Äijiä katolla - äijiä maassa

Jouluun saakka stressasin, kun satoi koko ajan. Joulun jälkeen stressasin, kun tuli ja tulee lunta metrin päivässä. Sitten kun ei ihan joka päivä enää tuiskunnut, pukkasikin sellaiset pakkaset, että alapohjan teipit eivät tykkää tarttua. Mutta kuten viime viikolla kirjoitin, ei ehkä aleta odottelemaan plussakelejä. Nyt teipataan beibe!

Ukkoja on kuluneella viikolla ollut parhaimmillaan tontilla seitsemän: kolme pystyttäjää, pari timpuria ja pari kattokassista. Kattopellithän ovat olleet tontillamme jo miltei parisen kuukautta, mutta kun aluskate saatiin vasta aatonaattona ja ruoteet nyt, niin eipä peltejäkään voitu aiemmin asentaa. 

Nyt sitä peltiä kuitenkin on, jee! Mehän tällaisinä piipertävinä hippiboheemeina ajattelimme taloomme havunvihreää kattoa ja sellaisena se on lupakuvissa. Kyseinen väri olisi kuitenkin kustantanut yli puolikkaan touhutonnin enemmän kuin tylsänharmaa (Tikkurilan värikartassa “Norsun persnöyhtä”), joten päätimme säästää. Tosin säästäminen ja rakentaminen sopivat yhteen suunnilleen yhtä hyvin kuin Venäjä ja sateenkaarilipun heiluttaminen Punaisella torilla. 

“Norsun persnöyhtä”

Kiitos hankien korkeiden nietosten, pientä arpapeliä päästiin pelaamaan myös rännien syöksytorvien kanssa: kattofirman päällysmies kyseli, onko syöksytorvien paikkoja tiedossa, kun niitä ei ole julkisivukuvissa, joiden mukaan yleensä kuulemma mennään. Kaivelin LVI-asemakuvan esille ja koetin sieltä tulkita asiaa. Varmistin myös maaurakoitsijalta, että ovat tehneet hommansa piirustuksen mukaan ja kävin tontilla tekemässä kattomiehille selkoa. Koetin parhaani mukaan pitää huolen, että yksi ränni päättyy keskelle olohuonetta, toinen on liesituulettimessa ja kolmas sohvalla. Jätin viimeisen tulkinnan kuitenkin vastaavalle työnjohtajalle. Hänellä saattaa olla enemmän kompetenssia sanoa jotain fiksua asiaan. 

Ja voi jetin perse tätä lunta. Nyt sitä ei ole enää paljonkaan tullut, mutta sitä on jäänyt. Saunarakennuksen hirsinippujen väliin jäänyt lumi oli päässyt pakkautumaan ja tiivistymään suunilleen neutronitähden tiheyteen. Muovisella lumilapiolla fossiloituneen hangen hakkaaminen vaikutti suunnilleen saman verran kuin krokotiilin koputtelu höyhenellä. 

Seija Ala-Kautta hankki takkinsa Tampereen Rouvainpukimo Osakeyhtiön poistomyynnistä v. 95 eKr (ennen Kuin rakennettiin). Seija Ala-Kautta on niin kuuma beibeli, että jos olisi yhtään kuumempi, lumityöt olisivat hoituneet silkalla Seijan läsnäololla.

“Väliin pakkautunut lumi oli päässyt pakkautumaan ja tiivistymään suunilleen neutronitähden tiheyteen.”

Avuksi tuli jokin rakennustelineen osa, painava ja epäkäytännöllinen jönkki, jolla jöhnimme hankea hajalle. Kun olimme lähes kaiken saaneet nuijittua, huomasimme, että naapurilla olisi ollut autokatoksessaan kunnon rautalapio. Sillä loput. Pikku visiitti venähti parituntiseksi. Kiitti talvi. Kiitti taas.

Tässä on jönkki. Sillä jöhnitään. Sama selitys kelpaa myös, kun joku kysyy, mistä lapset tulevat.

“Pikku visiitti venähti parituntiseksi.”

Piharakennus on vihdoin noussut kiitettävästi. Siitä tulee hmmmm öööööö tota miten sen nyt sanoisi, aika korkea. Se on meistä loistavaa, mutta saa nähdä tuleeko vihainen ukkeli rähjäämään tästäkin. Piharakennuksen etupuolen avoin varastokatos on neliöissä pieni, mutta kuutioissa iso. Kappas kun ensinnäkin on sitä ryömintätilaa 80 senttiä, sitten eristettä 40 senttiä ja sitten vasta alkaa lattia. Toisin sanoen kylppärin ikkuna on jossain pitkälti yli kahdessa metrissä. Sieltä ei Mauno Menninkäinen suihkuun kurki. Mutta hyötykäyttöön tuo tila kannattaa ottaa, joten varastotila kannattanee laittaa kahteen kerrokseen. Parista metristä on mukava pudotella sirkkeleitä ja ruohonleikkureita. Laitan tähän kuvan josta asia selviää paremmin:

Tossa vasemmalla ja sit myös kannattaa katsoa toi.

“Varastokatos on neliöissä pieni, mutta kuutioissa iso.”

Rrrrrrrrrrrrranskalainen rrrrrrrrrraksa-auto oli yhden iltapäivän Prisman autohallissa sulamassa. Vaikka hinausta ei olekaan tarvittu pariin viikkoon, kaikkea muuta pientä kivaa pakkasylläriä on saatu: engine fault -valo on silloin tällöin syttynyt ja uudelleenkäynnistyksen jälkeen onneksi sammunut. Myöskään ovet eivät aina mene lukkoon (ihan vinkkinä kaikille blogiani lukeville rosmoille). Prismassa lämmittelyn jälkeen isoimmat viat ovat sentään pysyneet (lähes kokonaan) poissa. 

Rrrrrrrrrrraksa-autoa on käytetty muutaman muuttokuorman roudaamiseen. Taloa tarttisi tyhjentää, mutta 20 banaanilaatikollista on kuin Trumpin (muistatteko tyypin?) valeet yhdessä Fox Newsin haastattelussa: onhan niitä paljon, muttei tunnu vielä missään. Kirjoja, pelejä, soittimia, säkkituolia ja suppilautaa on jo kuskattu, mutta ei se kodissamme näy. Ehkä seuraavan sadan autollisen jälkeen kodissamme alkaa kaikua jo vähän enemmän. 

Talvirakentamista, saatana! Anteeksi kirosana, perkele!

“Engine fault”

Vinkki muille (tyhmille) rakentajille, joiden mielestä puinen tuulettuva alapohja on paras keksintö sitten kokaiinin. Miettikää loppuun asti. Me emme sitä tehneet. Naureskelimme muutamalle saamallemme mielestämme kalliille perustustarjoukselle. Noh, tähän kun laskee paalutuksen ja takan perustuksen ja kaksi timpuria jöllimässä pari viikkoa teippiä minihameen korkuisessa tilassa, niin aika kovat kustannukset tällekin tulee. Mutta hei, ei tule betonia! Laitetaan vielä eristeeksi nyhtökauraa, niin ensi vuonna hautakiveeni voi kaivertaa, että rakensi ideologisista syistä ja kuolinsyyksi sama. Jos teräspaaluille olisi laitettu ontelolaatat, niin sekä takan perustus että timpurien kyykkyhambo olisivat jääneet pois. Mutta hei, nää olisi pitänyt tietää. 

Seija Ala-Kautta meinasi tuoda yhden satsin kolmionmuotoisia laudanpätkiä saunapuiksi. Olivat kätevästi valmiina pahvilaatikossakin. Kysyttiin kuitenkin varmuudeksi. Tulevat ikkunoiden päälle. Ei poltettu.

“Kaksi timpuria jöllimässä pari viikkoa teippiä minihameen korkuisessa tilassa.”

Hyvää on sentään se, että alapohjan laudoista tulee niin paljon laudansilppua, että saunaa kehtaa lämmitellä sumeilematta muuttoon asti. Ja se muutto on niin pian, että en taaskaan halua ajatella asiaa enempää. 

“Ja voi jetin perse tätä lunta.”