ja päivittelin peilikuvalleni rakennuttamisen kustannuksia. Peilikuvani oli ihan samassa tilanteessa.

“Riisi oli korvattu urakoitsijan ojaan kippaamalla betonilla”

Loppuillasta aloin olla jo aika iloisessa kunnossa. Hetken pidin jopa rakennustarkastajaa ihan ihmisenä. Aamulla oli morkkis. Lähetin oikaisusähköpostin virastoon. Sen vastaanottamisesta kaupunki laskutti 117€. Plus alv.

Sähkäri-Seppo ei päässyt paikalle, kun oli putkassa, mutta tekstasi: "Moi mussut. Toiv. teil on kivaa. Käydään sit skumpalla, kun toi kumihanska tulee luonnollista tietä ulos. Siis iik ootte niin raksui!"

Koska uuden blogivuoden alkaessa on hyvä myös uudistua, Kodotus laajentaakin kosmetiikkavinkkeihin. Ensimmäinen meikkivinkki on ripsiväri.

Kodotus kiittää kuitenkin kaikkia kovin kauniisti. Ensimmäinen vuosi on siis takana ja blogin nimi todellakin on osoittautunut osuvaksi. Noomen est aamen, kuten muinaiset hyvinkääläiset sanoivat. Olen oppinut paljon bloggaamisesta ja ehkä vähän raksaamisestakin. Hermo on mennyt ja veri paennut päästä vuorille. Projektiin on löytynyt tyyppejä, projektista on lähtenyt tyyppejä, projektiin on buukattu tyyppejä, jotka ovat lähteneet jo ennen kuin buukkaus on alkanutkaan. Joku on ollut sovittuun aikaan paikalla, toinen on luvannut tehdä suunnitelman jouluksi ja saa taas vappuna asiasta muistutusviestin. Moni on auttanut, harva ilkeyttään hankaloittanut.

“Kodotus kiittää kaikkia kovin kauniisti.”

Mikäli luet tämän, olet ilmeisesti blogiani lukenut. Kiva! Lukijoita on ollut yllättävän paljon, vaikken ensimmäisenä vuonna ole ihan hirmuisesti blogia kehdannut rummuttaa. Vanhemmilleni voisin kertoa tästä ensi vuonna. Samalla, kun kerron, että minulla on kaksi lasta. Mutta siis: Kiitos molemmille kaikille blogin lukijoille. Kodotus tekee parhaansa pitääkseen saavuttamansa tason - mitä se sitten tarkoittaakaan.


Kuvat: Pixabay