Asemapiirros - tunge stadion postimerkille

Asemapiirrosta on nyt käännelty parisen viikkoa. Olen saattanut muutamassa blogikirjoituksessani mainita, että tonttimme on suunnilleen yhtä pieni, kuin katolisen kirkon halu puuttua kardinaaliensa harrastuksiin kuoripoikien kanssa. Tai no, ei nyt sentään NIIN pieni.

Kyseessä on siis kaksi tonttia, joilla molemmilla on suunnilleen 580 neliötä tilaa. Miinus tietysti turvaetäisyydet naapureihin. Tilaa on siis kuin saiturin sydämessä. Siinä mielessä on hyvä, että kahden tontin talot voidaan suunnitella yhtä aikaa, jotta saadaan sumplittua molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Ja kompromisseja.

Ylemmälle tontille on meillä suunnitteilla palju, ulkoporeamme, sulkapallokenttä, crossfit-rata, ilotulituksista mieleltään järkkyneiden saksanseisojien uudelleenkoulutuskeskus sekä maaseudun rauha. 

Tämänhetkisessä asemapiirroksessa kummankin talon piharakennus olisi aivan tontin rajassa kiinni ja välissä vain palomuuri. En ole mitenkään ratkaisusta riemuissani, kun tuollainen muistuma Berliinistä tonttien välissä jököttää. Olin aluksi siinä luulossa, ettei suunnittelemamme hirsinen piharakennus onnistuisi palomuurin kanssa, mutta olin onneksi (taas) ymmärtänyt väärin. Palomuuri on erillinen yksikkö, joka ylettyy hieman rakennusten harjan yläpuolelle.

Meidän mökkimme seinän ja palomuurin väliin jäisi muutama sentti tyhjää. Mitään maisemaikkunoita ei siis kannata muurin suuntaan sijoittaa, ellei ankeuttajan marraskuisen sielunmaiseman kaltainen näkymä puhuttele. Tylsää, mutta realismia. Kai.

Hyvä puoli on toki se, että onpahan oma piha yhä enemmän kuin herran kukkarossa. Ei näy naapuriin. Ei näy tielle. Talo rajaa pitkällä sivullaan toisen naapurin pois. Kolmannella ja neljännellä sivulla onkin kaupungin metsää / puistoa, eli haaveeni omasta apinatarhan rauhasta toivottavasti toteutuu.

Nyt on selvittelyssä, kuinka lähelle olemassa olevan naapurin rajaa voisimme talomme mojauttaa. Tässä asemapiirroksessa talo on piirretty viiden metrin päähän tontin rajasta, koska naapuritalo on aikoinaan rakennettu kolmen metrin päähän omasta rajastaan. Kiva olisi saada vähän vähemmän hajurakoa tuolle puolelle, niin pihaan jäisi enemmän neliöitä. Se tosin tarkoittaa meille palomääräysten mukaisia ikkunoita ja se taas tarkoittaa rahanmenoa ja se taas tarkoittaa lisää munuaisten myymistä (7 olen jo itseltäni myynyt, alkaa käydä varasto vähiin). Kaikki vaikuttaa kaikkeen (lue: lisää rahanmenoa).

Maalämpökaivon paikka pitäisi vielä tontilta löytyä ja varmaan asemapiirrostakin vielä viilataan. Jo tähän nykyiseen kuvaan verrattuna piharakennuksemme muoto on muuttunut hieman. Ja varmaankin muutakin jännää vielä tulee vastaan. Kuten sitä rahanmenoa.

Vähän tämäntyylinen olisi tilauksessa. 

Perustamistapalausunto - syteen tai saveen. Siis saveen.

Perustamistapalausunto tuli maaperätutkimuksen mukana. Kuten edellisessä postauksessani kirjoitin, toiveissa olisi ollut maailman helpoin maaperä, mutta tuli realistinen tulos. Ja se on suomeksi savea.

Tässä muutama katkelma maaperätutkimuksesta ja perässä suomennos:

"Pintahumuskerroksen ja vanhan piha-alueen rakennekerrosten alla on tiiveydeltään vaihteleva (silttinen) savikerros paksuudeltaan n.6m...11m. Koheesiomaakerrosten alla on tiivis ja mahdollisesti kivinen moreenikerros. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen, kiveen, lohkareeseen tai kallioon n.6m...14m maanpinnasta."

Sama suomeksi: Tontti on savea ja lisää savea. Ja jossain maapallon keskipisteen tienoilla hyvällä säkällä joku kovempi kilke.

"Rakennukset ehdotetaan perustettavaksi tukipaalujen varaan."

Suomeksi: Siellä on kato sitä savea.

Tämä on sama kuva kuin tuossa yläpuolella. Toivottavasti kukaan ei huomaa. 

"Savikerroksen murtokuormituksen suhteen ns. sallittu pohjapaine kaivusyvyydellä >0,6m on Pgeo=35kN/m2 (varmuus murtumista vastaan >2)."

Suomeksi: Savea on jotain about beta potenssiin 7 tswiik tööt sukkapuikko! Ja tuplajuustolla.

"Kaivutyö tulee tehdä siten, että perusmaa kaivutason alapuolella säilyy häiriintymättömänä. Kaivutyössä tulee huomioida perusmaan häiriintymisherkkyys veden ja tärinän vaikutuksesta. Kaivanto muotoillaan reunoille päin kaltevaksi ja kaivannon pohjalle perusmaahan asennetaan suodatinkangas, jonka päälle tehdään välittömästi vähintään 200mm paksuinen täyttö karkeasta murskeesta. Kaivannon työnaikainen kuivana pito hoidetaan tarvittaessa pumppauksella. Rakennuskaivannon vaativuusluokka on tavanomainen."

Suomeksi: Pitää tehdä monttu, josta kaivetaan pois savea. Mutta se ei ole mitään vaikeaa savea, vaan ihan sellaista peruskoulupohjalta olevaa savea.

Tämä on ihan eri kuva.

"Alapohjat tehdään paaluperustusten yhteydessä kantavana. Alapohjien alla tulee olla kapillaarisen vedennousun katkaiseva salaojituskerros, joka on yhteydessä salaojiin. Asuinrakennuksen alapohjat suositellaan tehtäväksi tuuletettuna (esim. ontelolaattarakenne)."

Suomeksi: Saven päälle ei kantsi tehdä taloa, kun se löllyy ja lilluu. Tehkää lattia silleen, että jos ei kännissä löydä kotiavainta, niin voi nukkua talon alla.

Ja tämä.

"Paalutus aiheuttaa tärinävaikutuksia ympäristöön." 

Suomeksi: Kun paalua paukutetaan pohjaan, löllö lilluu silleen ällösti. Naapuri ei tykkää, jos sen sokkeli menee mukkeliskakkelis.

Kato, orava!

"Perustusrakenteet tulee salaojittaa." 

Suomeksi: Jos haluutte paljun, se tarttee hankkia muulla tapaa.

"Putkijohdot ehdotetaan perustettavaksi maanvaraisesti murskearinalle."

Suomeksi: On kiva, että jööti ja liemi ei lillu avo-ojissa.

Kuvassa vasemmalla Ahti Karjalainen ja oikealla valtiollisista ohjeistamistoimenpiteistä vastaava apulaisministeri Gennadi Vodkantonov tutustumassa uusiin neuvostoliittolaisiin keinosiemennystekniikoihin Grustnestkovskajan sovhoosissa 1971. 

"Tämä pohjatutkimus sisältää RT 10-11127 Geoteknisen suunnittelun tehtäväluettelo GEO 12 kohtien D 4.2...D 4.4 mukaiset tehtävät ja tulosteet soveltuvin osin huomioiden hankkeen laajuus."

Suomeksi: Puhumme salakieltä, jotta asiakas maksaisi mielellään laskun, kun ajattelee, että tässä sanotaan oikeasti jotain tosi vakavaa ja tärkeää.

Mutta että savea siis pukkaa. Olen kuitenkin toiveikas sen suhteen, että minkä paalutuksessa häviää, sen maanrakennustöiden ja betonilla läträämisen vähenemisessä voittaa. Teräspaaluperustus saattaisi olla varteenotettava vaihtoehto. Tai teltta.

Tämä on eri kuva, vaikka näyttääkin ihan samalta kuin kaikki aiemmat.
Ilmeisesti tonttimme on saanut aknen ja kuvassa näkyvät pahimmat näppylät.

Tulkitsinkohan lausuntoa oikein? Onko jollain kokemuksia teräspaalutuksesta? Tai kymmenestä metristä savea? Tai telttailusta?

Maaperätutkimus - savea Australiaan saakka?

Maaperätutkimus, tuo rakennuspaikan ruumiinavaus. Sillä erotuksella, että ruumiinavauksessa tutkitaan, mihin potilas on kuollut. Maaperätutkimuksessa taas tsekataan, onko potilas elinkelpoinen.

Maaperätutkimus on niitä ensimmäisiä konkreettisia asioita, jotka todistavat projektimme olevan muutakin kuin ylätason sanahelinää tai rupikonnan nuolemisesta johtuva paha trippi (“mutku se maistuu niiiiiin hyvältä!”). Rahallista säästöä kahdelle tontille kimpassa teetetystä tutkimuksesta koitui muutaman satasen verran - kaikki on kotiinpäin. Pitää varoa, ettei pian mene jo tienaamisen puolelle.

Vastaava työnjohtajamme pyysi varmistamaan, että seuraavat asiat tutkimuksessa tsekataan:

- pintavaaitus
- korkopisteet
- tontin ja rakennusten nurkat

Maaperäfirma taas toivoi karttaa tonteilla sijaitsevista mahdollisista johdoista ja viemäreistä. Kuten ehkä kuvista voi päätellä, mikäli johtoja ja viemäreitä olisi maasta löytynyt, olisi samalla tonttimme muuttunut muinaismuistoalueeksi. Museoviraston tyypit olisivat päräyttäneet paikalle museoautoillaan ja alkaneet kuoputtaa esiin etruskien akvedukteja, Romuluksen kulmahampaita ja työpaikkani atk-laitteita. Ei löytynyt johtoja. Pihlajaa, mustikkaa ja kaljatölkki sen sijaan löytyi.

Tohon oikealle tulis sauna, palju, ulkoporeamme, tramppa, mölkkysimulaattori ja maakuoppa anopille (syvä). 

Kovin montaa kattavia maaperätutkimuksia tekevää firmaa en löytänyt. Vielä harvemmasta vastattin puhelimeen. Tutkimusaika buukattiin jo yli kuukausi sitten ja tänään tontilla sitten porattiin. Tai ainakin joku Transformersin näköinen mönkijä tonttien reunalla törisi.

En tosin tiedä yhtään, mitä itse maaperätutkimuksessa tapahtui. Satuin vain pyöräilemään ohi juuri, kun Optimus Primea / Poppalooraa oltiin jo pakkaamassa kärryyn. Tuolla värpäkkeellä kaiketi huristeltiin metsään aiheuttamaan pahennusta metsänväen keskuudessa. Siinä on mahtanut isäpupulla viiksi väpättää. Mitäs tuli meidän tontille!

Vasemman telan alle jäi Hupuli ja Tupuli, oikean alle Pupuli ja Nupuli. Sillä sipuli!

Ehdin Herra Poraajan (nimi muutettu) kanssa vaihtaa muutaman sanan. Olin jo hetken toivonut, että 20 senttiä sammaleen alta löytyy täysin uusi maaperälaji nimeltään “täydellinen hirsitalonperustusmaaperä”, joka soveltuu sellaisenaan talon alle, laulaa meidät uneen ja kasvattaa mangoja. Vaan maaperä olikin juuri sitä, mitä oli oletettavissakin: savea kymmenen metrin molemmin puolin. Ei nyt siis ihan kengurujen persiisiin asti, mutta paalua tarvitaan. Ja siihen tarvitaan paalua.

Tähän tulee passintarkastuspiste. Meidän tontille ei tulla ilman viisumia!

Tarkemmat tulokset saadaan mahdollisesti jo loppuviikosta, viimeistään ensi viikon alussa. Silloin niistä lisää. Päätämme päivän teemalla. Ne tietää, ketkä tietää:

Puuha-Peten ei olisi kannattanut nuolla rupikonnaa. 

Hämeen linna - 900 vuotta rakennusvirheitä!

Kävimme Hämeenlinnassa Hämeen linnassa keskiaikafestivaalilla. Halusimme päästä tunnelmaan jo ennen tapahtumaa, joten ostimme liput netistä tosi hitaalla nettiyhteydellä. Tapahtuman keskipisteessä jököttää tietenkin itse linna. 

Tätä tietämystä on rakentamisesta kertynyt jo melkoisesti (luen sekä suomi24:ää että facebook-keskusteluja), joten haluan kiinnittää huomiota Hämeen linnasta bongaamiini epäkohtiin sekä suoranaisiin rakennusvirheisiin ja antaa parannusehdotuksia. Uskomatonta, että linnan rakenteissa on yhä näkyvissä ongelmia, jotka muuttovalmiita omakotitaloja rakentavat talofirmat ratkaisevat yhdessä yössä kipsilevyllä, lateksilla, teipillä, silikonilla ja selityksillä. 

Kuten otsikko kertoo, rakennusvirheitä on ehtinyt kertyä melkoisesti. Onhan linnaa ollut tusaamassa kuntoon kaikenlaiset hartiapankki- ja maaorjarakentajat. Tuskin heillä on ollut edes turvavirsuja. 

Tervetuloa laittamaan kanssani kulttuuriperintöämme parempaan kuosiin!

Rakennusjäte tulisi korjata pois työmaalta viimeistään 430 vuotta lopputarkastuksesta.  

Ruokailutilan valaistuksessa soihtujen ongelma on niiden väritoisto. Esim. sianpääsyltty sekä veripalttu näyttävät tällaisessa valaistuksessa siltä kuin eläin olisi lahdattu, sen pää olisi irroitettu, veret laskettu ja näistä olisi tehty ruokaa. Soihtuihin olisi hyvä lisätä himmentimet, jotta tunnelmaa voisi vaihtaa. Himmentimiä on hyvä olla muutama varalla, sillä ne tuppaavat sulamaan liekeissä. 

Invaluiskalta tulisi ajaa nurmikko vähintään linnan käskynhaltijan vaihtuessa. Tässä tapauksessa Knut Posse (1474 jKr.) lienee syyllinen. 

Suihkukaapissa olisi hyvä olla lasiovi. Ja viemäri. Ja suihku. Ja vesi. Tai no, jos ei ole vettä, ei tarvita suihkua. Eikä viemäriä. Eikä lasiovea. 

Parven tulisi olla leveämpi, siinä olisi oltava kaide ja sinne olisi hyvä päästä muutenkin kuin levitoimalla. 

Epätasainen nurkka saataisiin siistimmäksi esim. MDF-listalla, joka kiinnitetään saniteettisilikonilla. Perinnerakentamiseen sopii esim. Naantalin neljän munkin silikoni. Kestää tutkitusti myös ruton sekä viikingit. 

Oven saranoita pitäisi kiristää. Lisäksi sen U-arvo on huonompi kuin kerjäläisperheen lasten elinajanodote. Tuhatvuotinen umpitammi on epäkäytännöllinen materiaali, suosittelemme oven vaihtamista uretaanitäytteiseen vanerioveen.

Portaissa ei mahdu kantamaan flyygeliä. Niiden etenemän katsominenkin aiheuttaa kaihia. Lisäksi niiden yläpäähän on sijoitettu wc-tilat. Kulje nyt sitten tästä pyörätuolilla. 

Ilmanvaihtokanavat pitäisi putsata. Yleisimmin niitä tukkivat basiliskien uloste, vihollisten kypärät sekä hormeihin juuttuneet ja sinne kuivuneet nuohoojien apulaiset. Nuohoamattomat hormit ovat yhtä suuri terveysriski kuin keskiajalla eläminen. 

Vaatekaappi on tyylikäs, mutta hieman epäkäytännöllinen. Sama pätee kuvan tekniseen alusasuun. Lasten kausivaatteille sekä huiveille ja muille asusteille olisi hyvä olla vetolaatikoita. 

Takkasydän varaisi ja kierrättäisi lämpöä ja vähentäisi kamarin lämmittämiseen tarvittavan puun määrää n. 35 kuutiolla vuorokaudessa. 

Oiva esimerkki muunneltavasta säilytysratkaisusta. Alahyllyllä voi säilyttää linnan emännän meikkejä kuten lyijytahnaa sekä arsenikkia. Keskihyllylle linnan isäntä voi laittaa luuvalon, keuhkopöhön sekä mustan surman hoidossa tarvittavat käsikauppalääkkeet (kyyn sappi, lepakon silmämunat, Carmina Burana). Ylähyllylle ei kukaan yletä kuitenkaan. 

Hyvin, hyvin kiinteä komero, jossa voisi säilyttää esim. shampoota, jos sitä käytettäisiin, jos yleensäkään peseydyttäisiin. 

Inva-wc:n kääntöympyrä on unohtunut. Elinkaariajattelun vuoksi rollaattorilla olisi hyvä päästä vessaan vielä korkeassa 32 vuoden iässäkin. 

Päiväkotivaatteet voi kuivata myös näin. Mikäli lapsi on mestattu noitana (teki taikoja hiekkalaatikolla lausuen ”älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”), kypärä on syytä puhdistaa tavallista huolellisemmin. 

Ritarin hiljainen vastalause, kun rakennusvalvonta pyytää lupapiste.fi:ssä kolmatta kertaa lisätietoa vallihaudan kivien CE-merkinnöistä sekä hulevesisuunnitelmasta. 

Ruokailuvälineille olisi hyvä olla oma laatikko. Ikean Bödel-tilanjakajilla hilparit, moukarit sekä piikkinuijat pysyvät näppärästi järjestyksessä. 

Kellari ei vie rakennusoikeutta, jos siellä ei ole pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Tällaisiksi ei lasketa esim. kidutuskammiota (vasemmalla) tai varsijousen huoltotilaa (oikealla). 

Kellarissa voi myös olla ns. jäähyhuone niille lapsille, jotka ovat kyllin elossa käyttäytyäkseen huonosti. 

Mikäli tontilla on tilaa, kannattaa rakentaa tilat yhteen tasoon. Näin talossa on vanhemmalla iällä tai paiseruton vaivatessa helpompi liikkua. Sibeliuskin voi säveltää kappaleen ”Neito tornissa” sijaan kappaleen ”Neito, joka asuu esteettömässä ja kynnyksettömässä tilaratkaisussa”.

Glorian koti kirjoittaa: ”Saliin tuo rouheaa tunnelmaa ulosteiden ja seinässä kasvavan homeen löyhkä. Perheen viimeinen juustonpala säilyy näppärästi rottien ulottumattomissa hyllyillä, jotka ovat löytö perheen isän ristiretkiltä”

Valkoisiin seiniin voisi miettiä tehostevärejä (fuksia / nude-abaloni / nieriä) tai englanninkielisiä sisustustauluja. Latina on niin last eKr. Oma suosikkimme on ”Home Is Where Everybody Dies Young”. 

Avoikkunat tulisi korvata kolminkertaisilla lämpölaseilla. Kippi-ikkunasta on näppärä tyhjätä potta linnanpihan kraatarin niskaan. 

Pimeä käytävä luo pimeän, käytävämäisen tunnelman. Led-nauha tai hylkeentraanikynttilät elävöittäisivät tilaa ja loisivat siihen kontrasteja. 

Stefarri Koskifors on suunnitellut uuden ilmalämpöpumpumallistomme. ”Neitsyt Maria” ammentaa innoituksensa menneestä mutta sylissä oleva pikkupoijut katsoo tulevaan. Lämpö leviää huoneeseen (50-80 m2) tasaisesti helmojen alta kuin pyhän kosketus. 

Rakennustarkastajakin saapui paikalle. Turhautuneelle omalinnarakentajalle hän levittelee kättään ja toteaa, että ”kato se toi kaava määrää, että kuuman tervan kaatoaukkojen välin on oltava se 8 metriä. Muuten niihin on tehtävä palomuuri. Ja tää muuri ei täytä niitä määräyksiä, kun tää on koilliseen ja nyt on pariton viikko.”

Elämisen / kuolemisen jäljet saavat näkyä kotona. Pyövelin kirves voi välillä mossahtaa seinään. Tämän voi paikata vaikkapa nauriista ja hammasmädästä tehdyllä akryylikitillä. Sitä on helppo keittää itsekin, jos ei halua K-Pronssista hakea. 

Ponnahtavat sähköpistorasiat ovat uusinta uutta linnanrouvan kammarissa. Menee enää viisisataa vuotta, niin niihin alkaa tulla sähköäkin. 

Julkisivuun olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota. Nyt poukkoilu 1200- ja 1400-luvun tyylisuuntien välillä häiritsee silmää. Hyvä arkkitehti olisi tässäkin säästänyt hintansa rakennuttajalta. 

Laittakaa nyt helevetti se invaluiska parempaan kuntoon! Vastaava mestaaja huhuu!

Pariovista on kiva mennä terassille esim. vuohia lypsämään tai antamaan linnanherralle. 

Muuten rouheaa loft-tunnelmaa pehmentävät vanhan visvan väriset tyynyt. 

Laatoittamalla wc saisi yhtenäisemmän ilmeen. 

Japanilaisvaikutteinen kivipuutarha saa nopeammin sammalpeitteen, jos kiville kaadetaan vainolaisten hurmetta, aivonkappaleita sekä ulosteita tornikammareista. 

Mitä näistä ideoista sinä ajattelit käyttää omissa projekteissasi?