Tuplatimpurit - tuplailo

Pakko tunnustaa, että joskus vahingossa ailahtaa sellainen toiveikas olo. Se ei yleensä onneksi kestä kovin montaa sekuntia, mutta ohimennen tällainen vahinko voi käydä.

Raksallammehan huibaloi taannoin parhaimmillaan seitsemän miestä. Näistä kaksi oli superhyviä vakiotimpureitamme ja ehkä toiset kaksi ihan kelpoja. Loput olivat ajoittain lähes reippaita nuoria miehiä, joiden hinta-aikaansaavuussuhde ei ollut kovinkaan kohillaan. Tähän päälle vielä nuorilta sälleiltä puuttuva itseohjautuvuus ja kokemuksen puute, niin homma ei oikein toiminut.

Kuvan sälli ei liity tapaukseen. Se on pikemminkin se, mitä anglosaksit kutsuvat nimellä "soft cock in a tight hole". 

Tilalle saatiin onneksi jo aiemmin mainetta niittänyt vakitimpureidemme sijainen ja fiilis muuttui: nyt löytyy osaamista, kykyä suunnitella ja kommunikoida. Saanko viivähtää hetken tässä tulevaisuudenuskon pettävässä hötössä ennen seuraavaa lekan iskua?

Maaaaaaaaaaliiiiiiiiiiii!!!

Katot on nyt paneloitu talon kylppäriä lukuunottamatta. Määrä oli niukkaa yhtä paketillista vajaa. Vähän kuin minä. Seija Ala-Kautta ja minä olemme niitä maaliskelleet(?) iltain hämyssä, niska kenossa, pensseli tanassa, taustalla Lenny Kravitzin It Ain’t Over ‘Til It’s Over. Tai itse asiassa otin tehokuunteluun Ylen mainion Armi Aavikko -audiodraaman. Vaikken viime aikoina olekaan halunnut olla kovin hellä, eikä edes vartaloni ole niin uskomaton.  

“Ajoittain lähes reippaita nuoria miehiä, joiden hinta-aikaansaavuussuhde ei ollut kovinkaan kohillaan.”

Seija pystyi aika paljon tymäkämpään sutinasuoritukseen ja nyt aion oikeasti syyttää välineitä. Oma pensselini oli niin niukka hinkutin, että kahtena iltana sain maalattua puolet saunatuvan katosta, kun taas Seija suti samassa ajassa kaksi makuuhuonetta. 

Laitoin timpureillemme (niille loistaville) kuvan, mistä löytyy mitäkin mihinkin.

Paneelimaalin lisäksi suihkimme Uulan Ilona-saunakuultoa piharakennuksen kylpyhuoneen kattopaneeleihin. Välillä tuppasi unohtumaan, että kuultomaalin kuuluu nimensä mukaisesti kuultaa eikä peittää. Paskaa jälkeä, mutta sentään meidän paskaa jälkeä. Talon kylppärin paneelit pitää (myös) vielä sutia. Saunan paneelit jäivät vielä maalaamatta, kun emme osanneet päättää, mitä sinne saunaan vedellään ja ketä mitä häh. Saattaapa jäädä naturelliksikin kuin entinen emäntä kesämökillä.

Asioita jotka saavat tilin tyhjenemään nopeammin

Jottei unohtuisi se tosiasia, että kukaan ei koskaan missää ole kärsinyt yhtä paljon kuin minä, niin kyllähän lähes joka yö tulee valvottua. Kelattavaa riittää ja hyödyllisin aika kelata on välillä 2.36 - 4.52. Siihen aikaan ei ole auki kuin omat silmät ja Prisma. 

“Paskaa jälkeä, mutta sentään meidän paskaa jälkeä.”

Teimme periaatepäätöksen - joka tuskin tulee pitämään - että pyrimme muuttamaan syyskuun lopussa. Vielä emme tiedä, milloin tästä tilapäiskämpästä pitää lähteä. Voi käydä niin, että saamme olla tässä enää elokuun loppuun ja jatko on auki. Kovin montaa muuttoa ei enää viitsisi. Koetetaan saada tulevaan kotiin (absurdi läppä, että siellä muka joku joskus asuisi) edes vessa, mikro, vesihana ja patjat. Mutta kiire kyllä tulee - ainakin, jos kukaan ei pidä hommaa hyppysissään ja aikatauluta asioita jämäkällä kädellä. Edelleen pitää antaa valtavat aplodit timpureillemme, jotka ovat tätä polkkaa tanssittaneet. Heilläkin vaan huohottaa jo uusi työmaa niskaan.

Jos kuvan paneelit näyttävät olevan suorassa, se johtuu vain siitä, että koko talo on vinossa.

Yön pimeinä tunteina olen hahmotellut sitä vuorta, joka niskaamme on vielä kaatumassa. Riittäähän siinä rinnettä kivuta:

Ruuvinreikien paklaus

Vanerien pohjamaalaaminen ja tasoitus

Tapettien hankinta

Laattojen hankinta

Lattialaudat

Tiilien tilaaminen

Muuraaminen 

Pistin hellaleivinuunin luukun tilaukseen. Mittatilaushommiksi meni, koska elitistin piti saada vähän erikoisempaa. 

Ja lista jatkuu:

Sisäkattojen maalaaminen

Märkätilapaneelien maalaus

Keittiön suunnittelun viimeistely ja tilaaminen. Kasatakin pitäisi.

Stalan terästason tilaaminen

Märkätilakalusteet, suihkukaappi

Kodinhoitohuoneen kalusteet

Paxit

Kiukaan suojaseinän ja piipun tilaaminen

Lasikaiteet

Termexien puhallus

Pikkuvessan lohenpyrstönurkan tiivistäminen

Hormien läpiviennit

Rännien fiksaaminen ja hoitaminen loppuun

Osa on ihan pikkujuttuja, osa isompia. Kaikki ei tietenkään kaadu meidän niskaamme, mutta kaikki kyllä lopuksi kuitenkin. 

Koska hirsitalojen rakentajat ovat tyhmiä kakkapyllyjä ja hirsitalo kylmä kuin A. Naalin pakastin, seiniin pitää esim. varastossa laittaa lisäeristystä. Kyllä nyt on paljon parempi mieli asua, kun tietää, että makuupusseilla, mehumaijalla ja suppilaudalla ei tule vilu.

Lapsetkin ovat saaneet oman osansa projektista: olemme hakeneet seinä- ja lattialaattoja, Vetonitia märkätilojen lattioihin ja pari paalia selluvillalevyjä. Perintörinsessa ja Nonstoppolos ovat uljaasti niitä kannelleet. Lisäksi Nonstoppolos on imuroinut raksalla ahkerasti ja Rinsessa on auttanut maalaamisessa. Alkaa vain lastenkin pinna olla kireällä ja visiot uudesta omasta huoneesta haalentua. 

Löydän pöydän

Siihen nähden, kuinka pessimistinen olen kotimme valmistumisen suhteen, olen ihmeen optimistisesti hankkinut kotiimme huonekaluja. Piharakennuksen pöytä ja Vallentuna-soffiahan on riivitty jemmaan jo keväällä sieltä sun täältä. 

Tavoitteenani on ollut löytää kaksimetrinen koivupöytä, jonka saa tarvittaessa pidennettyä jatkopalalla. Muutama on mennyt sivu suun ja koska käytetyt huonekalut loppuvat maailmasta hetkenä minä hyvänsä, päätin tinkiä jatkettavuudesta ja ajelin Nummelaan hakemaan koivupöydän, jota ei saa tarvittaessa pidennettyä. 

Jos talomme joskus valmistuu, syön tämän pöydän ääressä ruisleipää. Sitten siirryn leivinuunin eteen kiikkustuoliin lukemaan Kalle Päätaloa enkä enää ikinä lähde ulos. Paitsi äänestämään Kekkosta.

Kaikille kaltaisilleni kynäniskoille tiedoksi, että kokopuinen koivupöytä painaa kuin lakimiesten synnit. Siirtelimme myyjän kanssa asunnossa senkkiä ja kenkätelinettä sivuun ja hivutimme pöytää pikkuhiljaa peräkärrylle. Sentään tajusimme irrottaa jalat, koska niistäkin jokainen painoi kuin Venäjän edustusurheilijoiden vuosittaiset dopingannokset.

Mukaan tuli vielä 6 peruskivaa koivutuolia. Tussulan kunnan vt. zoofiili Juri Jumaleissönits haluaa tietää, paljonko ruokailuryhmä sitten maksoi. No, arvon koiraihminen, satasella lähti. Hassuja nämä hinnanlaskut, kun erittäin hyväkuntoisen ja käytännössä lähes ikuisen ruokaryhmän hinta putoaa suht nopeasti kymmenesosaan. Mut hei, uuttakin saa niin halvalla. Siellä sekin nyt varastossa odottaa pakkohuutokauppaa. 

Lattapäät laattaostoksilla

Olin Seija Ala-Kauttan kanssa rautakaupassa viettämässä laatuaikaa. Yhtäkkiä bongasimme laattojen keskeltä juuri sen suosikkivärimme, josta olimme seinälaatoissa aina haaveilleet. Tuon värin tarkka nimi oli “Loppuerä 9,95€/m2”. 

“Eiks oo ihana hinta väri!”

Ja ei voi olla totta, aivan vieressä oli toinen suosikkisävymme, juuri se mitä olimme etsineet lattialaattoihin. Sävy oli juuri nyt sisustusblogeissakin hehkutettu “Varastopoisto 9,95€/m2”. 

“Just tän hintaista väristä me ollaan etitty!”

Peräkärryä kotoa hakemaan ja niukka 60 pakettia laattaa laadukkaaseen rrrrrrrrrrrrrrrrrrranskalaiseen rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrraksa-autoon ja auton ja peräkärryn jouset d’Hervelois’n Plaintea soitellen laatat tontille. Jakelimme riemusta yläfemmoja ja alakakkosia, kun lähes koko talon laatat löytyivät alle kuudellasadalla eurolla.

“Loppuerä 9,95€/m2”

Leka iski tajuntaan myöhemmin, kun tajusimme, että lattialaatat ovat kyllä melkoisen sileitä. Kun minusta tulee kitisevä mummo, vedänkö lipat liukkailla laatoilla ja kuivun vessanpöntön taakse lonkka murskana? Toisaalta, laatat olivat kyllä toooooooosi halpoja. Kyllä kai sekin jotain merkkaa?

Ei noi laatat nyt niin liukkaita ole. Esim. potkukelkalla pääsee ihan helposti pesemään hampaat.

Itsesyytökset typerästä (mutta siis tooooooosi halvasta) hankinnasta vaivasivat pari päivää. Kerroin harmituksestani timpurillemme, joka oli sitä mieltä, että niin isoa väliä laatan karheudella ei liukastumisen suhteen ole. Peruutin tilaamani raakalohkotut graniitit ja riemuitsin, koska laatat olivat kyllä tooooooooooooosi halpoja.

“Joskus vahingossa ailahtaa sellainen toiveikas olo.”