Ostin Facebook-mainontaa - sain Facebook-häirintää

Ostin sitten vitosella blogilleni Facebook-mainontaa. Ajattelin, että pian blogini lukijamäärät räjähtävät käsiin ja Google joutuu vuokraamaan Australian mantereen uusia servereitä varten. Mainostaminen Facebookissa on kyllä tehty helpoksi. Minä annan vähän rahaa, ja Facebook tuputtaa tätä avohoitopotilaan tekstiterapiaa viattomien silmiin.

Äkkiä! Tarjous vanhenee, eikä uutta tule moneen tuntiin!

Valvoin yöni ja odotin, koska Glorian kodista otetaan yhteyttä ja pyydetään siirtämään kotimme Bulevardin eteläpuolelle, jolloin siitä voitaisiin tehdä juttu. Koti ei siirtynyt, mutta tulosta syntyi: 7 ihmistä klikkasi. Siis seitsemän! Juhani, Aapo, Simeoni, Tuomas, Lauri, Eero ja Jenniqua-Bellenique. 

Kerran yritin tavoittaa yhtä ihmistä kadulla. Tuli ehdollista.

“Ajattelin, että pian blogini lukijamäärät räjähtävät käsiin.”

Pidin totta kai isot somepirskeet, jonne kutsuin muita somevaikuttajia, kuten naapurin Rajat kiinni -Martin, Eikö tämä olekaan Guukle? -Seijan, Tykkään kaikista kissavideoista -Irmelin, Tippurini on syyrialaisten pakolaisten vika -Tonyn sekä PewPieDieWhyMyCryn, joka lupasi ottaa Kardashianin siskoista mukaan sen, jonka pylly mahtuu Vespan satulaan. Kyytiin hyppäsi siis Corona Kardashian.

Siis mahtavaa. Kiva kun muistutitte. Multa pääsi tässä vartissa se jo unohtumaan. Saisko näistä vielä tekstarit ja sähköpostitkin?

“7 ihmistä klikkasi. Siis seitsemän!”

Seitsemän klikkausta vitosella. Rehellisesti sanottuna en toki paljoa odottanutkaan, mutta yhtä rehellisesti sanottuna seitsemän klikkausta on aika vähän. Itselläni napsahtaa useampia kertoja jo lauantaina aamupalapöydässä perheen kanssa.

Onneksi ei tullut enemmän klikkauksia. Pylväshän olisi rikkonut silloin naapurikaupungin uimahallin ikkunat.

“Seitsemän klikkausta on aika vähän.”

Eikä tässäkään vielä mitään, mutta tämän bloggaajaurani massiivisimman somevyörytyskampanjan jälkeen vasta tuputus alkoi: Kyllä, Facebook, mainostin sivuani kerran. Ei, Facebook, en juuri nyt aio mainostaa sitä uudelleen. Ei, en nytkään. Enkä huomennakaan. Enkä ylihuomenna. Enkä aio nyt käyttää viittä euroa, jotta tavoittaisin jopa 666 ihmistä / demonia.

Siis miten tää nyt meni, että kuinka monta ihmistä voin tavoittaa ja että saako jotain alennusta?

“Kyllä, Facebook, mainostin sivuani kerran. Ei, Facebook, en juuri nyt aio mainostaa sitä uudelleen.”

Tätä tuputusta on nyt jatkunut siitä lähtien, kun kampanjani päättyi. Kampanja tosin kuulostaa vähän ylimitoitetulta termiltä tässä yhteydessä. Kodotuksen face-sivu nyt ei muutenkaan ole noussut mitenkään brändi-imperiumini ykköstuotteeksi, hieman heikosti olen sitä päivitellyt.

Siis ihanaa, kiitos. Siis saan alenusta tänäänkin, kuten eilen, toissapäivänä, tunti sitten, juuri äsken ja ihavvarppina huomennakin?

Odotan vain sitä päivää, kun Facebookilta tulee ilmoitus: “Hei Kodotus! Maksamalla 5 euroa, voit vähentää sinulle lähettämiemme mainontamuistutusten määrää jopa 95 prosenttia.” Siinä PayPal nimittäin vingahtaisi nopeammin kuin vessapaperi loppuu Prismasta.

“Tätä tuputusta on nyt jatkunut siitä lähtien, kun kampanjani päättyi.”