Maailmanlopun ravintola - pakohuoneiden aatelia

Pakohuone on viime kuukausina alkanut kuulostaa raksaprojektimme synonyymilta: saat yhden lukon auki, niin pääset seuraavaan huoneeseen, jossa odottaa psykoottinen maaurakoitsija, jolla on vastaavan työnjohtajan kilisee kilisee kulkuset kourassaan. Oikealla koodilla onnistut pakenemaan seuraavaan huoneeseen, jossa kuulet lupakäsittelijältä, että sinun pitääkin palata ulko-ovelle hakemaan naapurilta lupaa rakentaa omalle tontillesi. Kun pääset jalkakäytävälle, ulko-ovi pamahtaa takanasi kiinni. Päällesi kipataan kolmetoista kuutiota betonia, joka on niin huonolaatuista, että se pitää vaihtaa - toki vasta sen jälkeen, kun siitä on jo valettu perustukset talolle, piharakennukselle ja parisuhteelle. 

Niin se pakohuone. Kaiken suppailun lomassa piti keksiä jotain tekemistä. Pohdimme hetken vastaavan mestarinkin vaihtamista, mutta ajattelimme säästää sen parin viikon päähän, kun on taas tylsempää. Läksimme siis pakohuoneeseen. Kohteeksi valikoitui Escape Porvoo. Se sijaitsee Porvoossa. Ja on pakohuone, koska escape tarkoittaa sanaa pako. Osaan nääs ruottiakin. 

Tämä on kyltti. Detta är schkülte.

“Psykoottinen maaurakoitsija, jolla on vastaavan työnjohtajan kilisee kilisee kulkuset kourassaan.” 

Pakohuoneen nimi on Maailmanlopun ravintola. Olimme käyneet Escape Porvoon aiemmassa pakohuoneessa, josta jäi mieleen hieno tunnelma. Siinä missä aiemmassa oli suorastaan koskettavuutta, Maailmanlopun ravintolassa oli sopivassa suhteessa kahjoutta ja tihentyvää jännitystä. Nimensä mukaisesti seikkailu sijoittuu ravintolaan ja sisältää monenlaista kivaa ongelmanratkaisua - ei pelkkää lukkojen roplaamista tai matemaattisia laskutoimituksia. 

Tämä on Perce Brosnanin näköinen mies. 

“Maailmanlopun ravintolassa oli sopivassa suhteessa kahjoutta ja tihentyvää jännitystä.”

Meillä oli mukanamme pari alakouluikäistä, joten emme kaivanneet mitään “Tappajahai raatelee avaruushirviön persujen puoluekokouksessa” -tyyppistä kauhukokemusta. Etenkään, kun tuo nyt ei juurikaan eroa perhearjestamme. Efektejä, valoja ja ääniä säädettiinkin hieman maltillisemmiksi, ja jännittävyydellisyyden aste oli oikein sopiva. Vetäydyin vain pari kertaa jukkapalmun taakse nyyhkyttämään.

Mutta miksi seinällä oli Juha Tapion juliste? Vaikka onhan Olen suomalainen kyllä tosi hyvä biisi.

“Emme kaivanneet mitään “Tappajahai raatelee avaruushirviön persujen puoluekokouksessa” -tyyppistä kauhukokemusta.”

Itse huoneesta ja tarinasta ei tässä kannata sen enempiä spoilata, joten sanon vaikka että hummeri. Tunti kuluu uskomatonta vauhtia, kun pähkinöitä pähkäillään. Kuten aiemmallakin kerralla, lavastus, valaistus, äänet ja musiikki tukivat hienosti pelin tunnelmaa.

JA ME PÄÄSTIIN LÄPI!

Voi sitä onnistumisen riemua! Ihan eri fiilis kuin jäädä kiinni lunttauksesta matikan yo-kokeessa. Helvetin helmitaulu alkoi helistä juuri, kun valvoja oli kohdalla. Väitin ripuliksi. 

Jäin kiinni, kun yritin rälläköidä viinikaappia auki.

“JA ME PÄÄSTIIN LÄPI!”

Loppuun pari vinkkiä pakohuoneeseen, aloittelijalta aloittelijoille:

1. Pyydä vinkkejä; on kivempi päästä pakohuone läpi vinkeillä kuin ylpeänä jäädä jumiin ilman. Vähän kuten on hienompaa päästä Yhdysvaltain presidentiksi Venäjän valtiollisten hakkereiden avustuksella kuin jäädä toiseksi, vaikka saikin enemmän ääniä ja on vähemmän narsistinen idiootti. Vinkit eivät ole arvovalta- / itsetuntoasia. Kuten ei näköjään Yhdysvaltain presidenttiyskään.

2. Pakohuone on tiimipeliä. Puhukaa ideanne ääneen ja pitäkää toisenne kartalla ideoistanne ja oivalluksistanne.

3. Pidä silmät ja korvat auki. Kun näet ja kuulet jotain ja kerrot siitä kavereille - joku saattaa hoksata jotain, mitä sinä et. Nimim. Miksi kaikki muut keksi jotain?

4. Älä käytä moottorisahaa tai bensaa. Sain nuhteet.

5. Anoppia ei saa jättää pakohuoneeseen, vaikka sille jättäisi juomakuppiin vettä.

Oui oui. C'est le chef ici. Ou est ce-que quest que c'est Queque Rosberque?

Escape Porvoota pyörittää Saku, jolle jaettakoon vielä muutama Michelin-tähti ystävällisestä isännöinnistä. Maailmanlopun ravintola jätti hyvän maun suuhun. Check, please! Tai kuten Ranskassa sanotaan: “Le requin tueur à la recherche d'un monstre spatial dans la convention du parti persan”.

Hmm? Meri? Hummeri!

“Anoppia ei saa jättää pakohuoneeseen, vaikka sille jättäisi juomakuppiin vettä.”