Reklamointia - euroviisumeiningillä

Nonniin-nänniin nyt kirkassilmät, silkohapset! Lassi-setä otti kuulkaa itseään niskasta kiinni ja kirjoitti sähköpostia. Se meni (suunnilleen) näin:

“Diggi-loo diggi-ley arvoisa LVI-Sandra Kim! 

Vastaava mestarimme Johnny Logan on sinuun varmaan ollutkin jo yhteyksissä, mutta tässä vielä meidänkin The Voice. Kieltämättä olemme pohtineet useaan otteeseen, että Why Me.

Viro lähettää euroviisuihin Indrek Kull-Püllün esittämän perinteisen pölvamaalaisen kansanlaulun “Mu lambad kuulsid, kui tõmbluku avasin”, jonka on säveltänyt ruotsalainen hittisäveltäjä Anders-Jonas Andersson.

Olimme yhteyksissä ennen joulua, kun aliurakoitsijanne IV-Kojo oli meiltä kysymättä asentanut seiniin omiin silmiimme melkoisen karseita tuloilmaventtiilejä. Euphoria karisi ja vitutus Rise Like a Phoenix. Tällöin totesit, että meiltä olisi toki pitänyt asiaa kysyä, joten saadaksemme jälleen Love Shine a Light, ehdotit että voisimme pitää palaverin. Oletimme, että My Number One LVI-urakoitsijana olisitte vieneet asiaa eteenpäin, mutta koska lähes puoli vuotta olette olleet täysin Zitti e Buoni, katsomme parhaaksi viedä asiaa itse eteenpäin. 

“Euphoria karisi ja vitutus Rise Like a Phoenix.”

Haluaisimme saada LVI-asennukset viimeinkin päätökseen kuin Heroes ja käydä läpi IV-CatCatin tekemiset. Putki-Herrey’s Oy:n omista asennuksista meillä ei ole moitittavaa, vaikka eivät nekään nyt sentään mikään Fairytale ole olleet. Aliurakoitsijanne tekemiset ja tekemättä jättämiset sen sijaan ovat olleet mielestämme Only Teardrops, saaneet meidät Running Scared ja aiheuttaneet meille mielipahaa sekä talollemme ongelmia. 

Australiaa edustaa norjalainen ysäritähti DJ Bobobbobobo, joka esittää ruotsalaisen hittimaakari Anders Jonssonin kappaleen “Every Heart Peace My Home Together”. Se on saatavilla myös boho-tyylisenä huoneentauluna. 

Toivoisimme siis tapaamista ja keskustelua siitä, miten tämä Waterloo viedään loppuun ja kuka tämän tekee, jotta saisimme vihdoin Ein bißchen Frieden. Keskellä talvea ei ollut kiva olla Fångad av en stormvind, kun katosta alkoi tippua vettä. Ymmärrät varmasti, että asiakkaana olisimme toivoneet, että LVI-Boom Bang-a-Bang olisi hoidettu kokonaisuudessaan loppuun hieman eri asenteella kuin What’s Another Year. 

Viesti menee tiedoksi myös KVV-IV-valvoja Lordi Måneskinille sekä vastaava mestari Johnny Loganille. He varmasti Fly on the Wings of Love tapaamiseemme.

La det swinge vaan sun Molitvalles!

Lassi Massi-Kassi sekä Seija Ala-Kautta”

Tämän vuoden Euroviisujen ehdoton ennakkosuosikki on uudelleen koottu Spice Girls, joka edustaa Moldovaa kappaleella “I'll Tell You What I Want What I Moldovada Want!”. Kappaleen on tehnyt ruotsalainen Jonas Andersson.

Nyt sitten pitäisi kerätä kaikki argumentit, tekemiset, vahingot, tekemättä jättämiset, laiminlyönnit ja näitä isommat ongelmat kasaan, jotta reklamoinnille olisi kunnolla kaikupohjaa. Koska olemme ensikertalaisia rakennuttajia, emme ehkä vain ole ymmärtäneet, että 

• poistoventtiilit asennetaan kesäkuun sijaan lokakuussa
• tuloilmaventtiileiksi nusastaan jotkut ämpärinpohjat
• IV-suunnitelmaa pidetään lähinnä ehdotuksina, joiden sijaan voi asennella ihan muuta
• piharakennukseen voi suhtautua kuin kännissä tehtyyn kesämökkiin
• poistoilmakanavien tulppia katolla ei tarvitse avata ja niistä saa löristä vettä lautalattialle
• kun homma korjataan ja vaadimme jokaisesta työvaiheesta kuvat, yhdestäkään työvaiheesta ei tule yhtää kuvaa 

“La det swinge vaan sun Molitvalles!”

Ehkä olemme vain yhtä pihalla kuin Jasmine unohtaessaan Niin kaunis on taivas -biisin sanat Euroviisujen finaalissa. Oli meinaan kova veto - ei tosin niin kova kuin IV-Darudien tasaisen vauhdin taulukko tässä projektissa. 

Sveitsiä edustaa maan suosituin rap-duo Schnäppchi, Flüppchi, Schwippchi, Bümpli, Hässchli, Arschli, Schwänzi, Furzchli sekä Pasi kappaleella “Mir güet züe isch Bümmel-Bämmel-Brötsch!”

LVI-urakoitsijan edustaja on ollut oikein mukava ja fiksu, mutta siitä emme vielä ole valmiita maksamaan täyttä hintaa. Meidän käsityksemme ja vankka mielipiteemme on, että urakan viivästyssakko on jo juossut tappiin, joten viimeisestä maksuerästä putoaa jo sen vuoksi Fredin kokoinen kimpale pois. 

En muutenkaan ole yhtään vakuuttunut siitä, että IV-yammayammat ovat hoitaneet tähänastiset hommansa kuntoon, kun en omaa tyhmyyttäni tajunnut kyselykautisen innolla udella jokaisesta työvaiheesta erikseen. En esimerkiksi edelleenkään tiedä, onko seiniin tehdyissä IV-aukoissa solukumieristettä. Joku sininen putki siihen on dyykattu K-raudan kompostista, mutta seinän ja tämän putkenkin välistä vetää. Se lienee IV-beatien käsityksen mukaan sitä painovoimaista ilmanvaihtoa. 

Donbassin demokraattista kansantasavaltaa edustaa superkvartetti Vladimir, Josif, Leonid ja Sergei Alla Med Pugatsovan kappaleella “Pjerse Oljemme Mje!”

Ensi viikolla saatamme olla viisaampia, jos ja jos ja jos tapaamme LVI-Bennyn, KVV-IV-Björnin sekä Vastaava-Agnethan. Siihen saakka toivotan kaikille teille pikku silkohapsille ihan vaan A-Ba-Ni-Bi!

“Diggi-loo diggi-ley”

Rakenna & Remontoi - paluu messuille

Pari vuotta sitten, kun olin 33 vuotta nuorempi, ramppasin mussuni Seija Ala-Kauttan kanssa kaikilla raksa-aiheisilla messuilla (Rakenna & Romahda, Rakenna & Itke ja Rakenna, Rakenna & Kärsi & Unhoita). Pohdimme, kuinka ihana, helppo ja suhdettamme lujittava paraatimarssi raksaproggiksestamme olisi tulossa. Kodinkoneet hankittaisiin seuraavilta messuilta messutarjoushinnoilla, talotoimittajat kilpailisivat verisesti, kuka saisi toimittaa halvimmalla meille parhaan talon ja vastaava mestari muistaisi tehdä vastaavan mestarin hommia. 

Sitten joku puri lepakkoa. Talo saatiin pystyyn, mutta messut, messutarjoukset ja nuoruus jäivät unholaan.

“Rakenna & Romahda”

Nyt kolme vuotta, 178 000 hiusta, puoli miljoonaa kyyneltä ja euroa myöhemmin tein paluun nuoruuteni onnellisiin maisemiin Myyrmäki-halliin. Tuttu fiilis: sama paikka, samat kojut ja sama käsin piirretty miesten vessan kyltti. 

Otsikkokuva on vähän kuin Matti ja tämä on se Teppo.

Tavallaanhan tämän projektin huolettomin vaihe oli suunnittelu: sai leikitellä, piirrellä, jossitella, kokeilla ja kuvitella. Tyhmänä on helpompi olla huoleton. Messuilla ei ollut ennustajan kojua, jossa täti olisi povannut pakaroiden poimuista, että sähkömies uhkaa haastaa oikeuteen, IV-willit sössivät lähes kaiken muun paitsi - eiku ne sössi senkin - ja naapurin ukkogubbe räyhää jo silloin kun normaali ihminen vasta kättelee. 

Koska näitä messuja edelsi ajanjakso, jolloin kukaan ei kärsinyt koskaan missään yhtä paljon kuin me, tällä messuvisiitillä silmä tuppasi lupsaamaan vähän aiempaa enemmän. Energiaa ei riittänyt kummemmin vastata sähkönmyyjäsällien pariin kysymykseen, antaa silmälaseja puhdistettavaksi tai napsia Marianne-karkkeja tiilitehtaan ständiltä. Edes kuulakärkikyniä en saanut lapsille tuliaisiksi. Muutaman koetin napata esittelijöiden rintataskusta, mutta päätin luovuttaa, kun järjestyksenvalvojat olivat vetäneet minut kolmatta kertaa nippusiteillä patteriin. 

“Kukaan ei kärsinyt koskaan missään yhtä paljon kuin me.”

Ilmeisesti korona ja maailmantilanne näkyivät messuilla: ständejä oli hieman harvemmassa kuin viime vuosikymmenellä. Väkeäkin oli vähän, mutta se johtui oletettavasti siitä, että olin käymässä perjantai-iltapäivästä, jolloin normaalit ihmiset ovat normaaleissa töissä. Paitsi Jarkko, joka oli lähtenyt töistä kahdelta, koska etätyöt ja liukuma. 

Perjantaina messuilla esiintyvät tuntemattomammat uudet tulokkaat. Lauantaina paikalla ovat supertähdet Reiska ja Perttu.

Oikeastaan messuilla kannatti käydä ihan yhdestä syystä ja se oli kotimme IV-chrisien töpeksimän ilmanvaihtoasennuksen pelastava enkeli, Suomen Terveysilma Oy. Rakkaat IV-brucemmehan mossauttivat ennen joulua seiniimme ylläripylläripyllytöötit, jotka saivat minut keksimään 17 uutta kirosanaa entisten 79 käyttämäni lisäksi. Ulkonäöltäänhän nämä nyt seinissä olevat hjörtöngit ovat kuin möykkykalan kanssa risteytetty Merihaka. 

Tuo slogan on parempi kuin IV-sylvesteriemme "Kaikessa ihan pihalla".

Terveysilmalta saamamme Velcon näyteventtiili taas on niin huomaamaton kuin nyt venttiili hirsiseinässä voi olla. Siksi olen melkoisen riemuissani ja suorastaan liikuttunut (ellei tämä projekti olisi tappanut kaikkia inhimillisiä tunteitani raivoa ja pettymystä lukuunottamatta) voidessani ilmoittaa, että saamme korvattua IV-arnoldien hönötöötit näillä sisäseinien Sara Siepeillä. Tästä lisää tulevaisuudessa. 

Nämä venttiilit sain tungettua reppuuni ennen kuin jouduin nippusiteisiin (Poliisin esitutkintamateriaalia).

Tulevaisuudessa ihan siksikin, että tämän viikon nykyhetkessä ei taaskaan isompia tapahtunut.

Pähkinänkuoressa:

Seija Ala-Kautta sytytti puuhellaan tulet. Talossa haisi savu vielä seuraavana aamuna. Tuli ikävä kesämökille, jonka kodassa grillattiin muikkuja. Tuli myös häkämyrkytys. 

“Möykkykalan kanssa risteytetty Merihaka.”

Viemärin tarkastuskaivo ei ollut tukossa eikä täynnä. Tarkistin.

Messujen "Retroruskeimmat esineet" -sarjan ylivoimainen voittaja!

Otin yhteyttä vastaavaan mestariin. Soittelin hänelle tiistaina, vastaus oli tuttu:

Hemmetin rankkaa duunia, kun perjantaihin mennessä ei pääse tiistain palaverista irtoamaan. Jos vaikka ensi viikolla.

Mutta niin kauan kuin keski-ikäinen mies osaa tuntea iloa uusista IV-venttiileistä, maailmassa on toivoa. 

“Pohdimme, kuinka ihana, helppo ja suhdettamme lujittava paraatimarssi raksaproggiksestamme olisi tulossa.”