lauantai 30. huhtikuuta 2022

Kevään romuja - ja viiksikarvoja



Kun palasimme pääsiäisen vietosta Pohjanmaalta, tajusin, että asumme tosiaan puisessa talossa. En ollut pitkään aikaan enää haistanut puun tuoksua, mutta tuolloin kotiin tullessamme nenä poimi taas tutun hajun. Onneksi se ei ollut mitenkään epämiellyttävä.


Rakkaassa puretussa kodissammehan oli ongelmana melko pinttynyt vanhan talon haju, joka tarttui vaatteisiin. Minua tämä ei haitannut, sillä olihan se joka tapauksessa parempi haju kuin mikä minusta muuten lähtee. Puolisoni Seija Ala-Kautta sen sijaan kärsi minua enemmän. No, pääsipä kärsimyksistään, kun pääsimme uuteen kotiimme. 


Riittääkö tontin siivoamiseen, jos odottaa, kunnes kaikki puu on lahonnut?

Kärsimyksistä pääsemisestä puheen ollen, vedin letkut irti - tosin vain piharakennuksen ja talon kylmävesiputkien saattolämmityskaapeleista. Säät alkavat olla vapulle tyypilliseen tapaan enää sen verran vähän pakkasella, että pelkoa putkien jäätymisestä ei taas hetkeen ole. Muistan varmaan kytkeä töpselin seinään, kun putket talvella jäätyvät.


“Rakkaassa puretussa kodissammehan oli ongelmana melko pinttynyt vanhan talon haju.”


Vapun takatalvesta huolimatta lumetkin ovat jo lähes päässeet sulamaan pihasta. Samalla paljastui, että puutavaraa on vielä aika paljon. Polttopuuksi sitä on talon alla metsän päädyssä, mutta erilaista lautaa, paneelia ja lankkuakin on vielä sen verran, että eiköhän noista ainakin talon ja maan väliset rimoitukset saada aikaan. Koetimme hieman siivoilla tonttia ja siirrellä lautaa uuteen paikkaan, jotta ne olisivat mahdollisimman hankalassa paikassa, kun niitä tarvitaan.


Etualan laudat siirrettiin taka-alalle, taka-alan laudat etualalle ja rahat veroparatiisiin.

Kattohommat eivät ole edenneet, eivätkä etenekään, ellemme ole itse aktiivisia. Vastaavan mestarin sain kiinni runsas viikko sitten torstaina. Oli puhe, että tavataan putkispedejen kanssa tontilla ja katsotaan, miten paljon vielä on pielessä, ja mitä kaikkea vielä pitää tehdä. 


Puoleentoista viikkoon en ole vastaavasta kuullut. Ehkä sitten ensi viikolla. 


Mutta tää onkin premium!

Kävin pitkästä aikaa kaatopaikallakin. Koska kaatopaikkamaksuissa on siirrytty tilavuusmitoitukseen painon sijasta, keikka tuli aiempaa kalliimmaksi. Kevyttä hötöshaibaa ei siis enää kannata kaatopaikalle kuskata, vaan se kannattaa jatkossa heitellä metsiin ja tienvarsien molokeihin. Styroksit voi tarjoilla lasten synttäreillä popparien seassa. 


Herkkä kompositio teoksessa "Kaikkee paskaa shittii".

Kamaa roskalavoille lastatessamme kaatiksen työntekijä totesi, että minulla on peräkärryssä salamatkustajia. Ja toden totta: kolme pientä nappisilmää vipelsi peräkärryn laitoja, oletettavasti maisemanvaihtoa säikähtäneinä. Jossain jätesäkissä oli varmaan ollut leppoisa talvehtimis- ja poikimispesä hiiriperheelle ja nyt olin kuskannut perheen lapset vaihto-oppilaiksi naapurikaupunkiin. Sori. 


Wilburin reisilihaksista ei riittänyt räjähtävää ponnistusvoimaa hyppäämään laidan yli.

Kun tyhjässä peräkärryssä oli enää hiirisisarukset, ajoin auton kaatopaikka-alueen ulkopuolelle, työnsin peräkärryn metsän laitaan, avasin perälaudan ja hiiret hyppäsivät viettämään villiä nuoruuttaan. Siellä jossain HOASin (Hiirten opiskelija-asuntosäätiö) kämpässä ne nyt viettävät haalarit päällä vappua vatsat sekoittavaa kotiviiniä hörppien. Loppuillasta laulavat Aikuinen hiiri -kappaletta sillai postmodernin ironisesti. 


Jöns-Bertil papanoi hädissään, kun mutsin huudot hiipuivat vähitellen kunnanrajan lähestyessä. 

Pikkuisen kyllä kirpaisi, kun tajusin, miten paljon edelleen on kesken. Kun ei yyyyyyyhtääääääään kiinnostaisi enää tehdä yhtään mitään. Haluaisin ihan vaan maata terassilla tai sängyssä, lauteilla, ojassa tai ihan vaan maata. Yyyyyyyyyyhtääääääääään ei nappaisi maalata, tehdä pihaa tai tehdä rimoitusta. Tai edes maksaa sen tekemisestä. Sentään paria hirsiseinän pulttia sain kiristettyä. Eikö se nyt piisaa?


Painuu painuu. Kuha ei ihan helvettin.

Ai niin, teinhän minä toisenkin sankariteon: vaihdoin piharakennuksen Yale Doormaniin (suomeksi sähkölukkoon) patterit. Ne olivat gürvähtäneet, ja yllättäen peruskuusiokoloavaimet eivät olleet patterin suojakannen avaamiseen sopivia. Lopulta sopiva koko löytyi moffalta saamastamme Bilteman ruuvinkärkisarjasta. 


Tartteeko sitä uusia pihakalusteitakaan hankkia. Siellä ne säilyi ihan hyvinä lumen alla.

Ikeismini nousi uudelle tasolle, kun kävin kahdessa Ikeassa kolmeen kertaan vuorokauden sisällä. Ajelimme tyttäreni Perintörinsessan kanssa Kauniaisiin hakemaan (taas vaihteeksi) Vallentuna-sarjaan täydennystä. Vantaan Ikeassa vedimme ensin pohjalle kaffet ja Espoon Ikean löytönurkasta löysimme Omskärelse-leikkuulaudan ja pojalleni Nonstopposille bambuisen Slemrumpa-pöydän.


Int' hade vi tid att besöka Ikea i Tammerfors. Sexton också!

Olisin halunnut toteuttaa pakkomielteeni käydä kahdessa päivässä kolmessa eri Ikeassa neljä kertaa, mutta aikataulumme Tampereella oli liian tiukka ja katsoimme tärkeämmäksi ehtiä katsomaan Ghostin keikkaa kuin päästä penkomaan löytönurkkaa. 


Vallentunaa löytyy ihan saatunasti.

Ghost oli muuten hyvä. Törkeän hyvä. Hyvähyvähyvä. Jättebra. Kasarivaikutteita. Hienoja melodioita. Ihq laulaja. Kivaa huumoria. Light-satanismia. Peruskombo.


Härregud va' han rörde sig så smoothly och sjöng som en beibe.

Viime aikoina on kyllä ollut pohdinnassa sekin, onko minulla enää rahkeita kirjoittaa blogia. Mistä tässä kertoisi? Grillailuista? Siitä, että enää ei tapahdu paljoa eikä nopeasti. Tuleeko blogin uudeksi nimeksi Tantraksa? Jäänkö eläkkeelle kaikkeni antaneena? Tai edes antaneena?


Emmätiä. Tiäksä?



“Tajusin, että asumme tosiaan puisessa talossa.”


8 kommenttia:

  1. Niin kauan kun on kodotettavaa, on blogattavaa. Pitäähän meidän saada tietää, milloin vastaava vastaa. Sitten voikin jo alkaa odottaa joulua. Ihan kiire tulee kaiken odottelun kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun kommentoit! Täytyy keksiä uusia lähestymiskulmia tähän hommaan. Pikamuoti. Kosmetiikka. Sisustus. Telaketjukaivurit.

      Olispa jo joulu!

      Jussi / Kodotus

      Poista
  2. Pittää vielä jatkaa. Kaikki ne kaupallisen yhteistyön mahdollisuudet vielä. Odotan ainakin ulkomaalausta, pihasuunnitelma ja - rakentamista sekä poreammeprojektia. Kiitos vuosista! T. Seuraaja kesästä -19.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! Kaupallisia yhteistöitä olisi toki kiva silloin tällöin tehdä, jos ne palvelevat molempia osapuolia. Insta tosin taitaa olla tällä hetkellä se seksikkäin alusta, kukapa sitä enää mitään jaksaa lukea ;)

      Poreammeprojektia saatat joutua odottelemaan, sillä ajatus poreammeen hankkimisesta pankin lainarahalla hieman kirpaisee. Jos edes sitä pihaa ja siihen maakuoppa.

      Jussi / Kodotus

      Poista
  3. Kyllä kannattaa jatkaa kun on alkuun päässyt! Sinähän voisit vaikka vaihtaa tyyliä asiapitoisesta, vakamielisestä hieman humoristisempaan ja kevyempään. Tai sitten ei. Aiheita kuitenkin omakotiasujalla riittää, pattereiden lisäksi lamppujakin pitää vaihtaa ja kytkeä vesiputkien saattolämmitys ym.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! Kyllähän tämä hyvää kirjoitustreeniä on ollut. Ja vaikka aina ei isosti ole ollut kerrottavaa, olen koettanut joka viikko postata.

      Aika vakavamielinen ja synkeän raskashan tämä blogi on ollut, joten pitää ehkä kokeilla huumoriakin. YouTubesta varmaan löytyy jotain opasvideoita, miten huumoria voisi käyttää. Ehkä alan keksiä jotain kansanomaisia kaskuja tai sutkauksia. Konstit on nääs monet, sano akka kun kissalla pöytää pyyhki.

      Poista
  4. Isot jutut ei on aina hirren kokoisia. Uskon että sattumuksia ja näkökulmia sulla riittää elämään ja maailmaan. Ja tuleehan sun vielä tötöiltyä niissä talon ja tontin huoltohommissakin, ehkä. Toivon myös jatkoa blogille, sulla on mahtava taito laittaa sanoja peräkkäin.
    T. L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitää tosiaan miettiä, mistä, miten ja milloin jatkossa kirjoittelee. Tosin onhan tässä nyt vielä luvassa varmasti kaikenlaista vääntöä ties mistä.

      Poista

Kiva, jos kommentoit tai kyselet. Toivomme asiallista kielenkäyttöä. Tai no, vaadimme.

Kommenttisi julkaistaan tsekkauksen jälkeen. Älä siis huolestu, kun tekstisi ei heti näy. Arvostamme aktiivisuuttasi.