Loppulaskuja - pienellä viiveellä

On ne jänniä nämä ammattimiehet. Moni asia tapahtuu nopeasti - tai jopa etukäteen - kuten laskutus. Joskus taas ammattimies tajuaa meidän olevan velkaa hänelle selluvillalevyistä puoli vuotta niiden seiniin asentamisen jälkeen. Ja sitten yhtäkkiä pitäisi saada 500 euroa kaverilta, joka ei ole käynyt tontilla elokuun jälkeen. Kuitti? Öö siis mikä?

Keväällä 2027 IV-asentaja yhtäkkiä tajusi, ettei ollut muistanut laskuttaa yhtä perspömpelin pulkannarua.

Sähkömiehestä ei ole myöskään kuulunut. Olisi kiva saada saunan kiukaaseen sen mukana tullut (ja sähkärin myötä kadonnut) sokeripala, jotta pääsisimme selvittämään, miksi saunamme pomppaa pois täysteholta. Löylyvalmiin kiukaamme luukkuhan siis avataan, painetaan täysteho päälle, jolloin kaikki kolme vastusta alkavat veisata hallelujaa ja kiuas antaa kaikkensa kuin Led Zeppelinin bändäri. Ihan riittävän kivasti kiuas kyllä toimii, mutta aina välillä se siirtyy omatoimisesti takaisin muhimistilaan, joka pitää peruslämpöä päällä kannen ollessa suljettuna. On hyvin mahdollista, että pelkkä liitoksen fiksaaminen hoitaisi kuntoon tämän pikku epävarmuustekijän. Saunottu on silti joka ilta - paitsi silloin kun olen saunonut aamulla ja illalla. 

Mietittiin, mikä saisi vieraat tuntemaan olonsa tervetulleeksi.

“Kiuas antaa kaikkensa kuin Led Zeppelinin bändäri.”

Kymmenisen neliötä kodistammehan on ollut käyttämättä tai ainakin vajaakäytöllä, kun ns. pianohuoneemme (siellä on siis i-kirjain välissä, toim. huom.) lattia on ollut vahaamatta. Nyt Seija Ala-Kautta kääri Guccin arkihupparinsa hihat ja vetäisi vahat lattiaan. Minä olin fiksuna poikana ostanut Motonetistä halvimman vaahtomuovisivellinsarjan mitä rahalla saa ja rahalla ei todellakaan saanut. Leveä sivellin oli lutru kuin katolisen papin kasukka. Pari lautaa ja bye bye beibi. 

Siveltimien nimet vasemmalta oikealle: Huono, Huono, Huono, Huono, Huono ja Pasi.

Kymmenen neliötä lautalattiaa söi neljä sivellintä, eli pari lautaa per (seen) suti. Ehkä hautausurakoitsija olisi voinut puuteroida noilla jonkun ruumiin, mutta vahan jörnimiseen niiden jöpötti ei venynyt. 

Vaahtomuovisiveltimet kuluivat nopeammin loppuun kuin nyky-yhteiskunnan ihmissuhteet.

“Leveä sivellin oli lutru kuin katolisen papin kasukka.”

Lääninnaaraajan leski (naaraaja itte katosi tapaturmaisesti) sieltä Paskolammin pitkospuilta tiedustelee, onko IV-wilbureista kuulunut mitään. Kuulkaahan leskirouva, ei ole. Poikkeuksellinen uutinen, eikö vain?

Tämä IV-ratkaisu on vaan niin klassikko. Paitsi jos kuvittelee, että kanavaan on jäänyt paviaani jumiin.

Vastaavalta mestarilta tuli lasku, kuten sopimuksessa oli määriteltykin: viides erä käyttöönottokatselmuksen jälkeen. Taannoinhan olimme sopineet, että voimme vähentää laskusta kodinhoitohuoneen jakotukin syöttöputkeen isketyn naulan aiheuttamat kulut. Vastaavahan oli olettanut, että tieto tästä menee maalämpöfirmalle, vaan eipä se olettamalla mennytkään - eipä tässä projektissa mennyt mikään muukaan. Toki meillä olisi vielä aika paljon tsekattavaa ja kysyttävää ja suunniteltavaa ja muutettavaa, kuten 

- mikä on pihan lopullinen korko?

- onko piippujen pellitys tehty niin, että huomioi talon painumisen?

- miltä yläpohja näyttää, ovatko IV-stephenit vedelleet putket ja eristeet kelvosti?

- miten muuten toimitaan IV-irvingien kanssa ja miten viivästyksiä ja sähläystä kompensoidaan?

- miten ja milloin kattourakka hoidetaan loppuun?

- minne sadevedet johdetaan nyt, kun ne saakin johtaa omistamaamme ojaan ja muualle maastoon?

- milloin vastaava päivittää kyseiset asiat asemapiirrokseen?

- onko hänen asiakkaistaan kukaan koskaan missään kärsinyt yhtä paljon kuin me?

 

“On ne jänniä nämä ammattimiehet.”

Pitäisi tehdä - muttei jaksa

Asumista on nyt parisen kuukautta takana. Plussaa: talossa voi asua. Miinusta: paljon on kesken. Itseäni stressaa aika paljon se, että aika paljon stressaa. Toisaalta talo on ihan asuttavassa kunnossa, toisaalta pitäisi jaksaa vetää asioita loppuun ja tekijöitä vielä paikalle. 

Tekijöistä puheen ollen: IV-asennus ei ole nytkähtänyt mihinkään. Jotenkin ajattelisin, että jos LVI-urakoitsijan edustaja sanoo ennen joulua, että voitaisiin pitää palaveri tontilla kaikkien osapuolien kesken, niin hän voisi olla sen suhteen aktiivinenkin. Nyt tuo konditionaali näyttäisi tarkoittavan sitä, että olisi kiva, jos joku tätä heidän urakkaansa veisi eteenpäin. 

Sinänsä näppärä tämä anustuutti, sillä ilman lisäksi siitä tippuu joskus myös vettä sisään. Ja kun sen laittaa kiinni, niin se on silti auki.

IV-urakka on siis edelleen siinä pisteessä, että ne samat peppupöntöt tönöttävät seinissämme. Lohtua asiaan tuo se, että sain erinomaista konsultaatiota ja tukea henkiseen hätääni Terveysilma-yrityksestä, josta meille tulee nykyisten peppulispönttölien tilalle Velcon venttiilit. IV-porukka oli totta kai mennyt hinta edellä, ja näitä nykyisiä venttiilejä varmaan sai Tokmannilta ilmaiseksi, jos jaksoi jonottaa. Voisi olla kuitenkin fiksua satsata venttiileihin hieman enemmän, kun ne nyt ovat aika olennainen osa ilmanvaihtoa ja sen toimivuutta. Kun vaan löytyisi energiaa viedä asiaa eteenpäin.

“Samat peppupöntöt tönöttävät seinissämme.”

Vekkikaihtimia pitäisi asennella useampaan ikkunaan, mutta ryhtymisen suunnittelun pohtimisen henkinen aiesopimus on vielä allekirjoitusta vailla. Siihen saakka ohikulkijat ja naapurit saavat tyytyä siihen, millaista lihaa talomme akkunoissa kunakin iltana nyt sattuukaan olemaan tarjolla. 

Mutta hei, pistin hösseliksi ja tilasin Stalalta postilaatikkoon nimikyltin! Siihen ei energia riittänyt, että olisin rapsinut pois entisen omistajan talonnumeron tai vartiointiliikkeen tarran.

Sauna toimii ihan kivasti, mutta sähkäri ei ole edelleenkään vastannut, mihin jemmasi kiukaan mukana tulleen sokeripalan. Kas kun liitos olisi pitänyt tehdä sellaisella eikä pikaliittimillä. Mutta koska pikaliittimillä pääsee nopsemmin laskuttamaan, niin sokeripala lennähti jonnekin puskaan pitämään seuraa rusakolle. Pitäisi varmaan tavoitella sähkäriä, mutta kun just nyt ei jaksaisi.

Kuvaa otettaessa kameran linssi tuli huuruun, mutten nyt jaksanut sitä poiskaan hinkata.

Saunassa olisi kannattanut tehdä kattoon alaslasku, nyt löylyhuone on hieman turhan korkea, vaikka lauteet ovat jo niin ylhäällä kuin järkevästi sai. Mutta hei, mitä näitä nyt suunnittelemaan. Omaa tyhmyyttä, kun en tätäkään ymmärtänyt. Ihan ok tuo sauna on tuollaisenaankin ja keskimäärin joka päivä olen päässyt saunomaan. Jaksaako tuota alaslaskua sitten alkaa puuhaamaan / pyytelemään, niin enpä tiiä. 

Piharakennuksen saunatupa on aika viileä. Lattian alle tulee kyllä lämmintä vettä (onneksi putkien sisällä), mutta silti huonelämpötila pysyy suunnilleen 14-18 asteessa. Jostain siis taitaa fuskata kylmää sisään. Saunatuvan koko on 18 neliötä, eli aika äkkiä tuon tsekkaisi, mutta kun ei oikein sitäkään ole jaksanut. 

Jaksaisikohan sitä siivota saarekkeelta retkiluistimet, pöksyset, koronakotitestit, juuston, mikroskoopin virtapiuhan, Ikean lyijykynän, Bluetooth-poppipötkön, kaappivalon, possutarran, joulupukkiasun silmälasit, askarteluliiman ja amapylliksen? Njääh.

Piharakennuksen kylppärissä putkari oli vetänyt vesijohdot siististi katonrajassa. Ainoa ongelma oli se, että katon painuessa johdot olisivat pikkuhiljaa alkaneet vääntyä. Tämä käytiin korjaamassa. Hirsitalon painuminen on vaan näköjään sellainen asia, että se ei pysy ammattilaisillakaan mielessä, kun se pitäisi muistaa ottaa huomioon kaikessa mahdollisessa öylätin jakamista ja brasilialaista vahausta myöten. 

“Ei oikein sitäkään ole jaksanut. ”

Johdot tuli asennettua uuteen kohtaan, edelleen siististi. Kun sitten puolisoni Seija Ala-Kautta alkoi käytellä saunatupaa etätyöhuoneenaan, hän huomasi, että kylmä vesi tulee hanasta aivan onnettomalla paineella. Ja jos vielä avasi kaksi hanaa yhtä aikaa, aiempi pikkupuro toi mieleen enää eturauhasongelmaisen emeritusprofessorin. 

Minuutti lirun loputtua viimeinen tippa tirahtaa aina kalsareihin.

Mjaahans. Soittelin LVI-tyypille ja hänkään ei osannut sanoa asiaan kummempaa. Kehotti katsomaan, olisiko kylmän veden sulku jäänyt teknisessä tilassa asentajalta kiinni, vaikka tämä kyllä olisi hyvin epätodennäköistä. Pyysi ilmoittamaan, jos ongelma ei selviä, niin tulevat fiksaamaan. 

Kylmän veden sulku oli jäänyt teknisessä tilassa asentajalta kiinni. 

Telkkari pittäis hellalta siirtee vuan enpä taija jaksoo.

Fiksumpi kaveri olisi myös kiinnittänyt huomiota siihen, että kun maalämpöpumppu tekee hommia (eli ainakin kiertovesipumppu pyörii koko ajan), siitä lähtee matalaa, hiljaista jyrinää. Ja kun tämä matala hiljainen jyrinä siirtyy kevyesti väräjävien putkien resonoinnin myötä vaneriseiniin, seinäkin resonoi. Ei kovaa, mutta kyllä tästäkin voi yöunensa menettää. Kovin isosta jutusta ei liene kyse, mutta resonoinnin siirtyminen seinään olisi kiva saada feidattua. Jos jaksaisi, niin tällekin tarttisi jotain tehdä. 

Olisihan tuon pöydän voinut siivota kuvausta varten, mutta just nyt ei jaksanut.

Muutenhan olemme saaneet kaikkien huoneiden lattiat vahattua, mutta eksoottisen taiteellisen turkoosi vieras-/pianohuoneemme on vielä toista vahausta vailla. Ehkäpä sitä jossain välissä tulee sekin vahattua, mutta tällä hetkellä ei oikein energiatasot ole kohillaan.

Joku romulaatikko tuohon jäi. Ja onhan siellä näköjään hyttysverkkokin. Kuka niitä nyt jaksaa siirrellä.

Hetken meinasi näyttää siltä, että olisimme olleet tyytyväisiä hankkimaani ruokapöytään. Sehän on tankinkestävä kahden neliömetrin pala neljä senttiä paksua massiivikoivua. Njääh. Liian helppoa olisi haluta saamansa, pitää saada haluamansa. Tässä tapauksessa se tarkoitti ajoreissua Kotkaan, koska siellä oli koivuinen jatkettava pöytä. Mekanisminsa vuoksi ei ihan yhtä tukeva, mutta toisaalta jatkettavissa 260-senttiseksi. Sen edeltäjä palasi samaan varastoon, josta se oli ennen joulua taloomme roudattu. Tätä energiaa kun nyt kuitenkin on vaikka muille jakaa. 

“Plussaa: talossa voi asua. Miinusta: paljon on kesken.”

2021 luetuimmat tekstit - parhaat hetket

Tänä vuonna mikään ei ole (vielä) jäätynyt, palanut tai vuotanut. Kukaan ei ole ottanut lopareita tai haastanut oikeuteen. IV-börjet toki ovat yhä jossain Jönköpingissä opiskelemassa röörien hoonausta ja / tai polskaa didgeridoolla, mutta ajattelin laskea viivästyskorvauksen juoksevan vähintäänkin meidän muuttotarkastuspäivästämme, joten rahaa pankkiinhan tässä vain pistetään, kun tuijotellaan noita järjettömiä ulostenäytevateja meidän seinissämme. 

Ja koska ei isosti ole tapahtunut, ajattelin yhdistää kaksi listaa: vuoden 2021 luetuimmat postaukset ja parhaat meille tapahtuneet jutut.

Tästä alkaa - härifrån med Börje: 

Runner-up

Vastaava mestari vastasi kerran puhelimeen ensi yrittämällä. Ei tämä ihan kliimaksien listalle nouse, mutta sen verran spesiaali juttu kuitenkin, että ansaitsee kunniamaininnan.

Lapsemme ovat nähneet Totoron useammin kuin me vastaavan mestarin.

10. kivoin juttu 

Onnistuneet hankinnat ja hankintakeikat

Mikäli joku kovan onnen prokrastinoija on erehtynyt lukemaan tätä ihmissielun avoviemäriä useampaankin otteeseen, hän on havainnut, että jollain viikolla olemme käyneet Ikeassa vain kolmasti. Useimpina viikkoina käyn kuitenkin Ikeassa useammin kuin suihkussa. Tai toki joskus käytän Ikean invavessan bideesuihkua - kaksi satiaista yhdellä iskulla. 

“Tänä vuonna mikään ei ole (vielä) jäätynyt, palanut tai vuotanut.”

Ikeassa on ollut kiva käydä sekä puolisoni Seija Ala-Kauttan että lasteni Perintörinsessan ja Nonstoppolosin kanssa. Paljon sieltä on hankittukin: Knullmorsa-keittiö, Runkeby-soffanpaloja ja annat smått och gott. 

Hemmetin hankala istua tällä tuolilla, kun se liikkuu koko ajan. Kai se on sitten sitä designia.

Lisäksi kotiseutumatkailun hengessä olemme reissanneet Askolaan hakemaan hellaleivinuunin huuvaa, Veikkolaan epäilyttävälle teollisuusalueelle hakemaan Calligarisin pöytää ja tuoleja (saimme kaupan päälle pari munuaista, mutta kylmälaukku jäi kotiin, joten vähän alkoi hylkiä), Nummelaan hakemaan ruokapöytää ja ajoinpa eestaas Somerolle asti hakemaan matkaharmoonin, koska. No, ajoin kuitenkin.

Ikävästi tökkää pöytälevy mahaan, kun se tollai yhtäkkiä aukeaa.

Kymmenenneksi luetuin postaus käsitteli sitä, että rahaa saa palamaan, vaikka työmaalla ei tapahtuisikaan. Ja että naapurin hinkuvinku hinkui ja vinkui talomme väristä. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/ei-se-siita-mokia-ja-mulkvisteja.html

9. mukavin hommeli / hokavin mummeli

Keittiö

Sitähän suunniteltiin ja veivattiin ja stressasin, mahtuuko ja välillä näytti että ei mahdu, kunnes päätettiinkin käyttää mittayksikkönä senttejä. Eniten jännitti, olinko laskenut Stalan terästiskipöydän mitat ja aukkojen kohdat oikein. 

Olen vähän katkera, kun tästä kuvasta huolimatta Glorian koti ei ole ottanut yhteyttä. Auttaisiko, jos nimeäisin kotimme Knullanlinnaksi?

Keittiöstä tuli avara, tilava, toimiva ja Ikea. 

Yhdeksänneksi luetuin postaus on suht tuore, suorastaan vielä höyryää. IV-staffanit onnistuivat jatkamaan aiheuttamaansa kyrpimyksen saagaa silloinkin, kun muistivat ilmaantua paikalle. Seiniin hätäpaskottiin meiltä kysymättä sellaisia albiinovalaan moloja, että itkisin ellei naurattaisi ellei oksettaisi.

https://kodotus.blogspot.com/2021/12/ilmanvaihtoventtiilit-ei-ole-todellista.html

8. pähein asia

Kaupungin asialliset asennukset ja tarkastukset 

Tarvittiin vesiliittymä. Seuraavana aamuna saatiin vesiliittymä. Tarvittiin saattolämpökaapeli. Seuraavana aamuna saatiin saattolämpökaapeli. KVV-IV tarkastus meni kivasti ja saatiin vielä lupa käyttää omistamaamme ojaakin. Olen käynyt nyt kovillakin pakkasilla kakkimassa siihen, koska sitähän varten ojat ovat. Muuttotarkastus meni myös mukavasti, ei jurputettu turhasta. Ihan aiheesta huomautettiin, että olisi kiva, ettei jalka menisi terassista läpi.

T-paita ja pannulappu ovat painovoimaisen ilmanvaihdon peruspilareita,

Kahdeksanneksi luetuimmassa postauksessa taas vaihteeksi joku lähtee kälppimään, tällä kertaa pystyttäjät. Helevetti, kun miehet ovat osaavia, kokeneita ja ihan mukavia - mutta jonkun muun työmaalla. Vaihtoon menivät, harmi vain että vaihtomiehet olivat farmiliigan harjoittelijoita.

https://kodotus.blogspot.com/2021/07/potkut-pystyttajille-helpotuksen-huokaus.html

7. kliffoin jutska

Toinen tilapäiskämppämme 

Ensimmäinen kämppä oli sekä henkisesti että fyysisesti hyvin lähellä nyt jo purettua taloamme. Plussaa: muutto oli helppo. Miinusta: tuskanhuudot kuuluivat parvekkeelle. 

“Seiniin hätäpaskottiin meiltä kysymättä sellaisia albiinovalaan moloja, että itkisin ellei naurattaisi ellei oksettaisi.”

Toinen kämppä taas sijaitsi käytännössä uuden kotikatumme toisessa päässä. Kun siis sähkömies soitti ja pyysi haarukkaa, jonka tökätä töpseliin, olin neljässä minuutissa tontilla. Olo oli kuin AirR’n’B-reissulla ja onnea lisäsi mahdollisuus päästä saunaan kahdesti viikossa, vaikka joku kakkikin pesuhuoneeseen. Ai niin, isosta telkkarista tuli joka päivä Simpsoneita ja Top Gear. 

Pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset matkaharmoonit asuvat ahtaimmin.

Seitsemänneksi eniten selvästi kriminelliyteen kallellaan olevaa blogin lukijakuntaa kiehtoi luvaton muuttomme uuteen kotiimme. Ihan pokkana vaan kuulkaa tänne asetuttiin ja taisin ajaa vielä päin keltaisia valojakin. Kun on kärsinyt näin paljon kuin minä, sitä haluaa elää vähän reunalla. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/me-muutettiin-ilman-lupaa.html

6. hupaisin juttuhommeli

Terassilasit 

Ihan vaan siksi, että annoin mitat ja sain tarjouksen, firma teki tarkistusmittaukset, asensi lasit ja laittoi laskun. Ei jupinaa, ei myöhästymisia, ei vääriä tuotteita tai mokia. Eli normaalisti onnistunut toiminta on rakennusalalla ison juhlan paikka.

Luulen, että tässä on jo terassilasit asennettuna. Tai sitten ei. Ehkä.

Kuudenneksi luetuin postaus paljastaa, että vähän te pikku mussukat olette myös tirkistelynhaluisia ja vahingoniloisia. Kas kun edes meidän projektissamme kaikki ei ole mennyt aina ihan täydellisesti, vaikka kuinka suunnittelu, johtaminen, aikataulut ja tekijöiden tinkimättömyys olisikin ollut kohillaan. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/muuttotarkastus-pieleen-meni.html

5. jippijaijein hommelijuttu

Timpurit

Nämä voisivat olla korkeammallakin listalla. Mukavia, osaavia ja luotettavia. Vaikka muut ammattimiehet pistivät vihaksi, nämä hoitivat hommansa ja olivat lisäksi mukavia. Tammikuun puolivälistä muuttoon meidän talomme muovautui vähitellen kodiksi timpurien käsissä ja ansiosta. Kyllähän siinä alkoi alahuuli väpättää, kun timpuri kertoi pitäneensä palaverin muiden tekijöiden kanssa, jotta “me saataisiin tehtyä teille tästä koti”. 

Laitetaan tähän vaikka kuva lumen täyttämästä piharakennuksesta, ettei tulisi liian hyvä fiilis.

Viidenneksi eniten lukukertoja keräsi kesäinen hermoromahdus numero 304325823958 / ininäväninävinkuyhyyvonkunyyh. Mitä tästä opimme? Klikkiotsikot toimivat. Oho, mitkä mahtimelonit! Katso kuvat vain Kodotuksesta!

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/nyt-ei-jaksa-ei-vaan-jaksa.html

4. jebujeessein asiahommeli

Hellan muurausviikonloppu

Aika vähänhän tässä on mitään isoja hommia itse pystynyt tekemään. Oikeastaan suurimmat hommat, mitä olen tehnyt ovat mokat, virheet ja paskat valinnat. Perjantaista sunnuntai-iltaan meillä huhkineet muurarit pistivät meidätkin kiitettävästi hommiin. Vauhtia ja stressiäkin riitti, mutta loputuloksena oli mahtava hellaleivinuuni, savupiippu ja tiiliseinä. Väsynyt mutta onnellinen kuvasi tätä viikonloppua. 

Kaffetauolla muurarit maalasivat guassi-sekatekniikalla meille vielä kivan taulunkin.

Vuonna 2021 neljänneksi luetuin postaus on blogin kestohitti ja skuuppien skuuppi, jossa jo vuonna 2019 paljastin, että Ikean keittiöviikot loppuvat. Ja niinhän ne loppuivat. Myöhemminkin keittiöosastolla työskennelleitä jututettuani he ovat kertoneet, että keittiöviikkojen aikana meno oli ihan mahotonta. Ja lisäksi varmaan Ikean keittiöbisnes pyörii sen verran hyvin, että turha jaella sen kummempia alennuksia parina viikkona vuodessa. 

https://kodotus.blogspot.com/2019/08/ikean-keittioviikot-loppuvat.html

3. uujea-tyyppisin hommelimummeli

Kaverien ja sukulaisten apu ja tuki

En halua tietää, mitä lähipiirimme on meistä ajatellut tai ääneen lausunut, kun olemme kertoneet, miten kukaan ei ole koskaan missään kärsinyt yhtä paljon kuin me. Siitä huolimatta olemme saaneet ymmärrystä, lohdutusta, apua ja tukea. On tullut siivousapua, lastenhoitoapua, neuvoja, maalausapua, jäätyneiden vesijohtojen sulatusapua, vinkkejä tekijöistä ja ihan taloudellistakin tukea. 

"Juho" ja "Vellu" (nimet muutettu) sutimassa. Kaljapalkalla.

Omasta etuoikeutettuuteni kuplasta en raksastressiltä ole kovinkaan usein kyennyt näkemään sitä tosiseikkaa, että tässähän saattaa syntyä kaunis ja kiva koti rakkaimmilleni. Siksi(kin) oli hienoa kuulla se kavereilta ja sukulaisilta, jotka kävivät tontilla proggista seuraamassa ja edistämässä. 

"Lauri" kävi vaihtamassa meille kesävuosirenkaat.

Kolmanneksi eniten yleisöä kiinnosti meidän taistelumme voutia vastaan. Kas kun jätehuolto oli lähettänyt muuttomme jälkeen loppulaskun vanhaan osoitteeseen. Ja sitten huomautuslaskun samaan osoitteeseen. Ja sitten muistutuslaskun samaan osoitteeseen. Ja sitten perintäfirma lähetti perintäkirjeen vanhaan osoitteeseen. Ja sitten uhkailukirjeen samaan osoitteeseen. Sitten tuli vielä “katkomme sormenpääsi ruosteisella venäläisellä sikarileikkurilla” -kirje yhä samaan osoitteeseen. Sitten Vasili ja Giovanni kävivät puretun talomme raunioilla jättämässä purettuun sänkyymme hevosenpään. 

“Kukaan ei ole koskaan missään kärsinyt yhtä paljon kuin me.”

Lopulta ulosottovirastolta tuli ulosottokirje. Uuteen osoitteeseen. Koko tämä puoli vuotta kestänyt kissa ja hiiri -leikki virkavaltaa vältellen maksoi meille n. 50 euroa. Linnanmäen ranneke maksaa saman verran päivässä. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/uusi-tuttavuus-ulosotto.html

2. lähesmahtavin asiajuttendaali (kelvolliset otsikkoideat loppuivat jo kauan sitten) 

Piharakennus ja sauna

Jossain vaiheessa tajusin, että jumanzuganov, mehän rakennetaankin näköjään kahta taloa. Miten tyhmä sitä voi olla? Ei se piharakennus tekeydykään siinä samalla, kun talo ottaa muotoaan, vaan se pitää erikseen suunnitella, tehdä ja - mikä hienointa - maksaa. 

Lampaanvilla kannattaa kastella kunnolla, niin se täyttää kolot paremmin.

Siinä se nyt tönöttää. Hirrestä tehty yksiö. Ennen korona-aikaa suunniteltu korona-ajan etätyöhuone (kiitos omikron-variantti, että ehdimme päästä nauttimaan myös tästä mahdollisuudesta). Teinikännien tyyssija. Napanuoran katkeamattomuuden mahdollistaja (nelikymppinen Nonstoppolos voi tulla pihan poikki mankumaan, että “mun jääkaappiin ei oo tuotu vieläkään makeaa chilikastiketta”). 

Ja sauna, joka saa luvan lämmetä vähintään kerran vuorokaudessa. Tai lämminhän se on koko ajan. 

Sauna, kylppäri, veski, keittiö, varasto, työtila ja vuodesohva - kaikki 33 neliössä. Tästä tuli kiva. Ja kivemmaksi vielä muuttuu, kun saadaan kämppä sisustettua kodikkaammaksi. Saatan itse muuttaa tänne. AirBnB and many dollars here we come!

“Jumanzuganov, mehän rakennetaankin näköjään kahta taloa.”

Ja myöntäkää pois, draamaa ja verta te janoatte. Siitä kertoo vuoden toiseksi luetuin postaus, jossa annoimme lähtöpassit ensimmäiselle vastaavalle mestarillemme. Näin jälkeenpäin ajatellen se tuskin kannatti, mutta olimme kaksi vuotta nuorempia kuin nyt ja luulimme, että jossain olisi asiansa osaava, hommat timmisti hoitava ja asiallisesti kommunikoiva ammattilainen. Olihan niitä, mutta kolmessa eri tyypissä. 

https://kodotus.blogspot.com/2020/01/potkut-paasuunnittelijalle-vastaava.html

1. ihquin ihquihanuus

Ehkä vähän laimean itsestäänselvä lopetus:

Tämä talo, josta tuli ja tulee kotimme

Meillä oli vanha talo, jossa meistä tuli perhe. Siitä oli raskasta luopua. Nyt on jopa hieman huono omatunto, kun sinne ei enää osaa ikävöidä. Tästä talosta tuli kiva. Sekä plussia että miinuksia varmasti löytyy vanhaan verrattuna, mutta uskoisin plussaa olevan huomattavasti enemmän. 

Kuvassa vasemmalla Jukka Virtanen, oikealla Massey Ferguson äestämässä kevätpeltoa Päntäneellä. 

Vietimme tunnelmallisen ja mukava joulun (iso)vanhempiemme kanssa. Tilaa ja tunnelmaa riitti. Tätä kirjoittaessani lapset katsovat olohuoneessa Netflixistä Kung Fu Pandaa, olemme käyneet saunassa ja joulukuusessa hohtaa (yhä) valot. Hirsiseinät ovat alkaneet halkeilla ja ne näyttävät rauhallisen kauniilta. Paljon on tehtävää, mutta onneksi paljon on jo tehtykin. 

“Sun pitää varoo mitä sä toivot, sillä sä voit saada sen virtahevon, josta luovut olohuoneessa” 

(Andy McHellsten) 

Ja nyt liikutuksen kyyneleitä pyyhkien julistan viime vuoden luetuimman tekstin, joka on julkaistu toissa vuonna. Se kertoo, minkä valmistajan hirsitalon päätimme valita. Ja kappas, nythän me asutaan siinä! Pyyhin vähän lisää kyyneleitä. 

https://kodotus.blogspot.com/2020/05/kokemukset-talotoimittajista-minka.html

“Tämä talo, josta tuli ja tulee kotimme.”

Pihla-ikkunat - kaikilla herkuilla

Blogiyhteistyö - Pihla Group Oy

Meillä on Pihlan ikkunat. Syitä oli useita. Koska olemme tällaisia ideologisia ituhippejä, jotka kaivaisivat verta nenästään, jos siitä olisi kasvisversio, halusimme taloomme painovoimaisen ilmanvaihdon. Siitä saikin sitten kärsiä monella rintamalla. Yksi vaatimus oli mahdollisimman hyvin lämpöä eristävät ikkunat, joilla talomme muuta paskuutta, surkeutta ja säälittävyyttä voitaisiin kompensoida. Kompensoiminen on sitä, että viisihenkinen espoolaisperhe ei Thaimaan lomallaan heitä kovin montaa muovipussia mereen. Pihlalta löytyi Termo-ikkunat, eli mahdollisimman tymäkästi eristävät ikkunat. On näitä muillakin, mutta meillä on nyt nämä. Älä oo aina tollanen. Relaa vähän. 

Muutakin spesiaalia tarvittiin: yksi seinämme on liian lähellä naapureita (sentään heidän luvallaan), joten sinne tarvittiin paloikkuna. Tuohan se myös lisäturvaa, jos edellisenä iltana on tullut syötyä turhan tuhtia tex-mexiä. Ja toki saunassa meillä on puukahvallinen saunan ikkuna. 

Seija Ala-Kautta seksyin saunafleece päällään. Kuva on ajalta, jolloin sitä vielä tarvittiin. Nyt siellä pärjää ihan villapöksyissä.

Niin, painovoimainen ilmanvaihto - tuo elämäntapaintiaanien uskonkappale. Vaikka olen valmis tekemään paljonkin aatteitteni puolesta (viime kesänäkin jätin yhden makkaran syömättä, vaikka norppa on herkkuani), niin hengittäminen olisi silti kivaa. Kokemukseni painovoimaisesta ilmanvaihdosta kumpuaa aiemmasta kodistamme, jossa se oli ok, muttei hyvä. Etenkin makkarissamme (jossa toki oli jatkuvaa hiilidioksidia tuottavaa huohotusta all night long) yöllisillä eturauhasen rauhoitusreissuilla vessaan piti samalla myös avata ikkunaa. Ilma oli välillä vähän sellaista kaasumaista mämmiä. 

Myyn muuten käytettyjä, vähän kosteita peflettejä netissä. Bloggaajan on pakko yrittää.

Happy happi - Pihlan KLIK-raitisilmaventtiili

Painovoimainen ilmanvaihto ei siis ole tukehtumisen arvoinen ideologia. LVI-suunnittelijamme piirsi normaalien seinäventtiilien lisäksi niin sanotut karmiventtiilit ilmanvaihtoa tukemaan. Yksistään ne eivät rakennusvalvonnalle riitä, mutta lisänä ovat erinomaiset. Ja itse asiassa ne karmeat pyllytötteröt, joita myös tuloilmaventtileiksi sanotaan, ovat olleet aika usein ihan kiinni. 

Pyllytötterön pyllynaru onnistui ujuttautumaan Nonstoppolosin huoneen ikkunan kuvaan.

Pihlan KLIK-raitisilmaventtiili on siis hoitanut tuloilman saantiamme kiitettävästi. Se on ikkunankarmissa oleva painoventtiili, jonka saa tiiviisti kiinni tai näpsästi auki halutessaan. Ja joka kerta venttiili sanoo iloisesti “klik”. Jos se sanoo “schblörbs”, kannattaa tarkistaa, onko väliin jäänyt liito-orava tai muu mirri. Venttiilin nimi pitää kirjoittaa isolla, koska KLIK on ihan eri juttu kuin klik. Baarissakin on eri juttu sanoa jollekin hottikselle, että “meillä klikkaa” kuin että “meillä KLIKKAA!”. Jälkimmäisellä käy parempi flaksi. Tai siis FLAKSI.

“KLIK / SCHBLÖRBS”

KLIK-venttiilityyppejä on kahta versiota, tuloilmaversio ja ns. suoraversio. Tuloilmaversiota suositellaan koneellisella poistolla varustettuihin kohteisiin ja suoraa versioita rakennuksiin, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Ja meillä on niinku se painovoimainen ilmanvaihto (“aijaa, kerro lisää!”). 

Huudetaan kaikki yhdessä KLIK! kun pieni karvainen sormi täppää venttiilin auki.

Opiskeltavaahan tässä uudessa talossa ilmanvaihdonkin suhteen vielä riittää. En jaksaisi olla hoonaamassa röörejä auki ja kiinni jatkuvalla syötöllä. Tämänhetkisen kokemuksen ilma tuntuu riittävän lähes millä tahansa systeemillä, joten kovin isoa stressiä en aio lähiaikoina ottaa siitä, saanko hengitettyä.

KLIK-raitisilmaventtiili säätää tuloilman määrää ja esilämmitystä automaattisesti. Kylmällä säällä tuloilma esilämpenee ikkunan välitilan lämpöä hyödyntäen. Lämpimällä säällä raikas tuloilma virtaa suoraan venttiilin läpi ja on mahdollisimman viileää ja mukavaa. Juu, kopioin tämän suoraan Pihlan sivulta, sillä vaikka saimmekin alennusta ikkunoista, niin ei ne nyt ilmaiset olleet, enkä jaksa kaikkea itse kirjoittaa. Tästähän niille siellä Pihlan markkinointiosastolla maksetaan. 

Mutta kun nyt tämä verbaliikan tulppa on näköjään taas jostain reiästä päässyt löystymään, niin tässä Pihlalle ilmainen slogan: KLIK-venttiili - karmian hyvä. Luulisi toimivan, ainakin Pohjammaalla. 

Haloo taloon - Pihla Antennilasi

Hengitysilmaa tärkeämpiäkin asioita toki on. Esim. JVG, tubettajat ja wifi. Nykyajan höpötykset kuten internetti, sähköuuni tai vesiklosetti eivät periaatteessa kuuluisi kaltaisiemme perinne-Ernojen massiivihirsitaloon. Mutta jos sitä nyt kuitenkin kerran viikossa katsoisi kirkonkylän osuuskaupan nettisivuilta kaffepöönien hinnan. Ja ehkä ostaisi vähän bitcoineja tai muuta päräyttävää Tor-verkosta. 

Siellä se netti hohtaa, mutta tiedemiesten mukaan se sammuu jo viiden miljardin vuoden päästä. Pitää keksiä muuta puuhaa eläkepäiviksi.

Kiinteää nettiä en ole vielä omistanut (kuten en toimivaa autoakaan), mutta erinäisillä mokkuloilla ja rakkuloilla perheemme on onnistunut kuitenkin roikkumaan kiinni tässä ajassa. Tätä blogiakin kaiversin pitkään mäntyjen kaarnaan tai piirtelin mammutinverellä luolien seiniin, mutta sitten puolisoni Seija Ala-Kautta väsyi sotkuun ja rakensi minulle savesta, oljista ja lampaansuolista tietokoneen. Onhan tällä helpompi kirjoittaa, tosin jostain syystä kone määkäisee aina, kun painan k-kirjainta. Minulla on oma teoriani asiasta. 

“Jos sitä nyt kuitenkin kerran viikossa katsoisi kirkonkylän osuuskaupan nettisivuilta kaffepöönien hinnan.”

Kun nyt kuitenkin mobiilidataa taitaa ilmassa aika paljon liikkua, niin hyvähän sen olisi liikkua suht vilkkaasti. Ja vaikka 5G levittäisikin koronaa, mikrosiruja ja ties mitä salaliittoteoriarokotevastaisten ilosanomaa, niin minulle kelpaa se nopsa netti. Tylsää, jos Arvi Lind hyytyy pikseleiksi juuri uutisten jännimmässä kohdassa. 

Tällä kahvalla internet avataan ja suljetaan. Alunperin olisin halunnut kromiset kahvat, mutta Seija Ala-Kautta toivoi valkoisia. Hyvä valinta.

Yllättävä tieto minulle oli, että itse asiassa mitä uudempi G-sukupolvi on kyseessä (3G -> 4G -> 5G -> JVG), sitä heikommin signaali penetroituu seinien läpi. Olisin nimenomaan kuvitellut asian toisinpäin, eli jos jättää raa’an broilerin työtasolle ja vie roskat, niin takaisin tullessa 5G on käristänyt broilerille jo rapsakan kuoren. Toki minua on saatettu sumuttaa ja kyseessä on Illuminatin liskoihmisten salajuoni. Mutta ihasama kuha vaa pääsee katselemaan pörheitä mirrejä.

Koetin säätää valaistuksen sopivaksi pörheille mirreille.

Lisäbonarina meille siis tuli ikkunoihimme Pihla Antennilasit. Ne ovat huomaamattomat jonkinlaiset maagiset sähköjutut (jotka eivät tarvitse sähköä) ja vahvistavat ja jakavat mobiilisignaalin paremmin taloon sisään. Nimittäin kuulkaas matkapuhelimen kuuluvuus sisätiloissa on kasvava ongelma, sillä energiatehokkaiden rakennusten ulkoseinät, nykyaikaiset ikkunat ja tiivis kaupunkirakentaminen vaimentavat mobiilisignaalia? Lisäksi, entistä suurempi osa viestinnästä tapahtuu mobiiliverkon kautta. Tarve sujuvampiin ja nopeampiin mobiiliyhteyksiin tulee tulevaisuudessa kasvamaan entuudestaan. Juu, kopioin tämän suoraan Pihlan sivuilta. Samalla vaivalla linkkaan tähän myös Pihlan esittelyvideon aiheesta:

Antennin osuus ikkunassa on käytännössä huomaamaton (kunhan poistaa signaali-tarran). Ikkunan reunaa kiertää ikään kuin pieni labyrintti, jonka olemassaoloa ei arkitiirailuissa käytännössä edes muista. Sopivassa valossa se saattaa ajoittain olla huomattavissa, mutta enemmän ikkunoissamme näkyy liiskaantuneet liito-oravat, käsiklähmät tai mämmi.

Hei! Tossa se näkyy, tossa!

Tiedättekö muuten mikä on yhtä nopea kuin Pihla Antennilasien nopeuttama nettisignaali? Meidän timpurit. Oli nimittäin tarkoitus tsekata netin nopeus ennen antennilaseja ja niiden asentamisen jälkeen, mutta timpurithan olivat vetäisseet pokat pokkana paikalleen jo ennen kuin ehdin kotiin dokumentoimaan. 

“Ikkunan reunaa kiertää ikään kuin pieni labyrintti.”

Joulun ajan olemme katselleet Netflixiä perusmodeemilla DNA:n Liikkuva laajakaista -liittymällä ja hyvin on pelittänyt. Kiva olisi tarjota jotain analyyttistä dataa tähän, mutta kiitos reippaiden timpureiden vertailutesti jäi tekemättä. On se ikävää valittaa, kun työmiehet hoitavat hommansa liian tehokkaasti. Tältä kuitenkin näyttää netin nopeus antennilasin äärellä omalla puhelimellani.

Liittymänä minulla on DNA:n Rajaton 4G ja keittiön ikkunalla netti on nopeimmillaan. Sinänsä ymmärrettävää, sillä keittiön ikkunasta näkyy tukiasema. Olohuoneen ikkunoilla (vaikka samaa tilaa onkin) nopeus pienenee. Oletan, että terassin peltikatto niistää nopeuksia. Toisen puolen makkareissa hirsiseinät ja tukiasemasta poispäin osoittavat ikkunat vievät tehoja, mutta näissäkin huoneissa netti pelittää nätisti. 

Pihla on tehnyt omaa - hieman mittausten suhteen uskottavampaa - demoa samasta asiasta:

Ja jos herkuista puhutaan, niin tulihan meille Pihlalta vielä hyönteispuitteetkin makkareiden tuuletusikkunoihin. Ne ovat olleet tosi hyvät, en ole moneen viikkoon nähnyt sisällä yhtään hyttystä.

Netti toimi niin hyvin, että saatiin lapset sillä Madagaskarille saakka. 

Olen edelleen niin hövelillä päällä, että tarjoan tästä Pihlan kovapalkkaisille copywritereille toisenkin sloganin: Pihla Antennilasi - ei tartte ettiä nettiä. 

 

 

“Meillä on Pihlan ikkunat.”

* tuotteesta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan

Vuosi 2021 - mitä tuli tehtyä?

Joulu oli, tuli ja meni. Samoin uusivuosi. Suurelta osin tuntuu hyvältä asua uudessa talossa, eikä onneksi mitään fataalia ole ilmennyt. Mutta niitä pieniäkin stressinaiheita on sen verran, että joka yölle riittää pohdittavaa. 

Lämmityksen säätäminen on näköjään tässä uudessa talossa taitolaji, jota en vielä hallitse. Asiaa toki auttaisi, jos huonetermostaatit olisivat toiminnassa, mutta sähkärin kytkettyä ne kertaalleen väärin, en ole halunnut kyseistä herraa enää niiden kanssa puuhaamaan. Odotetaan sähköurakan päättymistä ja pyydetään joku muu hommiin. Kun jakotukkeja on kolme kahdessa eri rakennuksessa ja kaikissa pitäisi olla sopiva lämpötila, niin tähän tangoon talo ei ole ihan vielä taipunut. 

Joskus pienen hetken verran saattaa tajuta, että kaikki ei ole koko ajan ihan pielessä.

Alunperin oli tarkoitus, että olisimme saaneet huimat 13 jouluvierasta, mutta nenänniiskutus blokkasi porukkaa koteihinsa ja lopulta jouluvieraita oli vain neljä, eli isovanhemmat. Siihen päälle joulupukki etänä. Kiva joulu oli joka tapauksessa, mutta jotenkin se soljui sormien lomasta aivan hurjaa vauhtia. Yhtäkkiä oli taas arkimaanantai. 

Itsellänikin oli aatonaattona kököhkö olo. Kiva, isovanhemmat tulossa jouluksi ja minä pohdin, podenko omikronia. Koronatestien ajanvarauksesta ei löytynyt aikaa koko joululle. Olimme toki tehneet edellisenä päivänä kotitestit koko perheellemme, mutta silti oli ikävän epävarma olo. 

“Nenänniiskutus blokkasi porukkaa koteihinsa.”

Aatonaattona istuskelin pöntöllä klo 18.16 ja huvikseni kokeilin vielä tsekata vapaat testiajat. Vapaa aika klo 18.20, neljän minuutin päästä! Varasin ajan, pomppasin pöntöltä ja toivoin, että rrrrrrrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrrrrrrrraksa-auton penkki imee tanakampaakin tavaraa. Liisin yli hidastetöyssyjen ja 18.22 olin jo testipaikalla. Aina yhtä ystävälliset testaajat olivat hyvin hämmästyneitä, että olin onnistunut jostain kaivamaan vapaan ajan. 

Tikkua nenään ja hellät tunteet. Tuloksissa kestäisi 1-2 vuorokautta. Siksipä toisten isovanhempien tullessa aattona ennen puoltapäivää hengailimme maskit naamoilla. 

Asetuimme katsomaan joulurauhan julistusta. Turun kirkon kello kumautti lyöntinsä ja samalla kännyni värähti:

Maski lensi sillä sekunnilla kuuseen. Ihan kiva joululahja. 

Mummi ja moffa olivat joulunaikaan isoksi avuksi siivoilussa ja fiksailussa. Pahvia meni kaatopaikalle, lämmitystä säädettiin ja testattiin ja poikamme Nonstoppolos keikkui pari päivää moffansa seurana kokoamassa sekä kodinhoitohuoneen kaapit että eteisen kaappien liukuovet. Heti tuli valmiimpaa ja tuli taas todettua, että kunnon työmiehen seurana ala-asteikäisestä pojastamme kuoriutuu ahkera, osaava ja nopea apuri. 

Apinahommia banaanipalkalla.

Hieman minua murehdituttaa lautalattia, jonka yksi lauta alkoi kupristua makuuhuoneemme oven edustalta suunnilleen metrin matkalta. Minähän maalasin seinille vähintäänkin kosteusvauriosaatanoita, kun on noita reikiä aiemminkin saatu tehtyä lattialämmitysputkiin. Paineet kuitenkin näyttivät pysyvän lattialämmitysputkissa, joten niissä vuotavan veden luulisi näkyvän. Outoa joka tapauksessa ja taas yksi kaiherruksenaihe aamuöisiin pohdintoihini. 

IV-paavaleiden toimintahan minua on gyrveltänyt jo pidemmän aikaa. Veikkasin, että saatetaan joutua riitelemään isomminkin, mutta LVI-urakoitsijan edustaja suhtautui ongelmiin asiallisesti ja ystävällisesti. Sovimme pitävämme palaverin osapuolien kesken joulun jälkeen. IV-pietareille sopii varmaan heti toukokuussa 2027. Toivon kovasti, että hommat saataisiin kuntoon. En silti edelleenkään pidätä hengitystäni. 

“Kunnon työmiehen seurana ala-asteikäisestä pojastamme kuoriutuu ahkera, osaava ja nopea apuri.”

Vuosi 2021 on nyt siis paketissa. Meille se on ollut stressaava, kuluttava ja murehdituttava vuosi, jonka lopputuloksena olemme kuitenkin päässeet kauniiseen ja toimivalta vaikuttavaan uuteen kotiin. Koska kaikkia varmasti kiinnostaa, tässäpä Kodotus-blogin vuosi 2021 pähkinänkuoressa.

Tammikuu 2021

Lunta. Paska auto paskana.

https://kodotus.blogspot.com/2021/01/lunta-ovista-lunta-ikkunoista.html

Lisää lunta. Paska auto lisää paskana.

https://kodotus.blogspot.com/2021/01/pakkasta-ja-auto-pkana.html

“Lunta. Paska auto paskana.”

Timpurit aloittivat hommansa. Tervetuloa. Pakkasta -20 astetta ja pari viikkoa tarttisi kökkiä alapohjassa. Sähkömiehen takia päädyimme Kuluttajariitalautakuntaan. Käsittely on vielä kesken.

Helmikuu 2021

Suurelta rakennusyhtiöltä kävi käsky, että maaliskuussa tarttisi tuvan olla tyhjänä. Keittiökin sai aika pitkälti jo muotonsa. Vähän tuppaa näin jälkikäteen naurattamaan, kun se saatiin asennettua lokakuussa 2021 ja olin sitä suunnitellut jo vuonna 2019. Nuoruuden optimismia.

https://kodotus.blogspot.com/2021/02/koti-tyhjaksi-kuukausi-aikaa.html

Lunta. Ja jäätä. Myös rrrrrrrrrrrrranskalaisessa rrrrrrrrrrraksa-autossa. Kattoa alettiin pellittää ja piharakennuskin alkoi nousta. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/02/aijia-katolla-aijia-maassa.html

https://kodotus.blogspot.com/2021/02/saunarakennus-kohoaa-korkealle.html

“Lunta. Ja jäätä.”

Muutto. Kamat varastoon. Pitkät heipat alkoivat kulkea kohti vääjäämätöntä päästöstään.

https://kodotus.blogspot.com/2021/02/muuttohulinaa-ja-luopumisen-tuskaa.html

Maaliskuu 2021

Kamoja varastoon. Meinattiin saada edullinen tilapäiskämppä, muttei saatukaan. Toinen sentään saatiin. Ostin teippiä miljoonasataa kilometriä. Rautakaupat alkoivat tulla tutuki - hyvässä ja pahassa. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/03/valiaikaiskamppa-tuli-ja-meni.html

Vanha kotimme tyhjeni. Hiljeni. Kylmeni.

Raksalla alkoi terassin teko. Maalasin seinää. Ihan turhaan. Lunta. Edelleen.

https://kodotus.blogspot.com/2021/03/heippa-rakas-koti-elvytys-lopetettu.html

“Vanha kotimme tyhjeni. Hiljeni. Kylmeni.”

Lumesta tulee sopivalla kelillä vedensekaista ripulia ja se valuu minne ikinä pääseekin. Etenkin, jos pressuja ei ole laitettu kunnolla. Ääniloukkuja tehtiin, mutta työkaluja varastaneet rosmot eivät niihin jääneet kiikkiin.

Kun ei ollut lunta, oli räntää. Bonuksena korona.

Piharakennuksen layoutia pähkäiltiin, joskin perusasiat oli toki lyöty lukkoon jo ennen kuin pystytys alkoi. No shit, Sherlock.

https://kodotus.blogspot.com/2021/03/piharakennus-bilekeitaan-pahkailya.html

Turhautti. Ammattimiehiä piti vahtia, perään piti kysellä ja silti tuli turvakenkää rektaaliin. Väsymys alkoi jo näkyä ja tuntua. Vähänpä tiesin.

Pitkin alkuvuotta maalailtiin. Otsalautoja, aluslautoja ja ties mitä. Tuskin siitä mitään hyötyä oli. 

Huhtikuu 2021

Meistä tuli irtolaisia. Sellaiseksi pääsee, kun ei enää eikä vielä asu omassa kodissa. En kuitenkaan päätynyt myymään itseäni pimeälle kujalle. Prisman tuulikaapista heittivät ulos, kun vilautin revää ja reittä. Ensimmäisesta tilapäiskämpästä alkoi tulla aika lähteä kohti seuraavaa.

https://kodotus.blogspot.com/2021/04/uusi-tittelimme-irtolainen.html

Kevätsää alkoi lämmittää. Hellaleivinuunille valettiin perustukset. Mulkvisti naapurinäijä kaivautui asbestilla vuoratusta talvehtimiskuopastaan pihkatappi persiissään ja urisi taas. Tosin ei viimeistä kertaa.

https://kodotus.blogspot.com/2021/04/kamojen-kuskailua-ja-naapurin-narinaa.html

“Meistä tuli irtolaisia.”

Sitten oli sellainen juttu kuin koronapandemia. Onneksi se aika on jo kaukainen muisto vain. Mutta kyllä se useamman viikon kesti, oli se vaan sellainen tauti. Timpurit olivat olleet tässä kylmässä ja epäystävällisessä maassa kolme kuukautta putkeen ja lähtivät vihdoin koteihinsa käymään. Sinne sitten jämähtivätkin hetkeksi, koska korona. 

Irtolaislapset odottelevat käskyä, kumman vuoro lähteä kerjäämään tämän päivän ruoka.

Pystyttäjien afrikkalaistyyppinen aikataulu alkoi hieman hiertää, kun ilmeisesti isompia seteleitä oli tarjolla kivempien asiakkaiden tärkeämmillä työmailla ja meillä ei kiinnostanut juurikaan käydä. 

Ja kaikenlaisia muutoksia ja säätöjä tehtiin suunnitelmiin lennosta. Mitäs sitä hommia kerralla kuntoon laittamaan.

https://kodotus.blogspot.com/2021/04/heippa-timpurit-hetkeksi.html

Toukokuu 2021

Blogini täytti kaksi vuotta ja homma oli edelleen kesken kuin minun kasvuni ihmiseksi. Tein tällaisen vastaavan kaltaisen postauksen siihenastisesta sähläyksestä. Kaikkia varmasti kiinnostaa tämän postauksen linkki aiempaan postaukseen, jossa on linkki aiempiin postauksiin.

https://kodotus.blogspot.com/2021/05/hupsis-blogi-taytti-2-vuotta.html

Sekä runkokatselmus että rrrrrrrrrrrrranskalaisen rrrrrrrrrrrrrraksa-automme katsastus menivät läpi (jälkimmäinen varmaan viimeistä kertaa). Muutimme uuteen ja oikein kivaa tilapäiskämppään. Vanha kotimme lanattiin. Se oli aika tiukka paikka. Saattoi tulla itku.

https://kodotus.blogspot.com/2021/05/seuraava-muutto-vanha-koti-murskana.html

“Vanha kotimme lanattiin.”

Vessojen turausilmojen tuuletukset pohdituttivat. Optimisteina hankimme jo soffia ja piharakennuksen ruokapöydän (joka pääsi käyttöön jo heti joulun aatonaattona).

Fiksumpi maalari maalaisi kerralla koko tolpan.

Enkä näköjään muistanutkaan, että mehän ollaan helevetti maalattu joka kuukausi jotain. Jälki on ollut aina yhtä paskaa.

https://kodotus.blogspot.com/2021/05/maalitahroja-ja-mainioita-hankintoja.html

Pystyttäjät pysyttelivät muilla työmailla, timpurit Virossa. Näiden ero oli se, että timpurit hoitivat etänä hommansa paremmin kuin pystyttäjät lähinä. Euroviisutkin pidettiin. Hyvä Lordi!

https://kodotus.blogspot.com/2021/05/pystytys-lykkaantyy-taas.html

Kesäkuu 2021

Termexit tuli taloon. Tömppäsimme tavaraa tiiviimmäksi. Toimii.

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/villahousut-himaan-termex-selluvilla.html

Termexien päälle timpurien sijaistimpuri nakutteli harvalaudoituksen. Taitava ja mukava tyyppi olikin sitten enemmän tai vähemmän kuvioissa mukana koko loppuvuoden. Siinä kävi säkä.

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/harvalaudoitus-timpurin-taidonnayte.html

“Termexien päälle timpurien sijaistimpuri nakutteli harvalaudoituksen.”

Harvalaudoituksen päälle tuli alumiiniset lämmönluovutuslevyt ja lattialämmitysputket.

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/lattia-lammitys-menee-putkeen.html

Pikkasen harvahan siitä lautalattiasta tuli, mutta kunhan tarkasti astuu.

Sama osaava timpuri teki myös seiniin reikiä sähköille. Sähkömieshän ei sähköreikiä tee ja pystyttäjiä ei voinut vähempää kiinnostaa.

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/timpuri-ja-muurahainen-reippaat.html

Sitten hirtti kiinni. Hermo meni. Kaikkiin ja kaikkeen. Esim. niihin IV-athanasioksiin, jotka eivät tänä päivänäkään ole tehneet kaikkia hommiaan kuntoon.

https://kodotus.blogspot.com/2021/06/nyt-ei-jaksa-ei-vaan-jaksa.html

Heinäkuu 2021

Himonkylässä järjestettiin perinteiset Potki pystyttäjät pellolle -festivaali. Ei äijiä näkynyt, nyt ei enää tarvinnut tulla muutenkaan. Ihan sovussa erottiin. Silti kyrsi.

https://kodotus.blogspot.com/2021/07/potkut-pystyttajille-helpotuksen-huokaus.html

Maalattiin taas vaihteeksi. Paneeleja ja otsalautoja. Joku kakkasi pesuhuoneeseen.

https://kodotus.blogspot.com/2021/07/kattopaneeleita-ja-kakkakikkareita.html

Elokuu 2021

Pystyttäjien pystyttäjäseuraajatkaan eivät oikein saaneet hommiaan hoidettua. Ja vanha tuttu pyllynaapuri soitti pyllypuhelun.

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/ei-se-siita-mokia-ja-mulkvisteja.html

“Pyllynaapuri”

Jaa, maalattiinhan me elokuussakin, samoja paneeleita, mutta nyt vain epäergonomisesti kattoon kiinnitettyinä. Timpurit palasivat jatkamaan. Toivoa oli.

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/timpurien-comeback-tahroja-lattialla.html

Jos tätä kuvaa katsoisi ylösalaisin, voisi kuvitella sen olevan Cirque du Soleil'sta.

Hankinnat jatkuivat, löytyi ruokapöytä ja laatat vessaan ja kylppäreihin. Hieman nyt naurattaa, kun kirjoitin elokuussa meidän tähtäävän muuttamaan syyskuussa. Hihi. Huoh. Nyyh.

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/tuplatimpurit-tuplailo.html

Kipsilevy. Yäk. Pellavarive. Maali. Ajateltiin, ettei tehdä itse paljonkaan, mutta päästiin silti tekemään kaikenlaista. Eniten maalaamaan. Mutta myös tökkimään. Ja joutumaan ulosottoon.

https://kodotus.blogspot.com/2021/08/uusi-tuttavuus-ulosotto.html

Syyskuu 2021

Vastaava mestari hoputti loppuvuodesta 2020 tilaamaan ulko-ovet, jotta ne saadaan asennettua alkuvuodesta 2021. Syyskuu on alkuvuodesta. 

Tontille tömähti myös tiiltä ja lautaa. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/09/ovet-ja-kaiteet-ihania-esteita.html

Laatoituskin alkoi. 

Jos tontilla on joskus ammattimiehiä nähty, niin tässä on kaksi sellaista.

Hellaleivinuuni, savupiippu ja paloseinä muurattiin yhdessä viikonlopussa. Ristus kun rankkaa, hitto kun hienoa.

https://kodotus.blogspot.com/2021/09/hello-hella-hilliton-homma.html

“Tiiltä ja lautaa. Laatoituskin alkoi.”

Hellaleivinuunin muokkaama maisema muokkautui lisää, kun saatiin PonttiSet-lautalattiat. Siis miettikää, lattiat!

https://kodotus.blogspot.com/2021/09/ponttiset-puulattia-puuta-eika-muuta.html

Lokakuu 2021

Taloon saatiin vesijohto. Ostimme keittiön, jota oli suunniteltu vuodesta 2019. Näin jouluisten käyttökokemusten perusteella ihan onnistunut tuli. IV-stefanopoulosit kävivät pakon edessä runttaamassa kasaan pakolliset hommat, minkä jälkeen oli taas hyvä vetäytyä jonnekin pohjoisnavalle yksinäisyyden linnakkeeseen. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/10/putkispedeilya-ja-kipsikokkoa.html

Hankintojen tahti kiihtyi. Osa löytyi, osan Taloon.com kyllä meille kernaasti myi, vaikkei kyennytkään toimittamaan. Ja kyllä voi olla rumaa paskaa, mitä taloihin asennetaan. Meillä tätä skeidaa edustavat esim. pistorasiat. Keittiön asennus alkoi. Sen, jota oli suunniteltu vuodesta 2019.

https://kodotus.blogspot.com/2021/10/askel-eteen-harppaus-taakse.html

Kun insinööri jotain suunnittelee, niin se on kuulkaa kerralla funktionaalista. Tai anaalista.

Lattialämmityksen jakotukin syöttöputkeenkin oli lyöty naula ja vastava mestari oletti asian hoituvan turhan automaagisesti kuntoon. Ei hoitunut ja homma kusi.

Keittiö kasautui, ledejä asentui, lattiat vahautuivat.

https://kodotus.blogspot.com/2021/10/valoa-pimeassa-ja-reika-putkessa.html

“Ostimme keittiön.”

Hankintoja, hankintoja, hankintoja. Lainaa, lainaa, lainaa.

https://kodotus.blogspot.com/2021/10/muutto-lahenee-rahat-vahenee.html

Marraskuu 2021

Keittiön Stalan terästiskipöydän hanasta alkoi lorista vesi. Siis ihan tarkoituksella. Seinille ilmestyi tapetteja. Piti olla muuttotarkastus, muttei vielä ollutkaan.

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/muuttotarkastus-pieleen-meni.html

Muutettiin silti. KVV-IV-valvoja teki vahvan paluun. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/me-muutettiin-ilman-lupaa.html

“Muutettiin.”

Termexit saatiin yläpohjaankin. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/termex-selluvilla-kysymyxia-ja-vastauxia.html

Tässä huoneessa me joogataan tai impataan.

Koetimme kotiutua, kannoimme kamaa, kokoilimme kaappeja. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/kotiutumista-keskeneraisen-keskella.html

Stalan stiskipöytä, stodella styylikäs!

https://kodotus.blogspot.com/2021/11/stala-tiskipoyta-terasta-kuuluu.html

Joulukuu 2021 (siis niinku ihan just nyt)

Muuttotarkastus siirtyi toisellakin yrittämällä. KVV-IV-tarkastus sen sijaan saatiin pidettyä. Valvojamme väläytti osaamistaan sammuttamalla talomme lämmityksen. Saimme myös ylläripyllärinä luvan käyttää omistamaamme ojaa, jota emme aiemmin saaneet käyttää.

https://kodotus.blogspot.com/2021/12/tarkastus-pidetaan-tarkastus-perutaan.html

“Muuttotarkastus siirtyi.”

Lopulta muuttotarkastuskin meni läpi. Ja vesijohto jäätyi. IV-mitrofanesit leikkivät yhä piilosta, vaikka ihan kohta kyllä pian just muttei nyt sentään tiäkkö. Puukiuas alkoi pohdituttaa ja aatoksemme alkoivat käännähtää löylyvalmista sähkökiuasta kohti. Hirret alkoivat halkeilla kuten hirsien kuuluukin. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/12/muuttotarkastus-lapi-vesijohto-jaassa.html

Kuten sanottu, miksi tuhlata designia, kun voi tehdä kerralla helevetin rumaa.

En olisi uskonut, että IV-vasileiosit voivat yhden työpäivän visiitillä viedä parin yön uneni. Niin kuitenkin kävi, kun he piipahtivat ruuvaamassa seiniimme saatanallisen hirveitä pottia. Mitä sitä asiakkaalta kysymään. Ollaan nyt viivytelty niin kauan, että asiakas varmaan itkee riemusta, vaikka me laitetaan seiniin tällaiset marjaämpärit. 

https://kodotus.blogspot.com/2021/12/ilmanvaihtoventtiilit-ei-ole-todellista.html

“Ja sitten muuttotarkastuskin meni läpi.”

IV-theodoroseista huolimatta päästiin kuin päästiinkin joulusaunaan. Kiitos Narvin Löylyvalmis -kiukaan.

https://kodotus.blogspot.com/2021/12/narvi-loylyvalmis-joulusaunan-pelastaja.html

Päätämme vuoden euforiaan. Tai no, sitähän tämä koko vuosi on ollut.

Nyt onkin sitten vuosi 2022. Blogi on nilkuttanut eteenpäin vuodesta 2019 ja ihmeen moni sitä on jopa jaksanut lukea. Siispä lämmin kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille sekä mahdollisimman hyvää uutta vuotta 2022!

Lassi Massi-Kassi 

Senior Artistic and Lyric Bullshit Master Generator of the Creative Asiakasrajapinta

Kodotus-blogi

 

“Suurelta osin tuntuu hyvältä asua uudessa talossa.”