perjantai 28. lokakuuta 2022

Lämmönlaskuja - ja nousuja



Ei ole kylmä. Mutta nurkista vetää. Siinä pieni tiivistys syksyn fiiliksistä. Taloa testattiin jo viime talvena, eikä mitään katastrofaalista ilmennyt. Nurkista tosiaan hieman viileää humisee, mutta toivotaan, että nurkkalautojen ja talon painumisen myötä veto vähenisi. Toki on mahdollista, että pystyttäjät päättivät oikaista välillä lampaanvillan määrässä samaan tapaan kuin päättivät jättää tulematta tontillemme ja mennä muille tonteille sen sijaan. 


“Toivotaan, että nurkkalautojen ja talon painumisen myötä veto vähenisi.”


Mutta tarkenee, tarkenee. Tätä kirjoittaessa sisällä on pitkälti päälle 20 ja ulkona niukka 10 astetta. Olemme useampana iltana pitäneet praasua leivinuunissa ja se on selvästi nostanut olohuoneen lämpöjä. Tavallaan on liiankin lämmin, mutta ajattelimme pitää tuota tiilikönttiä pikkaisen lämpimänä koko ajan. 


Sinänsä turha huonetermostaatti, mutta onpahan ainakin ylihintainen lämpömittari. Sitä en tiedä, näyttääkö se oikein.

Kovimmillaan leivinuunin lämmöt näyttivät olevan hetkellisesti yli 200 astetta, mutta se oli harhakuva kuten Venäjän demokratiakehitys. Aika nopsaan lämpö putosi reiluun sataan asteeseen, mutta Seija Ala-Kautta sai haudutettua tuossakin lämmössä yön yli kelvollisen uunipuuron ja seuraavana yönä bataattipadan. 


Tässä vaiheessa ajattelin jo perustaa pizzerian, jossa olisi jälkiruoaksi - kyllä - hattaroita.


Napolilaista pizzaa tosin kaipailen edelleen. Todennäköisesti jään kaipaamaankin; jos uuni pitää saada kolmeensataan asteeseen, huonelämpötilatkin noussevat tämän myötä varmaan 45 asteeseen. 


Käyrä alas


Olin jo aiemmin lämpöasiantuntijakaverini Laurie Samboran kanssa muokannut maalämpöpumpun lämpökäyrää. Koska talossamme ei edelleenkään paleltanut, päätin pudottaa käyrää vielä asteella. Jos leivinuuni tähän malliin huutaa jatkossakin, en tiedä, pitäisikö käyrää laskea vielä tästäkin. 


Onhan se symppistä, kun vuonna 2022 maalämpöpumpun näyttö on kuin grafiikkaharjoitus 80-luvun ATK-tunnilla. 


“Harhakuva kuten Venäjän demokratiakehitys.”


Märkätilojen lattioista huomaa, että ne eivät entiseen tapaan hohkaa lämmintä. Lautalattioista en sen sijaan huomaa kummempaa, tosin minulla onkin aina sisällä huopatössökkäiset, joten aika kuuraiseksi saa Ponttiset-koivulautalattia kyllä mennäkin.


Hobitteja ja hirsinurkkia


Syyslomalla piipahdimme Turussa tsekkaamassa Hobitti-näytelmän. Olimme Seijan kanssa käyneet katsomassa Turun kaupunginteatterin aiemmankin Tolkien-proggiksen, eli Tarun sormusten herrasta. Se oli yllättävän hyvä, kun ajattelee, kuinka pitkä tarina piti tunkea kolmeen tuntiin. 


Dildo Peppuli ja zumban salaisuus.

Hobitti oli ihan yhtä kelpo. Näytelmässä oli joitain aivan huippuratkaisuja kuten peikot ja hämähäkit, toisaalta kirjassa hyvinkin merkittävä hahmo, lohikäärme Smaug, lähinnä piipahti näytelmässä. Aina kriittiset lapsemme olivat jo etukäteen kypsinä, kun joutuivat omien sanojensa mukaan katsomaan “jotain tonttunäytelmää”. Rankkaa olla lapsi. Hirsitalosta Hobittilaan. 


“Jotain tonttunäytelmää.”


Nurkkalaudat näyttävät olevan samalla tavalla kuin meilläkin. Eiku meillähän ei niitä vielä ole.

Seuraavana päivänä teimme vielä tripin Luostarinmäen ulkoilmamuseoon, jossa oli kivan perinteisiä ja kovin tutunoloisia hirsinurkkia. Mitään kaipuuta entisaikojen asumiseen käynti ei herättänyt, mutta lämmin läikähdys kyllä kävi rinnassa, kun ajattelin meidän talomme olevan osa hienon puurakentamisen pitkää ketjua. 


Hyvin kasteltu on puoliksi poltettu


Leivinuunimme pesässä palaa koivuklapi, joka on pilkottu keväällä 2019. Sen siis pitäisi teoriassa kuivempaa kuin August Öhrnbergin luento “Nila ja jälsi - ilmansaasteiden vaikutus solurakenteen hygroskooppisiin muutoksiin Kuhmon Kyrvätsässä välirauhan aikaan”. Vaan kun ei ole. Pressut ovat päästäneet sen verran vettä eri puolille, että edelleen meillä on muutama motillinen semituoretta klapia. Toki osa on kuivahkoakin ja tuntuvat nuo sentään kelvosti palavan. 


Ns. uunirupi

“Lämmin läikähdys kyllä kävi rinnassa, kun ajattelin meidän talomme olevan osa hienon puurakentamisen pitkää ketjua.”


Olisihan tämän kuitenkin paremminkin voinut hoitaa. Toisaalta pitäähän tässä meidänkin unelmaproggiksessamme jokin kauneuspilkku olla. Ei sentään ole tullut vedet poistoilmakanavista lautalattioille tai vastaava mestari tehnyt oharia. Eiku. 


Lisää märkää


Etuterassimme kaidelankkua ei tullut aikoinaan tarpeeksi ja timpurit hankkivat pari suunnilleen samanlaista lankkua tilalle. Nämä on kuitenkin asennettu ilmeisesti turhankin timmisti tasan ja just ja vaakaan, koska sateella kaiteiden päälle jää vesi lillumaan. Ja olen ymmärtänyt, että jos vesi jää puulle lillumaan, niin jossain vaiheessa puu sanoo smoosh flöösh ja siitä voi tehdä levitettä vegaaneille. Pitänee pyytää IV-gandalfit korjaamaan asia. Pyydän heitä asentamaan lankut ehdottoman suoraan, niin ne saadaan varmasti ehdottoman vinoon.


Etualalla tuleva smoosh flöösh, taka-alalla tuleva eläkkeeni maksaja.


“Puu sanoo smoosh flöösh ja siitä voi tehdä levitettä vegaaneille.”


Meilejä meille


Vastaavasta mestarista (siltä oharibjörniltä) puheenollen olen nyt saanut kahdesti hänen meille buukkaamaltaan suunnittelijalta sähköpostia liittyen keilailuseuran toimintaan. Olen ystävällisesti molemmilla kerroilla vastannut, että meili taisi tulla väärälle henkilölle. Jätin myös yhtä ystävällisesti mainitsematta, ettemme ole saaneet laskua hänen piirustuksistaan. Mitä sitä ammattimiestä turhalla paperityöllä rasittamaan.


 

“Ei ole kylmä. Mutta nurkista vetää.”


8 kommenttia:

  1. Nyt on muuten joku muu kärsinyt enemmän kuin te. Uskomatonta kyllä. Katsokaapa blogi "Täysvalmis talopaketti".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Olen tuota blogia lukenut. Onhan siinäkin hyvää yritystä, mutta kyllä meidän kärsimyksemme on kuitenkin pitkäkestoisempaa ja jotenkin aidompaa, sillä se johtuu meidän omasta typeryydestämme. Ainahan talofirmat mokailevat, mutta meistä tekee ihanan poikkeuksellisia kykymme tehdä kerta toisensa jälkeen vääriä valintoja.

      Jussi / Kodotus

      Poista
  2. Yhtään väheksymättä Teidän kärsimysnäytelmää mutta olen toisen blogisi lukijan kanssa samaa mieltä. En pystynyt edes yhdellä kertaa lukemaan viimeisintä yhteen vetoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, vaikka toki olet väärässä kuten edellinenkin kommentoija 😉

      Mutta juu, sitähän olen tässä harmitellut, ettei otettu valmiimpaa ratkaisua, jossa hommat ja vastuut olisi tulleet yhdeltä luukulta. Mutta näköjään siltä yhdeltä luukulta saattaa myös valua aika tankeaa tavaraa useammalta tekijältä. Surkeaa luettavaahan tuo on ja antaa kieltämättä melkoisen masentavan kuvan muutto-/täysvalmiiden talojen toimittajista. Onneksi heillä vaikutti olevan asioista perillä ollut vastaava mestari. Meidän mestarimme kampaan ei kyllä olisi tarttunut läheskään tuota määrää mokia.

      Jussi / Kodotus

      Poista
  3. Kodotus-imperiumi valtaa alaa! Täällä on jo kolmas lukija. Isännällä näyttää olevan hyvännäköinen käyrä ja lämpötilatkin varmaan aivan hyvät. Muistitkohan nyt teatterilippuja hankkiessasi muistaa kaupallisen yhteistyön mahdollisuuden? Lukijayhteisösi laajuudella olisit varmaan saanut yksityisnäytöksenkin!

    Mietin noita klapihommia. Tuotko poltettavat puut kuinka ajoissa sisätiloihin tai onko sinulla jotakin telinettä, johon niitä purkaa? Itse olen hommannut clasulta ihan kelpo telineen. https://www.clasohlson.com/fi/Halkoteline-sisälle-110-cm-metallia-/p/Pr449017000
    Ehkä sieltä teidän Ikeastakin löytyy. . Mutta tosiaan pari päivää ennen kandee tuoda ne sisälle ja telineessä ne tuulettuvat vielä kivasti. Vaikka takan läheisyydessä. Toinen juttu vielä, että saahan liekit riittävästi korvausilmaa? Onko teillä putki ulkoa tulisijaan? Vaikuttaako pv iv korvausilmaan tai nurkkien vetoisuuteen poltettaessa? Onhan tuo polttaminen vähän kokeilua ja askartelua..

    Toivottavasti ei kovin sada koko syksyä ja talvea, että saadaan pidettyä talot kunnossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Teitä siis on kuin onkin kolme. Salaa tästä olen haaveillut ja nyt se tuli todistettua.

      Klapit tuodaan sisään ainakin päivää ennen. Eilen jäi lämmittämättä, joten perinteisessä pärekorissa ne nököttävät kuivumassa.

      IV-suunnitelmaan oli piirretty tuloilmaputki, mutta IV-anselmimme pääjehu oli sitä mieltä, että ”kyllä se tarpeeksi ilmaa saa muutenkin”. Toki putken pois jättämisestä ei urakkahinta laskenut. Osa vedosta tosiaan kyllä voi olla myös sitä, että lisäkorvausilmaa kiskotaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan.

      Lämpökäyrää ajattelin pudottaa vielä ainakin yhdellä asteella. Sitten, kun jälkikasvu alkaa marmattaa, niin palautetaan aste takaisin.

      En tajunnut kyllä blogiyhteistyötä teatterissa. Harmi. Kyllähän kolmella lukijalla nyt Turun kaupunginteatterista olisi lohjennut oma näytös ja sherryt väliajalla. Näyttelijät olisivat jonottaneet yhteiskuvaan kanssani. Turun kaupunki olisi järjestänyt vastaanoton. Mitä näitä nyt on, peruskauraa.

      Jussi / Kodotus

      Poista
    2. Itse asiassa minähän se kolmas olin jo männä vuosina, jolloin meitä oli saman verran kuin puutyöopettajalla. Eli meitä on jo neljä lukijaa 🎉
      Kyllähän tästä nyt pitäisi joku arvonta polkasta käyntiin.

      Poista
    3. Herrajjestas! Enemmän kuin puhtoisia kardinaaleja Vatikaanissa. Mitähän sitä arpoisi? Tuhkat pesästä? Palaneet hihat? Viimeisen niitin?

      Jussi / Kodotus

      Poista

Kiva, jos kommentoit tai kyselet. Toivomme asiallista kielenkäyttöä. Tai no, vaadimme.

Kommenttisi julkaistaan tsekkauksen jälkeen. Älä siis huolestu, kun tekstisi ei heti näy. Arvostamme aktiivisuuttasi.